Hyvinvointialueen kokemustoiminta ja kehittäjäasiakastoiminta

Kokemustoiminta- ja kehittäjäasiakastoimintamalli sisältää säännöt ja käytännöt sille, miten kokemustoimijoita ja kehittäjäasiakkaita hyödynnetään hyvinvointialueen toiminnassa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Hyvinvointialueen kokemustoiminta ja kehittäjäasiakastoiminta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kokemustoiminta- ja kehittäjäasiakastoimintamalli sisältää säännöt ja käytännöt sille, miten kokemustoimijoita ja kehittäjäasiakkaita hyödynnetään hyvinvointialueen toiminnassa.

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

01.11.2022

Viimeksi muokattu

01.11.2022
Ratkaisun perusidea **

Kokemustoimija on henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. Kehittäjäasiakas on henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämisestä.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa kokemustoiminnan ja kehittäjäasiakastoiminnan tavoitteena on lisätä ammattilaisten, opiskelijoiden ja yleisön ymmärrystä a​siakkaan näkökulmasta ja kokemuksista sekä kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kokemustoimijat ja kehittäjäasiakkaat voivat toimia sosiaali- ja terveyspalveluissa erilaisissa tehtävissä:

  • Jäsenenä esim. työ-, ohjaus-, asiantuntija- tai johtoryhmässä
  • Osallistujana työpajassa tai kehittämispäivässä
  • Osallistujana testaus-, tutkimus- tai auditointitilanteissa
  • Osallistujana koulutuspäivässä: ei puhujan tai vetäjän roolissa, vaan esim. simulaatio-oppimisessa potilaan, havainnoijan ja/tai arvioijan roolissa
  • Haastattelijana esim. työhaastattelussa
  • Opetustuokion, esitelmän, puheenvuoron, luennon, alustuksen tms. pitäjänä
  • Yhtenä ohjaajana / vetäjänä työpajassa, kehittämispäivässä, ensitietoryhmässä tms. ammattilaisten rinnalla (voi ohjata esim. yhtä työpajapistettä)
  • Keskustelijana paneelikeskustelussa
  • Palvelun, yksikön tai organisaation esittelijänä ja markkinoijana seminaareissa tai messuilla
  • Työntekijän keskustelu- ja kehittäjäkumppanina ja työparina:  
    • Ratkaisujen etsiminen haastaviin asiakastilanteisiin (yleisellä tasolla)
    • Ammattilaisen työparina tietyissä haastavissa asiakaskohtaamisissa (esim. jos asiakas ei halua hänelle välttämätöntä hoitoa)
    • Työntekijän ja asiakkaan välisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen havainnointi ja kehittäminen
  • Yksikön kehittäjäkumppanina:
    • Palvelun, toiminnan, tilojen tms. havainnointi
    • Laitteiden, tuotteiden, apuvälineiden, materiaalien (esim. haavanhoitotuotteet, pyörätuolin istuintyynyt, pohjalliset) yms. testaus ja arviointi
    • Testiasiakkaana toimiminen: prosessin kirjaaminen ja kellottaminen ajanvarauksesta lähtien
    • Juttupenkki: Juttelee yksikössä asiakkaiden ja läheisten kanssa heidän kokemuksistaan à ei vertaistukena, vaan ”hiljaista palautetta” keräten (esim. Päivä elämässä –malli)

Kokemustoiminnasta ja kehittäjäasiakastoiminnasta maksetaan toimijan niin halutessa tuntipalkkio ja tarvittaessa kulukorvaukset. Kokemustoimijat ja kehittäjäasiakkaat ovat yksityishenkilöitä. Palkkio maksetaan veronalaisena palkkatulona yksityishenkilölle.

Hyvinvointialueella hyödynnetään kokemustoimijoita tämän prosessikuvauksen mukaisesti:

  • Tiimi tai yksikkö tunnistaa ja määrittelee kokemustoimijan tarpeen (mitä, missä, milloin, kenelle)
  • Tiimin tai yksikön edustaja täyttää tilauslomakkeen ja välittää sen järjestöyhdyshenkilölle (sairaalassa OLKA-koordinaattorille)
  • Yhdyshenkilö etsii sopivaa kokemustoimijaa kokemuspankista tai suoraan järjestöistä
  • Jos tehtävään on useampi ehdokas, tilauksen tehnyt tiimi/yksikkö tekee itse valinnan.
  • Yhdyshenkilö välittää tehtävänkuvauksen kokemustoimijalle
  • Kokemustoimija ottaa tehtävän hoitaakseen
  • Yhdyshenkilö välittää kokemustoimijan tiedot ja perehdytysmateriaalin sekä palautelomakkeet tiimille tai yksikölle
  • Tiimin tai yksikön edustaja ottaa yhteyttä kokemustoimijaan
  • Tiimin tai yksikön edustaja sopii tehtävästä sekä palkkion ja kulukorvausten maksamisesta kokemustoimijan kanssa
  • Tiimin tai yksikön edustaja ja kokemustoimija täyttävät yhdessä toimeksiantolomakkeen
  • Tiimin tai yksikön edustaja välittää kokemustoimijalle perehdytysmateriaalin ja palautelomakkeen tutustuttavaksi
  • Kokemustoimija toteuttaa tehtävän ja saa suullisen palautteen
  • Kokemustoimija täyttää palkkiolomakkeen ja lähettää sen verokortin kera tiimin tai yksikön edustajalle
  • Kokemustoimija täyttää palautelomakkeen
  • Tiimin tai yksikön edustaja tarkistaa ja hyväksyy palkkiolomakkeen
  • Tiimin tai yksikön edustaja toimittaa toimeksiantosopimuksen ja palkkiolomakkeen henkilöstöpalveluihin
  • Henkilöstöpalvelut maksaa palkkion
  • Tiimin tai yksikön edustaja täyttää palautelomakkeen
  • Järjestötyön koordinaattori ja yhdyshenkilöt koostavat ja käyvät palautteet vuosittain läpi
  • Järjestötyön koordinaattori ja yhdyshenkilöt kehittävät prosessia ja yhteistyötä yhdessä OLKA-toiminnan ja tarvittaessa kokemustoiminnan ohjausryhmän kanssa

Hyvinvointialueella hyödynnetään kehittäjäasiakkaita tämän prosessikuvauksen mukaisesti:

  • Tiimi tai yksikkö tunnistaa ja määrittelee kehittäjäasiakkaan tarpeen (mitä, missä, milloin, kenelle)
  • Tiimin tai yksikön edustaja ottaa yhteyttä suoraan kehittäjäasiakkaaseen
  • Kehittäjäasiakas ottaa tehtävän hoitaakseen
  • Tiimin tai yksikön edustaja sopii tehtävästä sekä palkkion ja kulukorvausten maksamisesta kehittäjäasiakkaan kanssa
  • Tiimin tai yksikön edustaja ja kehittäjäasiakas täyttävät yhdessä toimeksiantolomakkeen
  • Tiimin tai yksikön edustaja välittää kehittäjäasiakkaalle perehdytysmateriaalin ja palautelomakkeen tutustuttavaksi
  • Kehittäjäasiakas toteuttaa tehtävän ja saa suullisen palautteen
  • Kehittäjäasiakas täyttää palkkiolomakkeen ja lähettää sen verokortin kera tiimin tai yksikön edustajalle
  • Kehittäjäasiakas täyttää palautelomakkeen
  • Tiimin tai yksikön edustaja tarkistaa ja hyväksyy palkkiolomakkeen
  • Tiimin tai yksikön edustaja toimittaa toimeksiantosopimuksen ja palkkiolomakkeen henkilöstöpalveluihin
  • Henkilöstöpalvelut maksaa palkkion
  • Tiimin tai yksikön edustaja täyttää palautelomakkeen
  • Järjestötyön koordinaattori koostaa ja käy palautteet vuosittain läpi
  • Järjestötyön koordinaattori kehittää prosessia ja yhteistyötä yhdessä kehittäjäasiakastoimintaa koordinoivan tahon kanssa
Toimintaympäristö **

Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä 1.1.2023 lähtien. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta ottamaan asiakkaat ja heitä edustavat tahot mukaan palvelujen kehittämiseen.

Kokemustoiminnan ja kehittäjäasiakastoiminnan avulla asukkaiden kokemustieto saadaan mukaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen. Kokemustoiminta ja kehittäjäasiakastoiminta ovatkin hyvinvointialueen asukasosallisuuden toimintamalleja.

Kokemustoiminta on hyvinvointialueen, sosiaali- ja terveysjärjestön sekä kokemustoimijan välistä yhteistyötä. Siksi se on myös yksi hyvinvointialueen järjestöyhteistyön toimintamalleista.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt edistävät ja organisoivat kokemustoimintaan liittyvää yhteistyötä valtakunnallisesti. Kokemustoimintaverkostoon kuuluu 18 alueellista ohjausryhmää, 36 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 600 kokemustoimijaa. Kokemustoimintaan liittyvää yhteistyötä on Pohjois-Pohjanmaalla kehitetty 1990-luvulta lähtien.

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE toimii kehittäjäasiakkaiden kotipesänä. POSKE tarjoaa kehittäjäasiakasvalmennusta sekä koordinoi kehittäjäasiakasverkostoa ja kehittämistehtäviä. Kehittäjäasiakastoimintaa on Pohjois-Suomessa kehitetty 2000-luvun alusta lähtien.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kokemustoimintamallin kehittäminen aloitettiin alkuvuodesta 2022 osana Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämishankkeen järjestöyhteistyön kehittämistä. Toimintamallin työstämisessä käytettiin pohjana Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun yliopistollisen sairaalan kokemustoimintamalleja.

Toimintamallia valmistelevaan työryhmään kutsuttiin mukaan edustajat kokemustoimijoista, Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla -hanketta toteuttaneesta ja OLKA-toimintaa sairaalassa organisoivasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksestä, Oulun yliopistollisesta sairaalasta, Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämisohjelmista sekä kehittäjäasiakastoimintaa organisoivasta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta.

Työryhmä tutustui Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun yliopistollisen sairaalan kokemustoimintamalleihin sekä luonnokseen hyvinvointialueen järjestöyhteistyön resursseista ja rakenteista. Työryhmä työsti mallin prosessikuvausta ja asiakirjoja sekä perehdytysmateriaaleja sosiaali- ja terveysammattilaisille ja kokemustoimijoille.

Työryhmän työstämää kokonaisuutta käytiin läpi Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisohjelmien tiimipalavereissa ja järjestöverkostoissa sekä sote-keskusten, kuntayhtymien ja kuntien järjestöyhdyshenkilöiden tapaamisessa. Lopuksi hyvinvointialueen kokemustoimintamallia käytiin läpi sosiaali- ja terveysjärjestöjen, kokemustoimijoiden ja kokemustoiminnan tilaajien muodostamassa Pohjois-Pohjanmaan kokemustoiminnan ohjausryhmässä, joka on osa valtakunnallista kokemustoimintaverkostoa.

Kokemustoimintamallin työstämisen ajan kokemustoimijoita hyödynnettiin paitsi erikoissairaanhoidossa Oulun yliopistollisessa sairaalassa myös sairaalan toimintamallin mukaisesti Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämishankkeessa sekä perustasolla Oulunkaaren kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Näin saatuja kokemuksia hyödynnettiin kokemustoimintamallin kehittämisessä.

Valtakunnallisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi valmistelusta vastannut projektisuunnittelija osallistui asiantuntijajäsenenä valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän toimintaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kokemustoimijoiden ja kehittäjäasiakkaiden hyödyntäminen hyvinvointialueen palvelujen kehittämisessä edellyttää sitä, että

  • Hyvinvointialueen toiminta-alueella toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjä, jotka kouluttavat ja tukevat kokemustoimijoita omassa toiminnassaan, sekä taho, joka valmentaa ja tukee kehittäjäasiakkaita. Hyvinvointialue voi toteuttaa tätä tehtävää myös itse.
  • Hyvinvointialue tekee päätöksen kokemustoiminta- ja kehittäjäasiakastoimintamallista. Toimintamalli sisältää määritelmät kokemustoiminnasta ja kehittäjäasiakastoiminnasta, kokemustoimijoiden ja kehittäjäasiakkaiden tehtävistä, palkkioista ja kulukorvauksista, prosessikuvauksesta, tarvittavista asiakirjoista, sosiaali- ja terveysammattilaisen toimintaohjeista sekä kokemustoimijan perehdytysmateriaalista.
  • Hyvinvointialue nimeää ja perehdyttää vastuuhenkilöt kokemustoiminta- ja kehittäjäasiakastoimintamallin toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Kokemustoimijoiden välittäjinä toimivat organisaation eri tasoille nimetyt järjestöyhdyshenkilöt. Toiminnan seurannasta ja arvioinnista vastaa hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaava henkilö.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin käyttöönottoa ja jalkauttamista tukevat selkeät vastuut, yksityiskohtaiset prosessikuvaukset sekä aktiivinen esihenkilöiden kautta toteutettu viestintä.

Kokemustoimintamallin toteuttamisessa tarvitaan seuraavia asiakirjoja:

  • Tilauslomake
  • Toimeksiantosopimus
  • Palkkio- ja matkakorvauslomake
  • Kokemustoimijan palautelomake
  • Tilaajan palautelomake

Kehittäjäasiakastoimintamallin toteuttamisessa tarvitaan seuraavia asiakirjoja:

  • Toimeksiantosopimus
  • Palkkio- ja matkakorvauslomake
  • Kehittäjäasiakkaan palautelomake
  • Tilaajan palautelomake

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä