Hyvinvointialueen kokemustoiminta

Luotu 01.11.2022
Hyvinvointialueen kokemustoiminta

Tiivistelmä

Kokemustoimija on henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. 

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa kokemustoiminnan tavoitteena on lisätä ammattilaisten, opiskelijoiden ja yleisön ymmärrystä a​siakkaan näkökulmasta ja kokemuksista sekä kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kokemustoimijat voivat toimia sosiaali- ja terveyspalveluissa erilaisissa tehtävissä:

  • Jäsenenä esim. työ-, ohjaus-, asiantuntija- tai johtoryhmässä
  • Osallistujana työpajassa tai kehittämispäivässä
  • Osallistujana testaus-, tutkimus- tai auditointitilanteissa
  • Osallistujana koulutuspäivässä: ei puhujan tai vetäjän roolissa, vaan esim. simulaatio-oppimisessa potilaan, havainnoijan ja/tai arvioijan roolissa
  • Haastattelijana esim. työhaastattelussa
  • Opetustuokion, esitelmän, puheenvuoron, luennon, alustuksen tms. pitäjänä
  • Yhtenä ohjaajana / vetäjänä työpajassa, kehittämispäivässä, ensitietoryhmässä tms. ammattilaisten rinnalla (voi ohjata esim. yhtä työpajapistettä)
  • Keskustelijana paneelikeskustelussa
  • Palvelun, yksikön tai organisaation esittelijänä ja markkinoijana seminaareissa tai messuilla
  • Työntekijän keskustelu- ja kehittäjäkumppanina ja työparina
  • Yksikön kehittäjäkumppanina

Kokemustoiminnasta maksetaan toimijan niin halutessa tuntipalkkio ja tarvittaessa kulukorvaukset. Kokemustoimijat ovat yksityishenkilöitä. Palkkio maksetaan veronalaisena työkorvauksena yksityishenkilölle.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kokemustoimija on henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. 

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa kokemustoiminnan tavoitteena on lisätä ammattilaisten, opiskelijoiden ja yleisön ymmärrystä a​siakkaan näkökulmasta ja kokemuksista sekä kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä työntekijöiden kanssa.

Hyvinvointialueen asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ovat niin moninaiset, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät pysty yksin niihin kaikkiin vastamaan. Yhteistyö järjestöjen kanssa tarjoaa paremmat mahdollisuudet yhdessä vastata tarpeisiin. Kokemustoimija tuo asiakas- tai potilaskohtaamiseen vastaanotolla, ryhmässä tai ensitietopäivässä arjessa selviytymisen ja toivon näkökulman.

Hyvinvointialueen ammattilaisten on tärkeää ymmärtää asiakkaiden ja potilaiden näkökulmia, jotta he voisivat tuottaa ja kehittää tarpeisiin vastaavia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Kokemustoimijat edustavat tätä näkökulmaa mm. tulemalla mukaan henkilöstön kehittämispäiviin ja kehittämistyöryhmiin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hyvinvointialueet tarvitsevat erilaisia toimintamalleja asiakasnäkökulman huomioimiseen palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Hyvinvointialuelain mukaan

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa.

Kokemustoimijat voivat edustaa hyvinvointialueen osallisuustyössä heikosti kuultuja asukasryhmiä.

Järjestöt tarvitsevat toimintamalleja toimiakseen yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Järjestöillä on toimintamallissa tärkeä rooli kokemustoimijoiden kouluttajina ja tukijoina.

Kokemustoimijat tarvitsevat toimintamallia, jossa kokemusosaamisen hyödyntäminen ei ole henkilökohtaisista suhteista kiinni ja jossa kaikille samanlaisissa tehtävissä toimiville maksetaan yhdenvertaisesti sama palkkio.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kokemustoiminnan tavoitteena on saada asiakasnäkökulma mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Kokemustoimija on alan ammattilaisen työpari ja kehittäjäkumppani.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kokemustoimijoiden osaamisen hyödyntämistä seurataan hyvinvointialueella

  • seuraamalla kokemustoimijan tehtäviin välitettyjen henkilöiden lukumäärää
  • seuraamalla kokemustoimijoille maksettujen palkkioiden määrää
  • seuraamalla kokemustoimijoiden antamia palautteita, mm. mikä tehtävässä onnistui hyvin ja mitä pitäisi kehittää
  • seuraamalla tilaajien antamia palautteita, mm. miten kokemustoimijan osaamisen hyödyntäminen tuki tilaisuuden tavoitteiden saavuttamista ja miten kokemustieto lisäsi ammatillisen osaamisen näkökulmaa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kokemustoimijoiden osaamisen hyödyntäminen hyvinvointialueen palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä edellyttää sitä, että

  • Hyvinvointialueen toiminta-alueella toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjä, jotka kouluttavat ja tukevat kokemustoimijoita omassa toiminnassaan. Hyvinvointialue voi toteuttaa tätä tehtävää myös itse.
  • Hyvinvointialue tekee päätöksen kokemustoiminnan toimintamallista. Toimintamalli sisältää määritelmät kokemustoiminnasta, kokemustoimijoiden tehtävistä, palkkioista ja kulukorvauksista, prosessikuvauksesta, tarvittavista asiakirjoista, sosiaali- ja terveysammattilaisen toimintaohjeista sekä kokemustoimijan perehdytysmateriaalista.
  • Hyvinvointialue sopii kokemustoimijoiden välittämisestä OLKA-toiminnan kanssa tai nimeää ja perehdyttää vastuuhenkilöt omasta organisaatiostaan kokemustoimijoiden välittämiseen.  
  • Hyvinvointialue vastuuttaa kokemustoimintamallin koordinoinnin, seurannan ja arvioinnin hyvinvointialueen osallisuus- ja/tai järjestöyhteistyöstä vastaavalle henkilölle.

Toimintamallin ydinsisältö

Kokemustoimija on henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. 

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa kokemustoiminnan tavoitteena on lisätä ammattilaisten, opiskelijoiden ja yleisön ymmärrystä a​siakkaan näkökulmasta ja kokemuksista sekä kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kokemustoimijat voivat toimia sosiaali- ja terveyspalveluissa erilaisissa tehtävissä:

  • Jäsenenä esim. työ-, ohjaus-, asiantuntija- tai johtoryhmässä
  • Osallistujana työpajassa tai kehittämispäivässä
  • Osallistujana testaus-, tutkimus- tai auditointitilanteissa
  • Osallistujana koulutuspäivässä: ei puhujan tai vetäjän roolissa, vaan esim. simulaatio-oppimisessa potilaan, havainnoijan ja/tai arvioijan roolissa
  • Haastattelijana esim. työhaastattelussa
  • Opetustuokion, esitelmän, puheenvuoron, luennon, alustuksen tms. pitäjänä
  • Yhtenä ohjaajana / vetäjänä työpajassa, kehittämispäivässä, ensitietoryhmässä tms. ammattilaisten rinnalla (voi ohjata esim. yhtä työpajapistettä)
  • Keskustelijana paneelikeskustelussa
  • Palvelun, yksikön tai organisaation esittelijänä ja markkinoijana seminaareissa tai messuilla
  • Työntekijän keskustelu- ja kehittäjäkumppanina ja työparina
  • Yksikön kehittäjäkumppanina

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin toimivuudesta on kerätty palautetta toimeksisaaneilta eli esimerkiksi potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen sekä mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kouluttamilta kokemustoimijoilta.

Kokemustoimijoista yli 50 on antanut palautetta hyvinvointialueen toiminnan aikana. Heidän mielestään hyvinvointialueen tilaisuuksissa oli positiivinen, avoin, vapautunut, aikaansaava, yhteistyöhaluinen, kannustava, keskusteleva, kehittävä, innostunut ja inspiroiva ilmapiiri. Jossain tilaisuudessa tunnelmaa sävytti kiire.

Tehtävässä onnistuneeksi koettiin ystävällinen vastaanotto, positiivinen ja turvallinen ilmapiiri, hyvät fyysiset puitteet, kuulluksi tuleminen, selkeät alustukset, aikataulun pitävyys, pienempiin ryhmiin jakautuminen sekä yhteinen keskustelu ja kehittäminen.

Kehittämisen varaa koettiin olevan siinä, millaiset tiedot työntekijöillä on asiakkaiden osallisuudesta, millä aikataululla ja missä tilaisuudet kutsutaan koolle, miten säännöllisesti osallistumismahdollisuuksia tarjotaan, miten laajoja kysymyksiä niissä käsitellään ja kuinka paljon niihin varataan aikaa, miten varmistetaan eri ikäisten osallistuminen ja kaikkien kuulluksi tuleminen ja miten osallistujat saavat tietää, mitä vaikutusta heidän osallistumisellaan oli.

 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin toimivuudesta on kerätty palautetta toimeksiantajilta eli hyvinvointialueen ammattilaisilta.

Tilaajista lähes 30 on antanut palautetta. Kokemustoimijan tai kehittäjäasiakkaan hyödyntämisen koettiin tukevan hyvin tilaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Asiakkaiden osallistumisen koettiin mahdollistavan uusia näkökulmia, antavan uskottavuutta suunnitelluille toimenpiteille, vahvistavan eri toimijoiden sitoutumista sekä lisäävän ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä asiakasnäkökulmasta.

Kokemustiedon koettiin auttaneen hahmottamaan asiakkaan omaa roolia hyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä tuoneen uusia näkökulmia ja työkaluja omaan työskentelyyn. Ammattilaiset pitivät tärkeänä, että kokemustoimijoita voidaan hyödyntää myös jatkossa.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä asiakasnäkökulman tuominen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen lisää palvelujen tarpeisiin vastaavuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä vaikuttavuutta.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kokemustoimijoille maksetut palkkiot ovat vuositasolla olleet noin 10 000 - 20 000 euroa. Tämän lisäksi toimintamallin käyttö vaatii henkilöstön työaikaa.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on käyttöön otettavissa muilla hyvinvointialueilla ja myös muissa julkisen sektorin organisaatioissa. Kokemustoimijoiden osaamista voidaan hyödyntää myös järjestöjen toiminnan ja yksityisten palvelujen kehittämisessä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönottoa ja jalkauttamista tukevat selkeät vastuut, yksityiskohtaiset prosessikuvaukset sekä aktiivinen esihenkilöiden kautta toteutettu viestintä.

Hyvinvointialueella hyödynnetään kokemustoimijoiden osaamista tämän prosessikuvauksen mukaisesti:

  • Tilaaja tunnistaa ja määrittelee kokemustoimijan tarpeen (mitä, missä, milloin, kenelle).
  • Tilaaja täyttää tilauslomakkeen ja välittää sen Pohjois-Pohjanmaan OLKA-toiminnan OLKA-koordinaattorille.
  • OLKA-koordinaattori etsii sopivaa kokemustoimijaa.
  • Jos tehtävään on useampi ehdokas, tilaaja tekee itse valinnan .
  • OLKA-koordinaattori välittää tehtävänkuvauksen kokemustoimijalle.
  • Kokemustoimija ottaa tehtävän hoitaakseen.
  • OLKA-koordinaattori välittää kokemustoimijan tiedot tilaajalle.
  • Tilaaja ottaa yhteyttä kokemustoimijaan.
  • Tilaaja sopii tehtävästä, palkkiosta ja kulukorvauksista kokemustoimijan kanssa.
  • Tilaaja ja kokemustoimija täyttävät yhdessä toimeksiantosopimuksen.
  • Kokemustoimija toteuttaa tehtävän ja saa suullisen palautteen.
  • Kokemustoimija toimittaa tilaajalle työkorvauksen verokortin.
  • Tilaaja täyttää palkkiolomakkeen ja lähettää sen verokortin kera palkkahallinnon palveluntuottajalle.
  • Palkkahallinnon palveluntuottaja maksaa palkkion ja mahdolliset kulukorvaukset.
  • Tilaaja lähettää toimeksiantosopimuksen toimialueen yhdyshenkilölle.
  • Toimialueen yhdyshenkilö vie sopimuksen sopimuksenhallintajärjestelmään.
  • Kokemustoimija täyttää palautelomakkeen.
  • Tilaaja täyttää palautelomakkeen.
  • Hyvinvointialueen järjestötyön koordinaattori  ja OLKA-koordinaattori käyvät palautteet vuosittain läpi.
  • Järjestötyön koordinaattori ja OLKA-koordinaattori kehittävät prosessia ja yhteistyötä.

Kokemustoimintamallin toteuttamisessa tarvitaan seuraavia asiakirjoja:

  • Tilauslomake
  • Toimeksiantosopimus
  • Palkkio- ja matkakorvauslomake
  • Kokemustoimijan palautelomake
  • Tilaajan palautelomake

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)