Kansallinen Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. 

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa RRP-ohjelman pilarista 4, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä, ja osin pilarista 3, joka koskee työllisyysasteen ja osaamistason nostamista kestävän kasvun vauhdittamiseksi.

Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Ohjelmaa toimeenpannaan jokaisella hyvinvointialueella. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kansallinen Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
Lyhyt kuvaus

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. 

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa RRP-ohjelman pilarista 4, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä, ja osin pilarista 3, joka koskee työllisyysasteen ja osaamistason nostamista kestävän kasvun vauhdittamiseksi.

Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Ohjelmaa toimeenpannaan jokaisella hyvinvointialueella. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on

  • vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
  • kasvattaa tuottavuutta
  • nostaa työllisyysastetta
  • nopeuttaa hoitoon pääsyä
  • edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Toimiaika

Avustusten myöntäminen jaksotetaan kahteen hakuvaiheeseen vuosien 2022–2025 aikana siten, että avustusten käyttöajat muodostavat katkeamattoman kokonaisuuden.

Toimijat

Suomen kestävän kasvun ohjelman alueellisten toimijoiden kokonaisuudet Innokylässä. Näistä linkeistä pääset tutustumaan alueelliseen kehittämistyöhön.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Etelä-Savon hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Helsingin kaupunki - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Kainuun hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Keski-Suomen hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Kymenlaakson hyvinvointialue -Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Lapin hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Pirkanmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Pohjois-Savon hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Päijät-Hämeen hyvinvointialue - Kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Satakunnan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Varsinais-Suomen hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Erillishankkeet

Kansa-koulu 4.0 Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen verkossa ja verkostoissa - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Kansa-koulu 5.0 Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen yhteiskehittämällä - Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

FinCCHTA – Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä

Tutkimushankkeet

Etelä-Suomen yhteistyöalue

Itä-Suomen yhteistyöalue

Länsi-Suomen yhteistyöalue

Sisä-Suomen yhteistyöalue

Pohjois-Suomen yhteistyöalue

THL:n RRP-projekteja

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekti | Innokylä

SOTE-kirjaamisen kehittämistä edistävä kansallinen verkosto | Innokylä

Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto | Innokylä

Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto | Innokylä

Kansallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti (RRP) | Innokylä

KANSALLISTEN TILAISUUKSIEN MATERIAALIT

THL:n kansallisten tilaisuuksien materiaalit löytyvät täältä.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Niina Haake
Yhteyshenkilön organisaatio
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tekijä

Jukka Kuisma

Luotu

04.11.2023

Viimeksi muokattu

29.10.2024
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:

  1. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
  2. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville
  3. Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan pilareihin 3 ja 4 kohdistuvia toimenpiteitä.

Lähtötilanne 3. pilarin osalta:  koronakriisi on heikentänyt huomattavasti työllisyystilannetta Suomessa, minkä lisäksi työmarkkinoilla on pitkän aikavälin rakenteellisia haasteita, jotka vaativat ratkaisuja. Suomi kohtaa erityisesti väestön ikääntymisen aiheuttamat paineet monia muita maita aiemmin. Maamme työikäinen väestö supistuu ja rakenteellinen työttömyys on jäänyt korkealle tasolle. Lisäksi teknologinen murros ohjaa työmarkkinoiden toimiala- ja ammattirakenteen muutosta, mikä heijastuu myös tuleviin osaamistarpeisiin. Ammatin vaihtaminen on välttämätöntä yhä useammalle työn murroksen ja erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation vuoksi. Palvelujärjestelmämme ei pysty tällä hetkellä koronapandemian vuoksi määrällisesti vastaamaan palvelutarpeisiin vaarantaen hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteutumisen. Alueellinen kattavuus ja yhdenvertaisuus palveluihin pääsyssä ja laadussa ei toteudu.

Lähtötilanne 4. pilarin osalta: Covid-19 -epidemian ja siihen liittyvien rajoitusten seurauksena ihmisiä jäi hoidon, palvelujen, työelämän ja toimeentulon ulkopuolelle. Kriisin aikana resursseja siirrettiin covid-19-kriisin hoitoon, mikä on heikentänyt palveluiden saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä toimintakykyä tukevissa monialaisissa palveluissa. Palveluvajetta on syntynyt kaikissa asiakas- ja ikäryhmissä. Palveluvaje johtaa sairauksien ja sosiaalisten ongelmien pahenemiseen, kun apua ei ole saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten avun tarvetta ja pidempiaikaisen syrjäytymisen riskiä. Suomessa on jo havaittu, että covid-19 -kriisin vuoksi muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelka, kasvava työttömyys, negatiiviset muutokset elintavoissa ja lähisuhdeväkivalta uhkaavat johtaa pitkäaikaisiin negatiivisiin vaikutuksiin ja sitä kautta kalliisiin investointi- tarpeisiin tulevina vuosina.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja kehittämisen yleinen haaste Suomessa on palvelujärjestelmän hajanaisuus ja asiakkaiden edelleen lisääntyvä eriarvoistuminen. Palvelujärjestelmän hajanaisuus heijastuu myös sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviin tietojärjestelmiin ja digitalisaation hyödyntämismahdollisuuksiin. Tietojärjestelmien määrä ja kirjo on suuri ja kehittämistoiminnassa on haasteita saada käyttöön laajempia kuin yhden organisaation tai alueen kattavia uusia digipalveluja.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma toteutetaan alueellisilla kehittämishankkeilla, jotka rahoitetaan valtionavustuksilla. 

Päämäärä ja päätavoite

Tavoitteet 3. pilarin osalta:

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevat pilari 3 kokonaisuudet sisältyvät osa-alueeseen Työllisyys ja työmarkkinat. Tavoitteena on vauhdittaa työllisyysasteen nostamista hallituksen tavoitteen mukaisesti. Julkisia työvoimapalveluja uudistetaan tavoitteena palveluiden vaikuttavuuden lisääminen, keinona vahva työnhaun tuki ja työnhakuaktiivisuuden lisääminen. Vahvistetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja kohtaantoa ottamalla kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi lisätään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Työuria pidennetään edistämällä työelämässä olevien työkykyä ja jaksamista.

Esitetyissä rahoitettavissa uudistuksissa ja investoinneissa tavoitteena on myös lieventää pandemian vaikutuksia tunnistetuissa kohderyhmissä ja parantaa digitaalista palvelujärjestelmää ja rakenteita. Osatyökykyisten osalta tavoitteena on, että osatyökykyiset työttömät työllistyvät ja pysyvät työssään. Tavoitteena on rakentaa monipuolinen työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuus, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista sekä TE-palveluista ja työllisyyspalveluista. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee.

Vahvistetaan mielenterveyttä ja työkykyä levittämällä vaikuttavia keinoja ja menetelmiä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön. Huomioidaan eri ikäiset ja eri alojen työpaikat. Toimilla parannetaan myös työyhteisöjen resilienssiä ja siten kykyä vastata työelämän murrokseen.

Tavoitteet 4. pilarin osalta:

Pilarin 4 päätavoitteena on purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Pilarin toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Tavoitteena on, että väestö saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti, helposti ja kynnyksettömästi sekä monikanavaisesti. Tavoitteena on lisätä myös uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja kustannustehokkaiksi osoittautuneiden käytön laajentamista mahdollisimman laajana alueiden välisenä ja kansallisena yhteistyönä hyödyntämällä esimerkiksi Kanta-palveluja, DigiFinland Oy:tä ja IT-yritysten tuotteita ja palveluja.

Hyvinvoiva ja toimintakykyinen väestö on edellytys työllisyyden positiiviselle kehitykselle, tuottavuudelle ja kestävälle kasvulle. Toimivat turvaverkot ja kattava sosiaaliturva lisäävät ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Uusien toimintamallien, innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa lisää ihmisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän tehokkuutta. Samalla se luo liiketoiminnan mahdollisuuksia ja vientiä. Vahvistamalla tietopohjaa eri hallinnonalojen toimien oikea-aikaisuudesta ja kohdentamisesta lisätään myös hyvinvointipolitiikkojen vaikuttavuutta osana covid-19 -kriisin jälkihoitoa.

Pilari 4 toimenpiteet varmistavat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä parantamalla työn tekemisen olosuhteita ja siten työhyvinvointia. Koronaepidemia on lisännyt huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa ja vaikuttanut negatiivisesti jaksamiseen. Jaksamista ja työkuormaa helpotetaan sekä osoittamalla lisäresurssia koronasta aiheutuneen hoito- ja palveluvelan purkamiseen, että uudistamalla työn tekemisen toimintamalleja. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Tulokset, tuotokset ja vaikutukset saavutetaan alueellisten kehittämishankkeiden toimenpiteillä.

PILARI 3: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi

  • Työkykyohjelman ja IPS – Sijoita ja valmenna kehittämishankkeen laajentaminen
    • Investointia koskeva kansallinen tavoite ja indikaattori
      • Työkykyohjelma ja IPS – Sijoita ja valmenna kehittämishankkeet on laajennettu 11 uudelle alueelle (kvartaali 4 / 2024 mennessä).
        • Työkykyohjelma on laajennettu 5 uudelle alueelle ja IPS – Sijoita ja valmenna kehittämishanke 6 uudelle alueelle.
  • Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä
    • Investointia koskeva kansallinen tavoite ja indikaattori
      • Tavoitteena on saavuttaa vähintään 1 000 työpaikkaa tai työterveyshuollon yksikköä, jotka osallistuvat ohjelmassa tarjottaviin toimenpiteisiin, kuten koulutuksiin, valmennuksiin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin (kvartaali 4 / 2024 mennessä).

PILARI 4: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

  • Investointi 1: Edistetään hoitotakuun toteutumista (mukaan lukien mielenterveyspalvelut) sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa
    • Investointia koskeva kansallinen tavoite ja indikaattori
      • Tavoite: Osuus toteutuneista kiireettömän hoidon käynneistä, joissa saavutetaan 7 vuorokauden hoitoonpääsyn määräaika, kasvaa.
      • Indikaattori: 80 % sosiaali- ja terveyskeskuksista saavuttaa 7 vuorokauden hoitoonpääsyn määräajan kiireettömässä hoidon käynneissä (kvartaali 4 / 2025 mennessä)
  • Investointi 2: Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
    • Investointia koskeva kansallinen tavoite ja indikaattori
      • Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kehitetään ja otetaan käyttöön monialaisten palvelujen (mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä kulttuuri-, liikunta- ja luontoon liittyvät palvelut) integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut 22 hyvinvointialueella (kvartaali 4 / 2024 mennessä).
  • Investointi 3: Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta
    • Investointia koskeva kansallinen tavoite ja indikaattori
      • Tavoite: Hoitotakuun kansallinen ajantasainen seuranta
      • Indikaattori: Hoitotakuun kansallinen ajantasainen seuranta toteutuu kaikissa terveyskeskuksissa (100 %, kvartaali 4 / 2025 mennessä)
  • Investointi 4: Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot
    • Investointia koskeva kansallinen tavoite ja indikaattori
      • Tavoite: Osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kontakteista, jotka hoidetaan etänä sähköisin välinein (puhelin, chat, etäpalvelut)
      • Indikaattori: 35 % kontakteista hoidetaan etänä sähköisin välinein (puhelin, chat, etäpalvelut. Kvartaali 4 / 2025 mennessä) (Sotkanet 5548)
Tuotokset ja tulokset

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) vastaavat yhdessä Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP-ohjelma) arvioinnin suunnittelusta STM:n hallinnonalalla. THL vastaa ohjelmassa kansallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja kokonaiskuvan muodostamisesta. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta valtionavustusta saavat hankkeet vastaavat omien hankkeidensa arvioinnista. Lisää tietoa arvioinnista: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/suomen-kestavan-kasvun-ohjelma-rrp-/ohjelman-arviointi

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Euroopan Komissio ja STM ovat asettaneet kullekin tavoitteelle indikaattoreita, joiden avulla tavoitteisiin pääsyä arvioidaan. EU rahoittajana edellyttää tavoitteiden saavuttamista. Jos tavoitteita ei saavuteta, sillä on vaikutusta EU:n Suomelle maksamaan rahoitukseen. STM on linjannut myös kansallisesti tärkeitä tavoitteita, joita arvioinnin avulla seurataan.  

EU velvoittaa myös seuraamaan kehitystä tietyissä kaikille elpymisvälineestä rahoitusta saaville maille yhteisissä indikaattoreissa, jotka liittyvät esimerkiksi työllistymiseen ja digitaalisten palvelujen asiakasmääriin. Näille ei ole asetettu määrällisesti velvoittavia tavoitteita, vaan EU haluaa vain seurata kehitystä.