Kerralla enemmän vastaanoton suun sairauksia ennaltaehkäisevä, terveyttä edistävä ja omahoitoa tukeva toimintamalli (RRP,P4,I1)
Toimintamalli kuvaa "Kerralla enemmän" vastaanottomalissa toteutettavaa hoitoon sitouttamisen ja hoidon jatkuvuuden varmistamisen hoitopolkua. Malli liittyy:https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/suun-terveydenhuollon-kerralla-enemman-vastaanottomalli
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kuvaa "Kerralla enemmän" vastaanottomalissa toteutettavaa hoitoon sitouttamisen ja hoidon jatkuvuuden varmistamisen hoitopolkua. Malli liittyy:https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/suun-terveydenhuollon-kerralla-enemman-vastaanottomalli
Kerttu-toimintamallin pilotilla tavoitellaan asiakaslähtöisyyden, palvelun laadun, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja saatavuuden paranemista. Tämä tapahtuu hoitamalla potilaat mahdollisimman pitkälle yhden käynnin aikana, jolloin käyntimäärät potilasta kohden vähenevät ja hoitojaksojen kestot lyhenevät. Lisäksi erityisesti suuhygienistin tehtävänkuvassa korostuvat omahoidon ohjaus ja ennaltaehkäisevän hoidon toteutus. Muiden hyötyjen lisäksi toimintamallista syntyvällä kustannushyödyllä / tehokkuudella on tarkoitus saada katettua toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan vuosilisenssin kustannukset.
Arvioinnin perusteella suositellaan Kerttu-toimintamallin laajentamista pilotti hanketta suuremman potilasvolyymin hoitoloihin, joissa toiminnasta saadulla lisähyödyllä onnistutaan kattamaan toiminnanohjausjärjestelmästä syntyvät lisäkustannukset. Tässä Kerttu toimintamalli pilotissa kuitenkin huomioitiin, että vajaallakin henkilöstöllä toteutettuna Kertulla päästään kustannusneutraaliin tulokseen lisenssikustannuksen osalta.
Kerttu- toimintamallissa oli asiakkaina aikuiset - ja lapsipotilaat.
Tässä Kerttu toimintamallissa ei tehty potilassegmentointia normaalista poikkeavalla tavalla, ainoastaan potilaat, joiden kuntoisuuden ei arvioitu olevan riittävä toimintamallin toteutuksessa oli rajattu pois.
Lapsipotilaista Kerttu-toimintamalliin ohjautui jonkin verran enemmän suurempi riskisiä lapsia ja nuoria normaalitoimintaan verrattuna. Lasten tarkastukset toteutetaan pääsääntöisesti pop-up toimintana ja Kerttuun ohjautuivat jatkokäynnit sekä osittain myös potilaat, jotka eivät pystyneet osallistumaan pop-up toimintaan. Jatkossa potilassegmentointi kannattaa huomioida, työjaollisesta näkökulmasta ajatellen.
Kerttu-toimintamallia tehtiin joka viikko maanantaista torstaihin vuorotellen perinteisen vastaanoton kanssa. Kertussa hyödynnettiin toiminnanohjausjärjestelmää, joka oli osittain automaation ja osittain vuoropäällikön työn avulla ohjattu kokonaisuus. Mallissa käytettiin joustavia hoitoaikoja, jolloin potilaan hoitoaika joustaa hoidon (/toimenpiteiden) tarpeen mukaan. Kertussa hoidettiin kaikkia suun terveydenhuollon perustason palveluja (pl. protetiikka ja leikkaukselliset poistot). Mahdollinen jatkohoidon tarve pyrittiin hoitamaan samalla käynnillä. Tavoitteena oli, että hoito saadaan mahdollisimman pitkälle, tai valmiiksi yhden käynnin aikana. Kerttu-toimintamallissa ammattilaisilla ei ole omaa huonetta. Hammaslääkärit ja suuhygienistit vaihtavat huonetta potilaan hoidon tarpeen mukaan.
Yhteenvetona Kertun kustannuksilla päästiin kustannusneutraaliin lopputulokseen tässä pilotissa. Kertun todellista potentiaalia ei päästy kuitenkaan toteuttamaan, sillä toimintaa oli koko ajan tehty vajaalla henkilöstöllä. Työnjako suuhygienistin ja hammaslääkärin välillä ei toteutunut sujuvasti, tähän olisi voinut vaikuttaa potilassegmentoinnilla sekä resurssivaje vaikutti asiaan. Toiminnanohjausjärjestelmän kustannukset saatiin kuitenkin jo vajaalla resurssilla katettua. Kertun avulla saatiin hoitojaksojen pituutta selvästi lyhennettyä. Lopputuloksena kuitenkin havaittiin, että kyseinen toimintamalli sopii ison potilasvolyymin hoitoloihin.
Kansikuva
