Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönotto hyvinvointialueilla

Luotu 18.01.2022
Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönotto hyvinvointialueilla
Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönotto hyvinvointialueilla

Tiivistelmä

Toimintamalli kokoaa kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton koko elinkaaren. Se kattaa vaiheet kuntalaisten ennakoivista neuvontapalveluista heidän yhteydenottojensa käsittelyyn, teknologiaa hyödyntävien palvelujen suunnitteluun ja käyttöönottoon sekä käytön toteutuksesta teknologian hyödyntämisen vaikutusten arviointiin.

Asiakasohjaajien ohella kotihoidon teknologiatiimillä on tärkeä rooli teknologian käyttöönotossa. Tiimi tekee yhteistyötä kotihoidon työntekijöiden sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa sekä toimii yhteyshenkilöinä sovellus- ja järjestelmätoimittajien suuntaan. Eksoten kotihoidon teknologiatiimissä on neljä jäsentä, jotka vastaavat eri sovelluksista ja teknologialaitteista.

1.  Asukkaille tarjotaan tietoa teknologisten laitteiden mahdollisuuksista ja hankkimisesta jo ennen palveluntarvetta

Ennen kuin asiakas ottaa yhteyttä, paljon on jo tapahtunut. Asiakas on tunnistanut, että hänellä on jokin sellainen asia elämässään, joka voi liittyä sote-palvelun tarpeeseen. 

  • Internet-sivut tai sosiaalinen media: Kansalaisilla on mahdollisuus hakea tietoa myös itsenäisesti eri tietolähteistä , kuten internet-sivuilta ja sosiaalisen median kautta. Myös eri kunnat ovat koonneet virtuaalisia ympäristöjä, joissa kerrotaan eri teknologiaratkaisuista  (palveluhakemisto). Eksoten kotihoidossa on hoitotyön apuna useita erilaisia teknologisia apuvälineitä. Eksoten Kotona asumista tukevat teknologiat esittelysivut on käytettävissä kaikille halukkaille: https://eksote.fi/asiakkaalle/kanssasi/ikaantyneiden-palvelut/tukea-kotona-asumiseen/kotona-asumista-tukeva-teknologia/.  Asiakas voi myös itse hankkia erilaista teknologiaa hyvin varustelluista marketeista tai verkkokaupoista. 
  • Etsivä työ: Etsivällä ja löytävällä vanhustyöllä voidaan auttaa ja tukea ikäihmisiä, joita viralliset palveluverkostot eivät ole tavoittaneet.
  • Yhteistyö muiden palvelujen kanssa: Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tekevät yhteistyötä henkilön palvelutarpeiden arvioimisessa ja palvelujen antamisessa. Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle on suunniteltu asiakkaan hoitopolku, jossa asiakkaalle tehdään yksi palvelusuunnitelma, jota muut ammattilaiset hyödyntävät, ja yksi kanava josta voi kysyä neuvoja ja lisätietoja. Yhteistyö toteutetaan asiakkaan suostumuksella. 

2. Yhteydenoton käsittely

Asiakkaan tarpeet selvitetään, teknologian tarve arvioidaan ja asiakas ohjataan oikeisiin palveluihin.

Asiakasohjaus tai muu alan  ammattilainen: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rooliin kuuluu neuvonta, ohjaus ja tuki asiakkaan / potilaan hoitopolun eri vaiheissa. Lisäksi ammattilaisen tulee kertoa eri vaihtoehdoista mm. hyvinvointiteknologia ratkaisuista kotona asumisen tukemiseksi.

  • Ensikontakti, "ensilinja": yhteydenotto puhelimitse
  • Etäasiointi: yhteydenotto puhelimitse tai sähköisesti (videovälitteisesti, sähköpostitse, chat)
  • Neuvonta paikan päällä: käynti fyysisesti paikan päällä

Teknologian tarpeen ja asiakkaan valmiuden arviointi ottaa teknologia käyttöön

  • Kuntalainen / läheisen / naapurin arviointi: Kuntalainen tai hänen läheisensä voi itse havaita tarpeen ja ottaa yhteyttä palvelutarpeen arviointia tekevään ammattilaiseen. Heräte/ huoli voi tulla myös naapurilta, joka on huomioinut, että esim. ikäihmisen toimintakyky on alentunut ja hän tarvitsee apua kotona asumisen turvaamiseksi. Asiakasta / iäkästä ja mahdollisesti hänen läheisiään kuullaan asiakkaan tarpeiden arviointia varten.
  • Palvelutarpeen arviointi: Palvelutarpeen arviointi sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta. Ammattilainen tekee johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä ja mielipiteensä sekä näkemyksensä palvelutarpeesta  ja eri teknologioista, jotka tukisivat hänen kotona pärjäämisestään. Ammattilaisella on käytössään myös SPM-toiminnanohjausjärjestelmän moduuleja, jolla hallitaan ja visualisoidaan asiakkaiden laajoja hoito- ja palveluprosesseja sekä seurataan palvelujen jonotilannetta.

3. Teknologisen palvelun suunnittelu ja järjestäminen

Palvelut / hoito suunnitellaan yhteistyössä asiakasohjaajan, asiakkaan, mahdollisesti läheisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Palvelut voivat olla etäyhteyspalveluja tai teknologisia laitteita kuten lääkeautomaatti. Oma- tai vastuutyöntekijä: varmistaa asiakkaan pärjäämisen jatkossakin. 

4. Toteutus

Ammattilainen tekee tilauksen teknologiatiimiltä tai palvelun toimittajalta.

Kotihoidon teknologiatiimin jäsenet hoitavat pääosin käytännön järjestelyt; asennus ja perehdyttämisen asiakkaille ja tarvittaessa heidän läheisilleen, ellei sovittu, että nämä hoidetaan laitteen toimittajan toimesta.

Opastus:

Asiakkailla pitää olla saatavilla riittävää opastusta, tukea ja motivointia laitteiden oikeaan käyttöön ja turvallisuudesta huolehtimiseen. 

  • Työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja kouluttamisen erilaisten digitaalisiin palvelujen ja teknologioiden käyttöön sekä tietoturvaan.
  • Ennen kuin uutta teknologiaa otetaan käyttöön, tulee sopia, kuka / ketkä huolehtivat teknologian käyttöönoton perehdytyksestä, koulutuksesta ja opastuksesta.
  • Asiakkailla on myös mahdollisuus olla yhteydessä suoraan palveluntuottajaan saadakseen opastusta käytössä olevan teknologian käyttöön.

Ylläpito

  • Jokaisesta käytettävissä olevasta teknologialaitteesta on tehty toimintamalli / prosessikuvaus (liitteet). Teknologialaitteista on pidetty työntekijöille koulutusta / perehdytystä. Työntekijät tietävät, mitä milloinkin tapahtuu ja kenen vastuulla prosessin eri osat ovat: kuka tilaa ja toimittaa laitteen, kuka opastaa ja ohjaa laitteen käytössä työntekijää, asiakasta ja hänen omaisiaan, kuka selvittää mahdolliset teknologialaitteen ongelmatilanteet, kenen tehtävänä on seuranta ja arvioida laitteen soveltuvuutta , kuka palauttaa laitteen ja minne.
  • Teknologiatiimin antamalla tuella on teknologian käytössä varmistettu riittävä tuki, ohjaus ja neuvonta palvelun saajille (iäkkäille ihmisille, heidän läheisilleen) ja  teknologiaa käyttävälle henkilöstölle .

5. Vaikutusten arviointi

  • Kerätään asiakas- ja läheispalautetta käytettävästä teknologiasta ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen tukena.
  • Kerätään työntekijäpalautetta teknologiasta ja sen käytöstä.
  • Työpaikoilla seurataan aktiivisesti teknologian kehittymistä ja arvioidaan niistä saatavia hyötyjä työn organisoinnissa, asiakasturvallisuuden ja työturvallisuuden -  sekä tuottavuuden näkökulmasta.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma
Kotona asumista tukevan teknologian esittelysivut ikääntyneille
Älykkään lääkeannostelijan käyttäjäksi ilman kotihoidon asiakkuutta
Tekoäly hoitotyön apuna kotihoidossa
Automatisoitu kotihoidon asiakkaan laiteluettelo
Aktiviteettitiedon hyödyntäminen kotona asumisen tukemisessa
Aktiivisuuden seurantapalvelun käyttö senioriasumisyksikössä

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kotiin tuotettavissa palveluissa otetaan käyttöön erilaisia, uusia hyvinvointiteknologioita, mutta yhtenäinen toimintamalli niiden käyttöönotosta puuttuu. Varsinkin siirryttäessä hyvinvointialueille, on tärkeää luoda yhteiset toimintamallit. Malleissa tulee kuitenkin ottaa huomioon tekonologialaitteiden eroavaisuudet.

Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönotto linkittyy Eksoten strategian kolmeen sanaan: Rohkeus, Yksinkertaisuus, Ihminen. Näillä toiminnan periaatteilla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri suuntaa palvelujaan, toimintojaan ja kehittämistään kohti hyvinvointialuetta. Strategiaa kuljetetaan arkeen toimintakykyohjelman, digital​isaatio-ohjelman ja työhyvinvointiohjelman avulla. Tarkoituksena on helpottaa niin asiointia kuin työn tekemistä. 

Eksoten visio: Toimintakykyisenä kotona, arjessa ja elämässä.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto on valinnut kolme hyvinvointialuestrategian kärkeä: henkilöstöön panostaminen, prosessit ja sujuvuus sekä hoidon porrastus, paljon palveluja käyttävät ja oma tiimimalli. 

Eksoten visio
Eksoten visio
Etelä-Karjalan hyvinvointialue EKHVA
Etelä-Karjalan hyvinvointialue EKHVA
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Suomen väestö vähenee ja ikääntyy tulevien vuosikymmenten aikana, samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, jossa tautalla vaikuttavat syntyvyyden ja kuolemisen aleneminen. On ennustettu, että erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä iäkkäiden määrä kasvaa samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee. Samaan aikaan hoitajapula on jo näkyvissä, joten tarvitaan erilaisia, ennaltaehkäiseviä teknologisia ratkaisuja hyvinvointialueille vähentämään  ikäihmisten sotepalvelujen tarvetta sekä myöhentämään säännöllisiin palveluihin joutumista mm. digitaalisten palvelujen, tekoälyn sekä robotiikan  kautta.​ 

Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asetti yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen.

Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. "Ikäohjelman 2030 keskeisinä vaikuttavuustavoitteina on suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille, pidentää ikääntyvien työikäisten toimintakykyä ja työuria, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, lisätä ja mahdollistaa vapaaehtoistyötä, varmistaa iäkkäiden palvelujen yhdenvertaisuus, tehokkaampi koordinaatio ja taloudellinen kestävyys, lisätä asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä ja nostaa esille suomalaista ikäteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä. Toimintasuunnitelmassa on linjattu hallituskauden (2020–2023) että alustavasti tulevien hallituskausien (2023–2030) toimenpiteitä suhteessa kuuteen isoon vaikuttavuustavoitteeseen. Vuosien 2020-2023 hallituskauden aikana ikäohjelman tavoitteita toteutettiin mm. tulevaisuuden sote-uudistuksessa. " (SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:31)

Lisäämällä Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointiteknologiaosaamista ja tietoisuutta hyvinvointiteknologioista asiakastyössä pystytään paremmin tarjoamaan kansalaisille niitä asiakasohjauksessa ja kotihoidossa.  

Kotona asumista tukevat palvelut / internet-sivuilta saadaan hyvinvointiteknologialaitteista tietoa kuntalaisille ja heidän läheisilleen , joita he voivat joko itse hankkia tai saada käyttöönsä.

Sosiaali- ja terveysalan henkilökunta: asiakasohjaus ja kotiin vietävien palvelujen henkilökunta

Kotiin vietävien  palvelujen asiakkaat ja heidän omaisensa

Asiakkaat  ja ammattilaiset ovat osallistuneet hyvinvointiteknologioiden kokeiluihin ja pilotteihin. Ammattilaiset ovat hyödyntäneet omassa työssään eri teknologialaitteita ja käytön perusteella ovat antaneet palautetta ja kehittämisideoita laitteista. Lisäksi ammattilaisia on kuultu, kun he ovat tuoneet  uusia ideoita teknologialaitteista, joita kaipaavat työnsä tueksi. Palaute on ollut sekä kirjallista että suullista.

Asiakkaat ovat saaneet kokemusta heillä käytössä olevista teknologialaitteista. He ovat myös antaneet läheistensä ohella sekä suullista että kirjallista palautetta laitteista ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamalli tukee ratkaisujen käyttöönottoa, ja vahvistaa henkilöstön teknologiaosaamista sekä tuottaa uusia sote-ammattilaisrooleja.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Arviointikysymykset:

1. Millaista teknologiaosaamisen koulutusta henkilöstö tarvitsee?

2. Millaisia sote-ammattilaisrooleja tarvitaan vahvistamaan/tukemaan teknologiatuotteiden hallintaa kotihoitoyksiköissä?

3. Miten työntyöntekijät kokevat teknologisten ratkaisujen käyttöönoton toimintamallin hyödynnettävyyden?

Mittarit: Uuden toimintamallin käyttömäärät/-asteet, teknologiaosaajien määrä/aste, koulutustilaisuuksien ja osallistujien määrä, uusien sote-ammattilaisroolien määrä

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kehittämistyö vaatii herkkää korvaa asiakkaiden ja hoitajien tarpeille ja lähtee johdon sitouttamisesta keitettävään toimintoon.  Ylempi johto johtaa ja vastuuttaa organisaation henkilöitä kehitystyöhön ja nimeään yhden henkilön, joka ottaa päävastuun kehittämistyön etenemisestä ja prosessin loppuun saattamisesta.

Kehittämistyössä yhtenä tärkeänä asiana on informointi, joka kuuluu kaikille toimintamallin kehittämisessä mukana oleville, päävastuu prosessin omistajalla. Uusista, kehitteillä olevista hyvinvointiteknologialaitteista  on hyvä informoida jo heti kehittämistyön alussa ja koko prosessin ajan henkilökuntaa esihenkilöineen, jotka eivät ole kehittämistyössä mukana ja asia koskee heitä. Esihenkilön rooli on tärkeä  asenteiden muokkaajana. 

Jos kehittämistyö koskee asiakkaille suunnattua teknologian kehittämistä, on hyvä ottaa  heitä mukaan kehittämistyöhön ja kuulla heitä. Vanhusneuvoston edustus on myös hyvä muistaa.

Ennen teknologian käyttöönottoa, sitä testataan ja varmistetaan laitteen toimivuus. Tämän jälkeen henkilökunnalle annetaan perehdytystä ja koulutusta hyvinvointiteknologialaitteista, jolla varmistetaan toiminnan sujuvuus.

Teknologiatiimi laatii myös kirjalliset ohjeet  jokaisesta teknologiasta erikseen, kenen tehtäviin kuuluu ja mitkä prosessin eri tehtävät (vastuut ja valta).

Toimintamallin / hyvinvointiteknologialaitteiden käytön seuranta, palaute toimintamallista annetaan esim. fläppitaululle työtiloissa, webropol-kyselynä ja suullisena palautteena.

Toimintamallia päivitetään mahdollisten palautteiden pohjalta --> Jatkuva toiminnan kehittäminen.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli kokoaa kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton koko elinkaaren. Se kattaa vaiheet kuntalaisten ennakoivista neuvontapalveluista heidän yhteydenottojensa käsittelyyn, teknologiaa hyödyntävien palvelujen suunnitteluun ja käyttöönottoon sekä käytön toteutuksesta teknologian hyödyntämisen vaikutusten arviointiin.

Asiakasohjaajien ohella kotihoidon teknologiatiimillä on tärkeä rooli teknologian käyttöönotossa. Tiimi tekee yhteistyötä kotihoidon työntekijöiden sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa sekä toimii yhteyshenkilöinä sovellus- ja järjestelmätoimittajien suuntaan. Eksoten kotihoidon teknologiatiimissä on neljä jäsentä, jotka vastaavat eri sovelluksista ja teknologialaitteista.

1.  Asukkaille tarjotaan tietoa teknologisten laitteiden mahdollisuuksista ja hankkimisesta jo ennen palveluntarvetta

Ennen kuin asiakas ottaa yhteyttä, paljon on jo tapahtunut. Asiakas on tunnistanut, että hänellä on jokin sellainen asia elämässään, joka voi liittyä sote-palvelun tarpeeseen. 

  • Internet-sivut tai sosiaalinen media: Kansalaisilla on mahdollisuus hakea tietoa myös itsenäisesti eri tietolähteistä , kuten internet-sivuilta ja sosiaalisen median kautta. Myös eri kunnat ovat koonneet virtuaalisia ympäristöjä, joissa kerrotaan eri teknologiaratkaisuista  (palveluhakemisto). Eksoten kotihoidossa on hoitotyön apuna useita erilaisia teknologisia apuvälineitä. Eksoten Kotona asumista tukevat teknologiat esittelysivut on käytettävissä kaikille halukkaille: https://eksote.fi/asiakkaalle/kanssasi/ikaantyneiden-palvelut/tukea-kotona-asumiseen/kotona-asumista-tukeva-teknologia/.  Asiakas voi myös itse hankkia erilaista teknologiaa hyvin varustelluista marketeista tai verkkokaupoista. 
  • Etsivä työ: Etsivällä ja löytävällä vanhustyöllä voidaan auttaa ja tukea ikäihmisiä, joita viralliset palveluverkostot eivät ole tavoittaneet.
  • Yhteistyö muiden palvelujen kanssa: Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tekevät yhteistyötä henkilön palvelutarpeiden arvioimisessa ja palvelujen antamisessa. Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle on suunniteltu asiakkaan hoitopolku, jossa asiakkaalle tehdään yksi palvelusuunnitelma, jota muut ammattilaiset hyödyntävät, ja yksi kanava josta voi kysyä neuvoja ja lisätietoja. Yhteistyö toteutetaan asiakkaan suostumuksella. 

2. Yhteydenoton käsittely

Asiakkaan tarpeet selvitetään, teknologian tarve arvioidaan ja asiakas ohjataan oikeisiin palveluihin.

Asiakasohjaus tai muu alan  ammattilainen: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rooliin kuuluu neuvonta, ohjaus ja tuki asiakkaan / potilaan hoitopolun eri vaiheissa. Lisäksi ammattilaisen tulee kertoa eri vaihtoehdoista mm. hyvinvointiteknologia ratkaisuista kotona asumisen tukemiseksi.

  • Ensikontakti, "ensilinja": yhteydenotto puhelimitse
  • Etäasiointi: yhteydenotto puhelimitse tai sähköisesti (videovälitteisesti, sähköpostitse, chat)
  • Neuvonta paikan päällä: käynti fyysisesti paikan päällä

Teknologian tarpeen ja asiakkaan valmiuden arviointi ottaa teknologia käyttöön

  • Kuntalainen / läheisen / naapurin arviointi: Kuntalainen tai hänen läheisensä voi itse havaita tarpeen ja ottaa yhteyttä palvelutarpeen arviointia tekevään ammattilaiseen. Heräte/ huoli voi tulla myös naapurilta, joka on huomioinut, että esim. ikäihmisen toimintakyky on alentunut ja hän tarvitsee apua kotona asumisen turvaamiseksi. Asiakasta / iäkästä ja mahdollisesti hänen läheisiään kuullaan asiakkaan tarpeiden arviointia varten.
  • Palvelutarpeen arviointi: Palvelutarpeen arviointi sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta. Ammattilainen tekee johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä ja mielipiteensä sekä näkemyksensä palvelutarpeesta  ja eri teknologioista, jotka tukisivat hänen kotona pärjäämisestään. Ammattilaisella on käytössään myös SPM-toiminnanohjausjärjestelmän moduuleja, jolla hallitaan ja visualisoidaan asiakkaiden laajoja hoito- ja palveluprosesseja sekä seurataan palvelujen jonotilannetta.

3. Teknologisen palvelun suunnittelu ja järjestäminen

Palvelut / hoito suunnitellaan yhteistyössä asiakasohjaajan, asiakkaan, mahdollisesti läheisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Palvelut voivat olla etäyhteyspalveluja tai teknologisia laitteita kuten lääkeautomaatti. Oma- tai vastuutyöntekijä: varmistaa asiakkaan pärjäämisen jatkossakin. 

4. Toteutus

Ammattilainen tekee tilauksen teknologiatiimiltä tai palvelun toimittajalta.

Kotihoidon teknologiatiimin jäsenet hoitavat pääosin käytännön järjestelyt; asennus ja perehdyttämisen asiakkaille ja tarvittaessa heidän läheisilleen, ellei sovittu, että nämä hoidetaan laitteen toimittajan toimesta.

Opastus:

Asiakkailla pitää olla saatavilla riittävää opastusta, tukea ja motivointia laitteiden oikeaan käyttöön ja turvallisuudesta huolehtimiseen. 

  • Työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja kouluttamisen erilaisten digitaalisiin palvelujen ja teknologioiden käyttöön sekä tietoturvaan.
  • Ennen kuin uutta teknologiaa otetaan käyttöön, tulee sopia, kuka / ketkä huolehtivat teknologian käyttöönoton perehdytyksestä, koulutuksesta ja opastuksesta.
  • Asiakkailla on myös mahdollisuus olla yhteydessä suoraan palveluntuottajaan saadakseen opastusta käytössä olevan teknologian käyttöön.

Ylläpito

  • Jokaisesta käytettävissä olevasta teknologialaitteesta on tehty toimintamalli / prosessikuvaus (liitteet). Teknologialaitteista on pidetty työntekijöille koulutusta / perehdytystä. Työntekijät tietävät, mitä milloinkin tapahtuu ja kenen vastuulla prosessin eri osat ovat: kuka tilaa ja toimittaa laitteen, kuka opastaa ja ohjaa laitteen käytössä työntekijää, asiakasta ja hänen omaisiaan, kuka selvittää mahdolliset teknologialaitteen ongelmatilanteet, kenen tehtävänä on seuranta ja arvioida laitteen soveltuvuutta , kuka palauttaa laitteen ja minne.
  • Teknologiatiimin antamalla tuella on teknologian käytössä varmistettu riittävä tuki, ohjaus ja neuvonta palvelun saajille (iäkkäille ihmisille, heidän läheisilleen) ja  teknologiaa käyttävälle henkilöstölle .

5. Vaikutusten arviointi

  • Kerätään asiakas- ja läheispalautetta käytettävästä teknologiasta ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen tukena.
  • Kerätään työntekijäpalautetta teknologiasta ja sen käytöstä.
  • Työpaikoilla seurataan aktiivisesti teknologian kehittymistä ja arvioidaan niistä saatavia hyötyjä työn organisoinnissa, asiakasturvallisuuden ja työturvallisuuden -  sekä tuottavuuden näkökulmasta.
Uimarata: Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönotto (280.79 KB)
Älykkään lääkeannostelijan käyttäjäksi ilman kotihoidon asiakkuutta
Tekoäly hoitotyön apuna kotihoidossa
Automatisoitu kotihoidon asiakkaan laiteluettelo
Aktiviteettitiedon hyödyntäminen kotona asumisen tukemisessa
Aktiivisuuden seurantapalvelun käyttö senioriasumisyksikössä
Kotona asumista tukevan teknologian esittelysivut ikääntyneille

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ei voida puhua vain yhdestä teknologian käyttöönoton toimintamallista, koska käyttöönoton prosessi on erilainen eri teknologialaitteissa. Jokaiseen teknologiaan, joka otetaan käyttöön, henkilökunta tarvitsee perehdytystä ja koulutusta laitekohtaisesti.

Teknologialaitteiden hallintaan tarvitaan erilaisia sote-ammattilaisrooleja. Kotihoidon teknologiatiimin vahva osaamisen eri teknologialaitteista on koettu erittäin tärkeäksi. Heidän lisäkseen kotihoitoalueilla tarvitaan muutamia avainhenkilöitä, jotka auttavat alueilla muuta henkilökuntaa ja ovat tiiviissä yhteistyössä teknologiatiimin kanssa.

Palaute asiakkailta

Asiakkailta saatu palaute on pääosin myönteistä, toki osa ei halua missään nimessä edes kokeilla teknologiaa. Yleensä, kun asiakkaat ja heidän läheisensä saavat enemmän tietoa teknologialaitteesta, suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi.

Aktiivisuuden - ja univalverytmin seurantapalvelu  yhdeksälle senioriasumisyksikön asukkaalle toi kyselyjen perusteella turvaa sekä asukkaalle itselleen että toimintamallin kehittämisessä oleville läheisille, kun he pystyivät seuraamaan omaisensa toimintaa sovelluksen kautta.

Lääkeautomaatti yhdelletoista kyselyyn vastanneelle oli myös sekä asiakkaan että läheisten mielestä toimiva ratkaisu. Lääkkeet tuli otettua ajallaan, jolloin läheisenkin huoli lääkkeiden ottamisesta väheni. Asiakkaat oppivat laitteen käytön muutaman minuutin ohjauksella. 

Aktiviteetti rannekkeen asiakas ja omaiskyselyiden vastauksia saatiin vain 6 kpl. Laite on ollut huomaamaton käyttää ja tuonut asiakkaiden kokemuksen mukaan turvaa kotona asumiseen. Laitteen hyödyllisyydessä kotihoidon pilotin asiakkaat ovat todennäköisesti arvioineet ja ajatelleet sen turvapuhelinominaisuutta ja paikannusmahdollisuutta. Kysyttäessä halukkuutta käyttää aktiviteettiranneketta jatkossakin, ei suurin osa vastanneista osanneet sanoa. 

Palaute ammattilaisilta

Eri toimintamallien toimivuudesta (Aktiivisuuden - ja univalverytmin seurantapalvelu, lääkeautomaatti, aktiviteettiranneke ja tekoäly-integraatio) kysyttiin ammattilaisilta suullisesti, sähköpostitse ja Webropol-kyselyjen kautta. Eri toimintamallien kokeiluissa vastaukset jakautuivat sekä teknologiamyönteisesti että -kielteisesti. Osa henkilökunnasta on innostunutta uutta teknologiaa kohtaan ja näkee niiden tuoman hyödyn. Osa taas kokee teknologian lisärasitteena muutenkin kiireisessä työtahdissa. 

Aktiivisuuden - ja univalverytmin seurantapalvelu sai kehuja ohjaajan taholta. Seurantapalvelu varsinkin senioriasumisyksikössä  (yhteensä 22 asukasta) koettiin erittäin toimivaksi, kun yksikössä toimi vain yksi ohjaaja.  Hän pystyi katsomaan yhdellä vilkaisulla mobiilista asukkaiden kokonaistilanteen. Samoin lääkeautomaatti kokeilussa olevien 11 asiakkaan ja heidän läheistensä mielestä koettiin helppokäyttöiseksi. Lääkeautomaatti lisäsi lääketurvallisuutta, kun lääkkeet otetaan oikeaan aikaan.

Aktiviteetti rannekkeen hyödyt jäivät vähäisiksi, koska kotona sisällä eri huonetiloissa liikkumisen aktiviteettitieto ei ole vielä riittävän luotettavaa (minimajakat). Integraatio tekoälyyn koettiin tärkeänä, jolloin tieto voitaisiin yhdistää yhteen paikaan. Aktiviteettiranneke oli käytössä kahdella kotihoitoalueella, jossa mukana 4 hoitajaa ja 9 kotihoidon asiakasta.

Myös tekoäly-integraatio jakoi mielipiteitä. Webropol-kysely lähetettiin kaikille kotihoidon työntekijöille (n.600kpl), jossa tekoäly oli käytössä. Kyselyyn osallistuneiden  41 mielestä suurin osa oli sitä mieltä, että koulutus oli ollut riittävää ja oikea aikaista sekä se oli esitetty ymmärrettävästi. Lisäksi suurin osa vastaajista koki ohjelman helppokäyttöiseksi. Myös teknologialaitteiden tuottama tieto on helpommin löydettävissä tekoälyn kautta yhdestä paikasta kuin eri laitteista erikseen. Yksittäisiä vastauksia oli myös, jossa sovellus koettiin turhaksi  ja vievän vain aikaa hoitajilta. Koettiin myös, että sovelluksesta olisi enemmän hyötyä, jos sen saisi puhelimen kautta toimimaan ja herätteet nousemaan asiakaskäyntien yhteyteen. Tekoäly-integraatio 

Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

Ratkaisu on vakiinnutettu osaksi arkipäivän toimintaa. Toimintamallien kehittämisen myötä olemassa olevan kotihoidon teknologiatiimin tehtävät ovat selkeytyneet ja alueiden yhdyshenkilöiden yhteistyö on lisääntynyt. Myös samalla kehitetty Kotona asumista tukevat teknologiat esittelysivut: Kotona asumista tukeva teknologia - Eksote,  tukevat  ammattilaisten osaamisen lisäämistä eri hyvinvointiteknologiasta. Lisäksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen teknologiakoordinaatioyksikön yhteiskehittämistä on aloitettu, josta on tarkoitus tehdä hyvinvointialuetta mahdollisimman hyvin palveleva malli. Mallin myötä uusien sote-ammattilaisroolien määrän odotetaan myös kasvavan. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton edellytyksenä on riittävä resurssointi käyttöönoton jälkeiseen ylläpitämiseen. Käytön tuen tarve ei lopu käyttöönottoon. 

Yksiköihin nimetyt tukikäyttäjät auttavat ja ohjaavat työkavereitaan eri teknologioiden osalta.

Teknologiatiimi jatkaa käyttöönoton jälkeen järjestelmien hallinnoimista sekä kehittämistä yhteistyössä järjestelmätoimittajien ja henkilökunnan kanssa.

Jokaisella teknologiatiimin jäsenellä on oma vastuualueensa jonka vastaavana asiantuntijana hän toimii. Tiimin jäsenillä on poissaolojen ja vuosilomien ajalle tiimissä sijaistusparit, tällä turvataan toiminnan jatkuvuus.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)