Kulttuurisensitiivinen perheiden avoin kohtaamispaikka (Satelliitti, Raisio)

Avoin kohtaamispaikka Satelliitissa lapset ja aikuiset kohdataan kulttuurisensitiivisesti. Se tarkoittaa halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä. Kulttuurisensitiiviset palvelut ja toiminnat joustavat erilaisten perheiden tarpeisiin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kulttuurisensitiivinen perheiden avoin kohtaamispaikka (Satelliitti, Raisio)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Avoin kohtaamispaikka Satelliitissa lapset ja aikuiset kohdataan kulttuurisensitiivisesti. Se tarkoittaa halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä. Kulttuurisensitiiviset palvelut ja toiminnat joustavat erilaisten perheiden tarpeisiin.

Toteutuspaikka
Lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka Satelliitti. Toimintamalli on arvioitu osana Perhekeskuksen kohtaamispaikan kehittämistyötä..
Paikkakunta tai maakunta
Raisio
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Liitteet ja linkit
Satelliitti is a meeting place for all families that have children.
Varying free activities for children and their parents, such as
• crafts, exercise, music,
• moments of discussion about parenting and raising a child,
• also a possibility to learn and practice Finnish.
In the evenings, Family Center organizes activities such as Evening Family cafe, ‘Tastes from the World’ cooking evenings and so on. Activities for families with children are organized by The Mannerheim League for Child Welfare (MLL) Southwest Finland district and MLL Raisio local association. Satelliitti is part of the City of Raisio's family services

Tekijä

Katja Rippstein

Luotu

24.02.2022

Viimeksi muokattu

23.03.2022
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallissa kuvataan, miten kulttuurisensitiivisyys toteutuu avoimessa kohtaamispaikassa sekä kulttuurisensitiivisenä työotteena että kulttuurisensitiivisenä asiakastyönä. Ensin kuvataan mentalisaation ja kohtaamisen merkitystä kulttuurisensitiivisessä työskentelyssä. Toiseksi kuvataan verkostojen, palveluneuvonnan, joustavuuden ja viestinnän merkitys kulttuurisensitiivisessä asiakastyössä.  

  1. KULTTUURISENSITIIVINEN TYÖOTE

Kulttuurisensitiiviseen työotteen lähtökohtana on työntekijän kyky tunnistaa ja reflektoida omia kulttuurisia arvoja ja normeja. Työntekijän itsetuntemusta ja kykyä tunnistaa ennakko-oletuksia voidaan pitää kulttuurisensitiivisen työn ammatillisena laatutekijänä. Ennen kaikkea olennaista on tarkastella kriittisesti omaa toimintaa ohjaavia stereotypioita.

Satelliitin kulttuurisensitiivisessä työotteessa painotetaan kohtaamisosaamista, mikä pohjautuu mentalisaation teoriaan. Mentalisaatio tarkoittaa kykyä ja halua ajatella, että jokaisella ihmisellä on oma erillinen kokemus ja tunne. Keskeistä on tiedostaa, että toisella henkilöllä voi olla erilainen kokemustausta kuin työntekijänä tai vapaaehtoisena toimivalla. Erityisesti arjen tilanteissa, joissa ihmiset eivät puhu yhteistä kieltä tai he tulevat erilaista kulttuuristaustoista, on tärkeää, että pyrkii näkemään toisen ihmisen ilmikäyttäytymisen taakse ja miettimään myönteisesti, mitä hän mahtaa kokea toimiessaan tai reagoidessaan tietyllä tavalla. Työntekijä on kiinnostunut ihmisestä, eri kulttuureista ja kysyy toimintaan osallistuvalta vanhemmalta ja lapselta heidän omista tavoistaan, arvoistaan ja kulttuuristaan oletusten ja yleistysten sijaan. Ihmisten erilaiset taustat voivat vaikuttaa kommunikaatio- ja osallistumisvalmiuksiin monin eri tavoin.

Arjen vuorovaikutustilanteissa on tärkeää pohtia aktiivisesti toimintatapojen tarkoituksenmukaisuutta toimintaan osallistuvan perheen näkökulmasta ja valmistautua muuttamaan niitä tarvittaessa. Esimerkiksi Satelliitissa ollaan valmiita järjestämään toimintaa myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin useimmat perheet saadaan paremmin tavoitettua.

Ohjaajat tietävät, että kulttuurisia yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia on olemassa. Hyvä mentalisaatiokyky parantaa todennäköisyyttä tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toista ihmistä. Mentalisoivaan kulttuurisensitiiviseen työotteeseen liittyy tarvittaessa epävarmuuden sietäminen, virheiden tunnustaminen ja tunnistaminen sekä anteeksi pyytäminen ja erehdysten korjaaminen.

Mentalisaatiossa tietämisen ja asiantuntijuuden painottaminen ei ole keskeistä. Kohtaamispaikassa asiakas-asiantuntijaroolit jäävät taustalle ja siellä pyritään tietoisesti luomaan välitön ja kiireetön läsnäolo, joka tarkoittaa esimerkiksi kahvittelua, leikkimistä ja juttelua perheiden kanssa. Työntekijöiltä edellytetään hyviä kohtaamistaitoja ja osaamista turvallisen ilmapiirin luomiseksi sekä ymmärrystä siitä, kuinka luottamuksen rakentaminen avaa siltoja perheiden elämäntarinoille ja madaltaa vaikeiden asioiden puheeksi ottoa. Toisaalta vaaditaan myös paljon itsensä johtamisen taitoja.

Aloite kohtaamiseen tulee tarvittaessa ohjaajilta. Kohtaaminen on arvostavaa sekä sanallista että sanatonta vuorovaikutusta niin, että kummallakin osapuolella (ohjaaja ja toimintaan osallistuva perhe) säilyy oikeus oman kulttuurinsa mukaiseen ilmaisuun sekä hyväksytyksi ja kuulluksi tulemiseen. 

Vanhempi nähdään yksilönä, jolla on kulttuuritaustan lisäksi omat henkilökohtaiset piirteet. Vanhemmalle valmistaudutaan antamaan tavallista enemmän aikaa etenkin, jos yhteinen kieli on heikko tai vanhempi tuntee huonosti paikallista palvelujärjestelmää. Lisäksi jokaiselle perheelle pyritään antamaan positiivista palautetta omaan vanhemmuuteensa.

Kulttuurisensitiivisessä ympäristössä lapsen kohtaamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Lapsi toivotetaan jokaisella käynnillä erikseen tervetulleeksi ja hyvästellään perheen lähtiessä. Hänen toiveitaan ja tarpeita havainnoidaan tai kysytään säännöllisesti. Lapsi saa tulla mukaan toimintaan omassa tahdissaan ja osallistua omalla tavallaan toimintaan. Lelulaatikoiden sisällöt ja toimintatuokiohetket kerrotaan myös kuvin. Lapsen kohdalla huomioidaan yhteisen kielen puuttuminen ja lapsen kanssa kommunikoidaan tarvittaessa yksisanaisesti ja esim. osoittaen tavaroita, ilmeiden ja eleiden kuvastaessa tietoisesti lempeyttä ja halua tutustua. Lapsen aloitteisiin tartutaan aktiivisesti. Lapsen kielen kehitystä tuetaan tarvittaessa mm. sanojen nimeämisellä kuvakirjoista, laululeikkien selkokielisyydellä tai tukiviittomalaululeikein. Tunnetaitoleikkejä ja -tuokioita käytetään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä kahden kulttuurin keskellä. Lapset saavat antaa hymynaamapalautetta aina pois lähtiessä.

Ohjaajien mentalisaatiokykyä ylläpidetään ja kehitetään arkisessa työssä, erilaisten keskustelujen ja työryhmien yhteydessä sekä erillisten koulutusten avulla. Koulutuksia kohdennetaan sekä ammattilaisille että vapaaehtoisille. Pohja työotteelle on ammennettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vahvuutta Vanhemmuuteen -hankkeessa (STEA 2010-2014).  Yhteisten keskustelujen ja yhteiskehittämisen sekä mentalisaatiokoulutuksen ja muiden koulutusten avulla varmistetaan, että ohjaajalta löytyy riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan eri aihepiireistä kuten eri kulttuurien ja uskontojen tuntemus, kulttuurisesta ymmärryksestä, ajattelutavoista, asenteista, normeista, roolimalleista, toimintatavoista sekä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista kulttuurisiin toimintaedellytyksiin. Tieto erilaisista perheistä auttaa yhteistyössä ja tuo varmuutta omaan kulttuurisensitiiviseen työhön.

 

Läpileikkaavasti kaikessa kohtaamispaikkatoiminnassa: kulttuurisensitiivinen kohtaaminen

  • Kunnioita erilaisuutta
  • Huomioi toimintaan osallistuvan perheen elämänkokemukset ja vahvuudet
  • Pohdi oman kulttuuritaustasi vaikutusta ja merkitystä itsellesi ja asenteisiisi
  • Rohkaistu kohtaamaan toimintaan osallistuva vanhempi ja lapsi yksilöinä ennemmin kuin tietyn kulttuurin edustajina
  • Ole avoin ja kärsivällinen
  • Ole kiinnostunut eri kulttuureista
  • Ole joustava
  • Käytä selkeää suomen kieltä, kuvia, elekieltä heikosti suomea osaavan toimintaan osallistuvan perheen kanssa
  • Ohjaa toimintaan osallistuva perhe saattaen eteenpäin: ota yhteyttä vastaanottavaan palveluun ja kerro tarvittavat lisätiedot perheestä ja heidän tarpeistaan
  • Käytä tulkkia tarvittaessa

 

  1. KULTTUURISENSITIIVINEN ASIAKASTYÖ

Satelliitissa monimuotoisella perheellä tarkoitetaan kahden kulttuurin perheen ja maahanmuuttajaperheen lisäksi sijaisperhettä, adoptioperhettä, sateenkaariperhettä, lapsettomuutta kohdannutta perhettä tai kaksos- tai kolmosperhettä. Monimuotoisia perheitä on vähintään joka kolmas suomalaisista perheistä. Kulttuurisensitiivinen asiakastyö tarkoittaa herkkyyttä jokaista mukaan tulevaa perhettä kohtaan. Kulttuurisensitiivisessä asiakastyössä, erotuksena sensitiiviseen kohtaamiseen, huomiota kiinnitetään siihen, että eri kulttuuritaustoista tulevien lasten, nuorten ja perheiden avun ja tuen tarpeet otetaan huomioon yksilöllisesti, kuitenkin osana perustoimintaa.  

Satelliitin kulttuurisensitiivinen perhekahvilatoiminta (avoin kohtaamispaikka) joustaa erilaisten toimintaan osallistuvien perheiden tarpeisiin, joten erillispalveluita eri kohderyhmille ei tarvita. Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vertaisuutta painotetaan ja niiden myötä tartutaan helposti toimintaan osallistuvien perheiden aloitteisiin ja perustetaan esim. kielikerhoja tai vertaisryhmiä. Olennaista myös on, että tarjotaan säännöllistä, toistuvaa ohjelmaa ja perheet kuulevat hyvissä ajoin sisällön (kuukausiohjelma). Esimerkiksi, jos suomen kielen taito on heikko, muuttuvien aukioloaikojen hahmottaminen voi tuntua vaikealta.

Osallistuja huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Moni osallistuva perhe voi kokea tarvetta suomen kielen opiskeluun. Kielen oppimista tuetaan kaikessa toiminnassa esim. puhutaan selkeällä suomen kielellä, tilaan on laitettu suomenkielisiä sanoja eri tavaroihin. Satelliitissa kävijöille tarjotaan aloitteellisesti palveluneuvontaa ja annetaan tukea esim. lomakkeiden täyttämiseen ja tarvittavan palvelun ajan varaamiseen. Vanhemmalle voidaan tarjota pitkäaikaista ja suunnitelmallista tukea yhteistyössä esimerkiksi aikuissosiaalityön kanssa. Konsultaatiota voidaan tehdä myös kaupungin Pyydä apua -palvelun tai perhepalvelun kautta. Tulkkivälitteinen työskentely mahdollistetaan yhteistyöverkoston avulla. Kaiken kaikkiaan asiakastyö perustuu moniammatilliseen verkostoon, jossa puolin ja toisin jalkaudutaan tai sitoudutaan ohjaamaan toimintaan osallistuvia perheitä Raisiossa oleviin palveluihin perheen tarpeiden mukaan. Yhteiset tavoitteet ja muu yhteistyö määritellään neljä kertaa vuodessa kokoontuvassa kehittämistyöryhmässä.

Kulttuurisensitiivinen asiakastyö korostuu myös siinä, että toimintaan löydetään, ja se on saavutettavaa, mistä syystä viestintään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti tällaisessa vapaamuotoisessa avoimen kohtaamispaikan toiminnassa markkinoinnin tulee olla vastavuoroiseen kommunikointiin kutsuvaa, lämmintä, henkilökohtaista ja mukaan ottavaa.  Erilaisuus aiheuttaa syrjinnän pelkoa, joten luottamuksen rakentamista pidetään tärkeänä. Sen voi tehdä mm. viestimällä kulttuurisensitiivisesti, että meidän palvelumme on avoinna aivan kaikenlaisille perheille.

 

Läpileikkaavasti kaikessa kohtaamispaikkatoiminnassa: kulttuurisensitiivinen asiakastyö

  • Rohkaistu kohtaamaan toimintaan osallistuva vanhempi ja lapsi yksilöinä ennemmin kuin tietyn kulttuurin edustajina.
  • Huomioi yksilölliset tarpeet palveluissa.
  • Huomioi lapsi osallistujana.
  • Suunnittele toiminta niin, että se joustaa erilaisten toimintaan osallistuvien perheiden tarpeisiin, joten erillispalveluita kaikille kohderyhmille ei tarvita. Olennaista on, että tarjotaan säännöllistä ja toistavaa toimintaa.
  • Suhtaudu vanhemmuuteen kaikkia yhdistävänä tekijänä.
  • Huolehdi, että kaikki saavat osallistua keskusteluun ja toimintaan.
  • Vahvista vuorovaikutusta yhteisissä arkipäivän tilanteissa.
  • Luo turvallista ilmapiiriä.
  • Ota jokaisen voimavarat käyttöön ja tue osallisuuteen.
  • Käytä selkeää suomen kieltä, kuvia, elekieltä heikosti suomea osaavan toimintaan osallistuvan perheen kanssa.
  • Ohjaa toimintaan osallistuva perhe saattaen eteenpäin: ota yhteyttä vastaanottavaan palveluun ja kerro tarvittavat lisätiedot perheestä ja heidän tarpeistaan.
  • Käytä tulkkia tarvittaessa.
Toimintaympäristö **

Kulttuurisensitiviistä toimintamallia käytetään perheiden kohtaamispaikka Satelliitissa, joka toimii Raisiossa, joka on noin 24 000 asukkaan kaupunki Varsinais-Suomessa. Perheiden avoin kohtaamispaikka tarkoitettu kaikille alueella asuville 0–18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Satelliitti toimii asuinalueella, jossa asuu sekä kantasuomalaisia että monikulttuurisia perheitä. Kaupungissa asuu noin 2000 äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä. Suurimpia kieliryhmiä ovat albaania, bosnia, venäjä, viro, serbokroatia, kurdi ja somali. Satelliittiin pääsee helposti myös julkisella liikenteellä. Kulttuurisensitiivinen toimintamalli on kehitetty monikulttuuristen perheiden kohtaamiseksi ja tavoittamiseksi.

Perheelle uudessa toimintaympäristössä ei löydä aina helposti sopivaa palvelua. Avoin kohtaamispaikka toimii palveluneuvonnassa tehokkaasti ja edistää haavoittuvassa asemassa olevien perheiden palveluiden saatavuutta.

Kulttuurisensitiivinen työote keskittyy siihen, että toiminnasta pyritään luomaan kunnioittava ja syrjimätön ilmapiiri ja yhteisö kaikista kulttuuritaustoista tuleville osallistujille. Se tarkoittaa myös toiminnan ja palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta niin, että eri taustoista tulevien ihmisten osittain erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Onnistumisessa korostetaan lapsen, nuoren ja aikuisen kohtaamista yksilönä.

Jotta kohtaaminen onnistuisi, tulee toiminnan rakenne ja verkostot olla kunnossa. Verkostot voivat olla pysyviä, kuten kehittämistyöryhmä tai vaihtuvia kuten hankkeet. Toiminnasta täytyy löytyä selkeä koordinaatio ja lisäksi tarvitaan tavoittavaa kulttuurisensitiivistä viestintää. Palveluneuvonta tulee olla kunnossa ja toimintaa tulee tarjota eri aikoina (mukaan lukien illat ja viikonloput).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmä: Toimintaan osallistujat

Toimintamalli soveltuu avoimeen toimintaan osallistuville. Avoin kohtaamispaikka Satelliitin kohderyhmänä ovat 0–18-vuotiaat lapset ja nuoret ja heidän perheensä.  Kulttuurisensitiivisen työotteen tavoitteena on tukea ja edistää erilaisilla, universaaleilla ja kohdennetuilla, toimenpiteillä lapsiperheiden kotoutumista ja perheiden keskinäistä yhteisöllisyyttä Friisilä-Varppeen alueella.

Kohderyhmä: ammattilaiset

Toimintamallia on kehitetty perheiden kohtaamispaikka Satelliitin kehittämistyöryhmässä, johon tällä hetkellä kuuluvat MLL:n Varsinais-Suomen piirin lisäksi Raision kaupungin perhepalvelut, neuvola, varhaiskasvatus, aikuissosiaalityön monikulttuurinen tiimi, nuorisopalvelu, kirjasto, Raision seurakunta, MLL Raision paikallisyhdistys, Sateenkaari Koto ry sekä Raisio-opisto. Lisäksi laaja joukko ammattilaisia liittyy toimintaan verkostojen kautta.   

Toimintamallin kohderyhmänä toimivat perheiden kohtaamispaikat, jotka ovat osa perhekeskuksen palveluverkostoa. Mallia voivat hyödyntää kohtaamispaikkojen ja yhteistyötahojen ohjaajat, koordinaattorit ja esimiehet.  

Kohderyhmä: vapaaehtoiset

Avoin kohtaamispaikka Satelliitti tarjoaa toimintapaikan laajalle joukolle vapaaehtoisia. Vapaaehtoinen voi toimia ryhmänohjaajana, tapahtumavapaaehtoisena, kylämummina- tai -vaarina, talkoovapaaehtoisena, yhteisötulkkina jne.

Vapaaehtoisena voivat toimia kaikki lapsiperhetoimintaan soveltuvat, tehtävään motivoituneet ja MLL:n arvojen mukaan toimivat ihmiset riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan ja seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kulttuurisensitiivinen toimintamalli voidaan ottaa käyttöön perheiden kohtaamispaikassa. Toiminnan toteuttamisesta vastaavat alueen eri palvelut ja yhdistykset, mistä syystä toimintaa käynnistettäessä tulee paikallisesti sopia ja päättää mukaan tulevista toimijoista, yhteistyöverkoston kokoamisesta, toiminnan koordinaatiosta, kehittämistyöryhmän jäsenistä, tiimityöskentelyn tavoista sekä perheiden osallisuuden ja toimijuuden varmistamisesta. Toiminnan käynnistämiseen varataan vuosi aikaa. Toiminnan resursseista tulee sopia (esim. avustus, tila).

Kehittämistyöryhmään kootaan alueen olennaiset lapsiperheiden ja maahanmuuttajapalveluiden edustajat. Ryhmän ydintehtävänä on tehdä yhteistä työtä: rakentaa vahvoja palvelupolkuja, varmistaa ennaltaehkäisevä toimintavalikko, tehdä toimintasuunnitelma (mm. vuosikello), sopia arvioinnista ja johtaa toimintaa tiedolla.  

  • Osallista toimijat yhdessä luomaan kulttuurisensitiivinen toimintakulttuuri alusta asti.  
  • Kohdenna toiminta sopivalle alueelle perheiden tarpeiden mukaan.
  • Sovi kohtaamispaikan koordinoinnista ja nimeä vastuutoimija.
  • Kokoa yhteistyöverkosto mahdollisimman laajasta toimijajoukosta.
  • Vahvista osaamista yhteistyöverkostossa esim. yhteisillä koulutuksilla.
  • Suunnittele kohtaamispaikan työntekijöiden ja vapaaehtoisten kulttuurissensitiivinen tiimityöskentely.
  • Sovi palveluneuvonnasta ja muista vastuutehtävistä.
  • Mahdollista perheiden osallisuus: esim. yhteiskehittämispäivät 2–4 kertaa vuodessa (lapsiperheiden vanhemmat ja vapaaehtoiset yhdessä kohtaamispaikan työntekijöiden ja kehittämistyöryhmän kanssa) ja yhteisökokoukset kävijäperheiden kanssa.
  • Varmista jatkuva, aktiivinen ja monikanavainen kulttuurisensitiivinen viestintä, joka tavoittaa erilaiset kohderyhmät.
  • Varmista uusien vapaaehtoisten määrä jatkuvalla rekrytoinnilla ja mukana olevien pysyminen vapaaehtoistoiminnan ammatillisella tuella.
  • Kannusta eri taustaisia toimijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan.
  • Varmista toiminnan jatkuminen mm. resurssien osalta.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamalli on osa laajempaa lapsiperheiden osallisuuden edistämisen kokonaisuutta perhekeskuksen kohtaamispaikassa.  

Kulttuurisensitiivisen kohtaamispaikkatoiminnan osallisuutta, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistetään tietoisesti. Toiminnan merkitys rakentuu vuorovaikutuksessa kävijöiden kanssa. Ohjaajat kohtaavat perheitä niin, että jokaisen osallistujan ajatuksista ja kokemuksista ollaan kiinnostuneita. Harkittuja tekoja tehdään toistuvasti, jotta toiminta yhdistää ja on saavutettavaa perheille uskonnosta, sukupuolesta, sukupolvesta, kulttuurista, kielestä ja perheen rakenteesta riippumatta. Toiminnassa lapsiperheen arki yhdistää samankaltaisessa tilanteessa olevia lapsia ja aikuisia.

Lapset ja aikuiset, vapaaehtoiset ja työntekijät sekä yhteistyöverkosto arvioivat toimintaa suunnitelman mukaisesti. Arvioinnin välineinä käytetään mm. Perheet keskiöön! -hankkeen vertaisarviointia, Huomaa minut! -työkalua alle kouluikäisen lapsen osallisuuden tueksi, aikuisille kielitaidon huomioivaa Bikva-haastattelua, erilaisia kyselyjä sekä laajaa perheiden hyvinvointitietoa keräävää Hyvinvointitiedon ilmapuntaria (MLL V-S piiri). Kerätty tieto ohjaa toiminnan suunnittelua ja toteutusta.   

Kohtaamispaikka Satelliitin kulttuurisensitiivisen toiminnan arviointitulosten mukaan toiminnan vahvuuksia ovat osallisuus, vertaisuus ja yhteisöllisyys ja kotoutumisen tuki. Osallisuutta vahvistavia toimia ovat arvioinnin mukaan:

  • Toiminta on maksutonta ja kaikille avointa perhetoimintaa, mikä tavoittaa lapset, nuoret ja huoltajat.
  • Monimuotoisuutta arvostetaan ja osallistujien voimavarat otetaan käyttöön. Heitä innostetaan osallistumaan perhetoiminnan suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin.
  • Osallistuminen toimintaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja vanhemman kulloisiinkin tarpeisiin (hengähdystauko, juttuseura, kasvatusohjaus, lapsen leikkiseura).
  • Työntekijät ja vapaaehtoiset huolehtivat, että perhe kohdataan yksilöllisesti.
  • Ohjaajat toimivat sen puolesta, etteivät perheet koe ulkopuolisuutta tai turhautuneisuutta riippumatta siitä, tuleeko perhe oma-aloitteisesti vai esim. perhepalvelujen ohjaamana.
  • Lapsen osallisuutta tuetaan lapsilähtöisellä asenteella ja aktiivisella, vastavuoroisella ja kielimuurit ylittävällä vuorovaikutuksella lapsen kanssa.
  • Kohtaamispaikka mahdollistaa erilaisille vapaaehtoisille työelämävalmiuksia kuten kulttuurisensitiivistä työotetta, kielitaitoa ja verkostoja.
  • Monimuotoisten toimijoiden myötä kohtaamispaikassa osataan useita kieliä, tunnetaan muita kulttuureja ja edistetään kahdensuuntaista kotoutumista.
  • Matalan kynnyksen vapaaehtoistehtäviä on aina tarjolla vanhempien osaamisen ja voimavarojen mukaan. Tehtäviin annetaan myös koulutusta.

 

Vertaisuutta vahvistavia toimia ovat arvioinnin mukaan:

  • Satelliitti on lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka, jossa jutellaan, kahvitellaan ja leikitään ilman kielimuureja. Lapset saavat leikkiseuraa ja vanhemmat vertaistukea, apua ja tietoa lapsiperheen arkeen liittyvissä asioissa. Yhdessä koetut arkipäivän tilanteet vahvistavat perheiden välistä vuorovaikutusta.
  • Ohjaajien ja muiden vanhempien kanssa käytyjen arkikeskustelujen lisäksi järjestetään erillisiä kulttuurisensitiivisiä vanhempainiltoja ja vertaisryhmiä    tukemaan myönteistä vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä. Vertaisryhmiä, kuten Venäjän kielen -vertaisryhmä, perustetaan perheitä kuunnellen ja toimintoja räätälöidään nopeasti perheiden tarpeiden mukaan.
  • Vertaistuki lisää usein luottamusta omiin kykyihini vanhempana tai lapsen läheisenä aikuisena.
  • Keskusteluihin omista kokemuksista kannustetaan aktiivisesti. Parhaimmillaan keskustelut voivat esimerkiksi auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen kasvatuksen erityispiirteitä, kun lapsi kasvaa kahdessa kulttuurissa. Yksi esimerkki on, että perheitä kannustetaan myös oman äidinkielen käyttämiseen lapsen kanssa, jotta tunnekieli vahvistuu.

 

Yhteisöllisyyttä vahvistavia toimia ovat arvioinnin mukaan:

  • Harkittuja tekoja tehdään toistuvasti, jotta toiminta yhdistää ja on saavutettavaa perheille uskonnosta, sukupuolesta, sukupolvesta, kulttuurista, kielestä ja perheen rakenteesta riippumatta.
    • Ohjaaja luo turvallista ilmapiiriä, jossa jokainen tuntee kuuluvansa ryhmään ja kokee itsensä hyväksytyksi. Avoin kohtaamispaikkatoiminta vahvistaa kahdensuuntaista kotoutumista. Kohtaamispaikka on syrjinnästä vapaa alue.
    • Vanhemmuuteen suhtaudutaan kaikkia yhdistävänä tekijänä.
    • Kun kulttuurien välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä keskustellaan yhdessä, se auttaa näkemään toinen toisemme lähtökohtaisesti yksilönä stereotypioiden sijaan.
  • Yhteistoiminnan avulla saadaan luotua kahdensuuntaista kotoutumista tukevaa ilmapiiriä. Tunne, että kuuluu johonkin, on tutkitusti merkittävä mm. turvallisuuden tunteen syntymisessä ja yksinäisyyden ehkäisemisessä.
    • Pääosa toiminnasta joustaa erilaisten toimintaan osallistuvien perheiden tarpeisiin, lisäksi tarjotaan kohdennettua toimintaa maahanmuuttajataustaisille perheille.  
    • Perheitä ohjataan ja kannustetaan ystävystymään yhteisten keskustelujen ja toimintojen kautta. Esimerkiksi kerran viikossa perhekahvilassa on monikulttuurinen aamu, jossa aikuissosiaalityö ja Sateenkaari Koto ry:n työntekijät ovat paikalla ohjaamassa yhteistä toimintaa kaikille perheille ja tukevat omia asiakkaitaan tulemaan paikan päälle tutustumaan muihin perheisiin.
    • Kannustetaan monikielisyyteen ja oman äidinkielen käyttöön sekä säilyttämiseen mm. kotona ja lapsen kanssa
  • Avoin kohtaamispaikka voi olla lapselle ensimmäinen paikka harjoitella olemista muiden lasten ja aikuisten seurassa. Lasta tuetaan saamaan perhekahvilasta uusia leikkikavereita tai ystäviä.
    • Lapset tarvitsevat yhteisön jäsenenä aikuisen apua. Erityisesti silloin, kun yhteinen kieli vielä puuttuu. Kun lapsen kuulluksi tuleminen mahdollistetaan, on hän osallisempi ympäröivään yhteisöön.
  • Kohtaamispaikan kulttuurinen kompetenssi muodostuu kulttuurisesta tiedostamisesta, tuntemuksesta, taidoista, kohtaamisesta ja motivaatiosta, jossa omia kulttuurisia tottumuksia ja arvoja peilataan toisten kulttuurien tottumuksiin ja arvoihin. 
    • Tavoittavan viestinnän tueksi (selkeä suomen kieli, monikieliset esitteet) lisäksi järjestetään näkyvää, iloista toimintaa perheille esim. tapahtumia, ruuanlaittoa, kävelylenkkejä, koko perheen liikuntakerhoja, pihatalkoita. Näihin on matala kynnys osallistua ja hetkissä kutsutaan perheitä aktiivisesti mukaan avoimeen toimintaan.  
    • Kehittäjäverkoston yhteistyö vahvistaa myös perheiden tunnetta yhteisöllisyydestä.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kulttuurisensitiivistä työotetta ja asiakastyötä voidaan edistää viidellä tavalla: 1) verkostoitumalla alueen palvelujen kanssa 2) osallistumalla alueella kulttuurisensitiivisyyttä edistäviin hankkeisiin 3) vahvistamalla kynnyksetöntä palveluneuvontaa 4) tarjoamalla mahdollisimman monipuolista toimintaa 5) viestimällä toiminnasta monikanavaisesti ja selkeästi.

Avoin kohtaamispaikka Satelliitti on osa Raision kaupungin perhepalvelujen toimintaa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti neuvolan, perheneuvolan, liikuntatoimen, kirjaston, aikuissosiaalityön maahanmuuttotiimin, Raisio-opiston, Sateenkaari Koto ry:n, Raision seurakunnan ja MLL Raision yhdistyksen kanssa. Yhteistoimintaverkostoon voi kuulua myös muita, satunnaisia toimijoita. Nämä toimijat ovat osa kehittämistyöryhmää, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Satelliitin verkosto jakaa toisilleen tietoa ja vinkkaa kulttuurisensitiivisyyteen liittyvistä koulutuksista ja luennoista.

Koordinaattori on mukana erilaisissa muiden koolle kutsumissa yhteistyöverkostoissa esimerkiksi Raision kaupungin Hyvät etniset suhteet -työryhmässä, Vauvanpäivä-verkostossa, Isätoiminnan työryhmässä ja vapaaehtoistoiminnan verkostossa. Tieto lapsiperheiden tarpeista ja erilaisista ilmiöistä saadaan verkostoyhteistyön kautta.

Toimintansa kehittämiseksi Satelliitti hakeutuu yhteistyökumppaniksi erilaisiin kulttuurisensitiivisiin hankkeisiin, joissa vahvistetaan työntekijöiden kulttuurista osaamista, palveluohjausta sekä edistetään maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa, sosiaalista osallisuutta sekä työ- ja toimintamahdollisuuksia. Keskeisiä hankekumppaneita ovat Sateekaari Koto ry, Turun AMK ja Lounais-Suomen Martat ry.

Palveluneuvonta on keskeinen osa ja sen tulee olla aktiivista ja siihen tulee käyttää aikaa. Palveluneuvontaa annetaan monessa paikassa ja monesta näkökulmasta perheen tarpeen mukaan:   

  • Avoin toiminta, jossa ohjausta antavat työntekijät, vapaaehtoiset ja vertaiset
  • Yhden vanhemman perheiden liitto: Hyvä ero -ryhmä
  • Raision perhepalvelut: IPANA –vauvaryhmä
  • Raision perhepalvelut: Babyinfo ja kotikäynti kaikille kaupunkiin muuttaneille ja esikoisvauvaperheille
  • Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Perhelinja: tarjoaa yksilöllistä, kynnyksetöntä, maksutonta neuvontaa, ohjausta ja keskusteluapua.
  • MLL V-S piiri ry:n Otetaan Koppi –hanke: Keskusteluapua 24 tunnin kuluessa
  • Turun ensi- ja turvakoti ry: mm. Baby Blues-ryhmät, eroauttamistyö
  • ELY-keskus: Maakunnallinen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontahanke. Raision osahankkeessa kehitetään erityisesti monikielistä neuvontaa asioimispiste Olkkarina.
  • Raision kaupunki: Satakielikuukausi kirjaston ja maahanmuuttajatyön yhteistyönä nostaa esille kielellistä monimuotoisuutta ja äidinkielen merkitystä.
  • Maahanmuuttajatyön tiimin ja Sateenkaarikoto ry:n yhteistyötä: Talkootapahtuma.

Toiminnan onnistumisen näkökulmasta on tärkeää, että asiakastyö on laajaa, sitä toteutetaan usean toimijan voimin, jolloin mahdollistuu laajat aukioloajat (mm. ilta- ja viikonlopputoiminta). Näin toiminta tavoittaa moninaiset perheet paremmin. Tutustu toimintaan liitteenä olevasta kuukausiohjelmasta.

Viestintään tulee keskittyä. Sen tulee olla saavutettavaa, kiinnostavaa ja monikanavaista laajassa yhteistyössä. On tärkeää löytää tahot, joissa monimuotoisia perheitä tavoitetaan. Toiminnassa kysytään toistuvasti uusilta asiakkailta, mitä kautta perhe on toiminnan löytänyt.

Oli viestinnänväline mikä tahansa, kulttuurisensitiivinen työote tulee olla läsnä. Tavoite on, että jokainen perhe voisi kokea samaistumista, nähdessään kuvissa tai teksteissä jotain omaa elämäänsä lähellä olevaa. Henkilökohtaiset kontaktit ovat olennaisia mukaan kutsumisessa. Esimerkiksi perhe- ja aikuissosiaalityön maahanmuuttotiimi voi käydä yhdessä perheen kanssa tutustumassa toimintaan. Yhteistyössä kehittämistyöryhmän toimijoiden kanssa on löydetty monia tapoja tiedottaa toiminnasta perheille.

Monikielisiä esitteitä käytetään viestinnän tukena. Esimerkiksi MLL Varsinais-Suomen piirillä on käytössään 19 eri kielellä tehdyt esitteet, suomenkielisessä viestinnässä pyritään selkeään suomen kieleen ja lehtiset sekä julisteet tehdään ajattomiksi. Lisäksi avoimen kohtaamispaikan toimijat jalkautuvat erilaisiin, arkisiin tapahtumiin.

Sosiaalinen media on nopea ja käytännöllinen tapa viestiä. Se tarjoaa mm. maksuttomia välineitä kääntää tekstiä omalle kielelle. Ensin perheiden tulee kuitenkin löytää nämä eri kanavat. Erilaiset kulttuurisensitiiviset videot ovat myös tehokkaita viestinnän tukena. Nettisivut pidetään myös ajan tasalla. Niistä on helppo etsiä tietoa. Sekä nopeilla alustoilla että kiinteällä sivulla omien julkaisujen lisäksi näkyy säännöllisesti muiden tahojen julkaisuja. Se lisää viestien moninaisuutta.

Kansikuva
Vauva konttaa lattialla. Vieressä teksti: Satelliitti ja www-osoite

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Monikulttuurisuus Kohtaaminen Osallisuus Järjestöt Hyvinvointialue

Ilmiöt

Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Maahanmuutto ja monikulttuuristuminen

Kohderyhmä

Ammattilaiset Lapset ja varhaisnuoret Maahanmuuttajat Nuoret Opiskelijat Perheet Vähemmistöt