Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus / Työkykyä Satakuntaan
Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella on tavoitteena edistää asiakkaiden jatkopolkuja työmarkkinoille sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palveluista.
Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella on tavoitteena edistää asiakkaiden jatkopolkuja työmarkkinoille sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palveluista.
Toimintamalli liittyy Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittämiseen Satakunnassa. Tuleva hyvinvointialue palvelee koko Satakuntaa, noin 218 500 asukasta. Vuoden 2022 alussa Satakunnassa on seitsemän sote-palveluiden järjestäjää ja 16 kuntaa.
Asiakastyössä toteutettuna Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella on tavoitteena edistää asiakkaiden jatkopolkuja työmarkkinoille sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palveluista (kuntouttava työtoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta, kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyö).
Työkykyä Satakuntaan -hankkeen työhönvalmentaja tekee yhteistyötä Satasairaalan kanssa osatyökykyisten asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi.
Hankkeessa toteutetaan työhönvalmentajan tehtävän pilotointia osana hanketyötä. Työhönvalmentaja on aloittanut asiakastyön tammikuun 2022 lopulla. Tästä pilotista ja kertyneistä kokemuksista pääsee lukemaan tarkemmin: Satakunta 31.5.2022 Työhönvalmentajan tehtävän pilotointi Työkykyä Satakuntaan -hankkeessa
31.5.2022 Toimintamallin versio 2.0 ja kuvausta hankkeen etenemisestä kohti tavoitetta pilotoida ja ottaa Satakunnassa käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on luettavissa tarkemmin: Satakunta_ 31.5.2022_Työhönvalmennus toimintamalli
Aiempi versio löytyy: Satakunta_Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamalli v. 1.0
Yhteenveto 21.12.2022:
IPS-Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta pilotoitiin vuonna 2022 Satasairaalassa Kuntoutuspoliklinikan ja Psykiatrian poliklinikoiden yhteistyössä Työkykyä Satakuntaan –hankkeen työhönvalmentajan kanssa. Työhönvalmentaja työskenteli asiakastyössä 50% ja hanketyössä 50%. Työhönvalmennusasiakkaat tulivat lähetteellä työhönvalmentajalle kuntoutuspoliklinikalta ja psykiatrian poliklinikoilta. Työhönvalmennuksessa noudatettiin IPS Sijoita ja Valmenna –mallin periaatteita, joihin kuuluu nopea työn etsintä ja strukturoitujen lomakkeiden käyttö. Valmennuksessa oli tärkeää myös, että kaikilla halukkailla oli mahdollisuus osallistua palveluihin.
Työkykyä Satakuntaan –hankkeen työhönvalmentaja teki pilotissa tiivistä yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden, kuten oppilaitosten, Kelan, työllisyydenhoidon sekä työnantajien kanssa. Työhönvalmennuksen aikana asiakkailla olivat käytössä Satasairaalan poliklinikoiden palvelut. Asiakkaat saivat valmennuksen aikana etuusohjausta, ja työhönvalmentaja oli käytettävissä työtehtäviin perehtymisessä, sekä auttamassa työsuhteen aikana hankalissa tilanteissa.
Työhönvalmennuksen pilotoinnin tarkoituksena oli kehittää IPS-mallin mukaisesti Satakuntaan ja hyvinvointialueelle siirrettävä työhönvalmennuksen malli, sekä maakunnallisen työhönvalmennustiimin kokoaminen. Pilotin tuotoksena Satasairaalan psykiatrian poliklinikoiden ja fysiatrian poliklinikan yhteispalaverissa sovittiin Satasairaalan Walk-in poliklinikkatoiminnan laajenemisesta niin, että psykiatrialta palavereihin osallistuu psykiatri ja sosiaalityöntekijät.
Osana työhönvalmennuksen kehittämistyötä mallinnettiin myös IPS-Laatukriteereihin perusturva tuetun työllistymisen työhönvalmennus. Mallissa on kuvattu Työhönvalmentajien tiimitoiminta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Tiiminvetäjä vastaa IPS- Laatukriteerien mukaisen tuetun työllistämisen työhönvalmennuksen toteutumisesta työyhteisössä. Tiiminvetäjä vastaa perehdytyksestä, yhteydenpidosta ohjausryhmän kanssa, salassapidettävistä asiakirjoista ja osallistumisesta tutkimuksiin. Tiiminvetäjä tukee työhönvalmentajia tarvittaessa asiakastilanteissa/ työnantajatilanteissa.
Työhönvalmentajien tiiminvetäjä ja tiimitekevät yhteistyötä oppilaitosten, Kelan, työllisyydenhoidon ja terveydenhuollon kanssa sekä muiden hankkeiden kanssa. Työhönvalmentajien tiiminvetäjä ja tiimi tekevät yhteistyötä hyvinvointialueen työhönvalmentajien kanssa sekä Länsi-Suomen hankkeiden työhönvalmentajien kanssa.
Satakunnassa on toimintamallin kehittämisen yhteydessä tavoitteena lisätä yhteistä ymmärrystä työhönvalmennuksesta, osaamisen lisääminen sekä tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönotto. Vahvistaa yhtenäisiä käytäntöjä ja metodeja alueella.
Toimintamallin versioita on ollut mukana arvioimassa ja kommentoimassa ohjausryhmän kokoonpanoon kuuluvat kokemusasiantuntijat.
Toimintamallin jatkokehittäminen ja juurrutuksen kuvaaminen täydentyy.
Toimintamallin jatkokehittäminen;
- Työhönvalmentajien tiimin toimintaa tavoitteena kokeilla ja mallintaa edelleen vuoden 2022 kuluessa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kuvaus mallista arvioinnin tulokset tiivistettynä -kohdassa.
- Yhteistyö rakentuu käytännössä, tavoitteena, että tiimi muodostaa verkoston, joka toimii koko hyvinvointialueella tarjoten työhönvalmennus palvelua sekä tukien toisiaan työssä – yritysyhteistyössä tavoitteena yhteinen hyvä asiakkaiden työllistymiseksi sekä yritysten työntekijävajeen täyttämiseksi.
•Työhönvalmentaja toimii Satasairaalan erikoissairaanhoidossa kuntoutuspoliklinikan, yleissairaalapsykiatrian poliklinikan ja Porin aikuispyskiatrian kanssa yhteistyössä. Asiakasohjaus työhönvalmentajalle tapahtuu poliklinikoiden sosiaalityöntekijöiden kautta.
•Asiakastyö Satasairaalassa on aloitettu tammikuun 2022 lopulla. Asiakkaiden kanssa aloitetaan suostumuslomakkeen, rekisteritutkimuksen ja kykyviisarin täytöllä. Ensimmäisellä tapaamiskerralla sovitaan työhönvalmennuksen aloittamisesta ja sopivasta tapaamistiheydestä. Asiakkaiden kanssa täytetään IPS-mallin mukaisesti ammatillinen profiili ja aloitetaan työnetsintä nopeasti. Tapaamiset kahdesti kuukaudessa on koettu toimivaksi.
•Kaikkien asiakkaiden elämäntilanteet ovat erilaisia ja asiakastyössä on tullut vastaan sekä onnistumisia, että vastoinkäymisiä. Asiakkaat ovat pääosin motivoituneita etsimään työtä, mutta joukossa on muutama, joiden kanssa prosessiin menee kauemmin aikaa. Asiakkaiden motivaatioon liittyvät raskaat elämäntilanteet. Pysyvän työllistymisen ratkaisun löytymiseksi on käytävä läpi työllistymisen esteitä moniammatillisesti poliklinikoiden tiimien kanssa.
•Positiivisena puolena voidaan työstä nostaa asiakasohjauksen toimivuus poliklinikoiden sosiaalityöntekijöiden kautta. Asiakkaiden sosiaalityön tarpeet on jo käyty läpi, kun asiakkaat ohjataan työhönvalmentajalle. Työhönvalmennuksessa voidaan keskittyä vain työn ja opiskelupaikan etsimiseen.
•Työllistyminen vaikuttaa positiivisesti asiakkaiden elintasoon ja kuntoutumiseen. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että pitkät työttömyys ja sairasjaksot katkeavat. Yhteiskunnallisesti osatyökykyisen pääseminen töihin säästää sosiaaliturvamenoissa.
• Kehittämiskohteina voidaan ajatella olevan työhönvalmentajan ajankäyttö, käytettävä tila, kirjaaminen sekä vertaistuki. Työkykyä Satakuntaan –hankkeen työhönvalmentaja tekee työhönvalmennusta osapäiväisesti, joten asiakastyön lisäksi pitää huomioida tarve kehittää ja osallistua erilaisiin vertaistapaamisiin. Työtilan on oltava asiakastapaamisia varten rauhallinen ja työhönvalmentajan on voitava säilyttää lomakemateriaalia tietoturvallisesti. Kuntoutuspoliklinikalla työtilana on lääkärin huone, psykiatrian poliklinikoilla vaihtuva työhuone. Asiakastapaamisia voidaan järjestää myös esimerkiksi kirjastossa. Kirjaaminen toimii Lifecare-järjestelmässä.
•Vertaistuen saaminen toiselta työhönvalmentajalta toimii tällä hetkellä muiden hankkeiden vertaistapaamisissa, sekä tukikeskusteluissa kuntoutuspoliklinikan palavereissa kuntoutussuunnittelijan ja psykologin kanssa, sekä maakunnallisessa työhönvalmentajien tiimissä.
•Porin Perusturvan työvalmentajan kanssa tapaamiset olleet noin kerran kuukaudessa. Käydyissä keskusteluissa todettu työssämme samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Satasairaalan asiakkaat ovat lähtökohtaisesti fyysisesti tai psyykkisesti osatyökykyisiä ja Porin Perusturvassa työvalmentaja työskentelee psykososiaalisten palveluiden asiakkaiden kanssa.
•Kokemuksia hyödynnetään Satakunnan laatukriteerien mukaisen työhönvalmennuksen toimintamallin kehittämisessä.
Työhönvalmentajien tiimi
Tiimissä työskennellessä asiakasohjaus tiimin välillä helpottuu, kun asiakkaita voidaan jakaa tiimin jäsenten kesken ja valmentajat voivat keskustella asiakkaiden tilanteista palavereissa, jotta löydetään asiakkaalle sopiva jatkopolku. Tiimissä työskentely helpottaa myös loma-aikojen suunnittelua, jotta asiakkaiden tapaamisessa tai työllistymisessä ei tule taukoja.
Työhönvalmentajat saavat vertaistukea hankalissa tilanteissa ja tiimityöskentely nopeuttaa asiakkaiden etenemistä työllistymisen polulla. Vertaistuellisesti voidaan pohtia sitä, millaisia rajoja asiakkaiden kanssa tulee vetää ja millaisia erityishaasteita asiakkaiden kanssa tulee eteen.
Muuttuvat tilanteet vievät aikaa. Tiimityössä voidaan työtä jakaa toisille, jos asiakas tai työnantajatilanteet sitovat yksittäistä työhönvalmentajaa.
Työhönvalmentajien tiimissä työhönvalmentajat saavat samat tiedot ohjeiden päivittyessä. Tiedonsiirto asiakastapauksista, niiden muutoksista ja mahdollisista ongelmatilanteista helpottuu, kun niitä voidaan käsitellä työhönvalmentajien ja tiiminvetäjänn palavereissa. Tiimissä valmentajat voivat perehtyä ohjeisiin yhdessä, jolloin osaaminen kehittyy.
Tieto asiakkaiden tilanteesta kulkee Te-toimiston, työhönvalmentajan, Kelan ja sosiaalitoimen välillä ilman katkoja. Kaikki asiantuntijat tietävät asiakkaan tilanteen ja pystyvät joustavasti auttamaan toisiaan, jotta asiakkaan asia etenee. Aiemmin, kun työhönvalmentaja ei ole ollut tiimin jäsen, tieto etenemisestä ja tehdyistä toimenpiteistä on jäänyt vain valmentajalle, koska vastaanottava taho ei ole siitä saanut tietoa.
Työhönvalmentajien työnkuvaan liittyy se, että aikaa tulee käyttää työnantajakäynneillä, perehdyttämisessä ja työpaikkojen ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Tieto aikaa vievistä tilanteista sekä muutoksista siirtyy työhönvalmentajien välillä sekä työnantajille.
Asiakkaan etuusohjaus helpottuu, kun osaamista voidaan keskittää ja asiakas ohjata nopeammin oikealle taholle. Työhönvalmentaja varmistaa, että asiakkaan kohdalla palvelut on sovitetty yhteen. Työhönvalmentaja ratkaisee prosessiin liittyviä haasteita ja osallistuu aikuissosiaalityön ja mielenterveyspalveluiden tiimityöhön. Asiakas ohjataan etuusneuvontaan silloin, kun hän on tekemässä työajan ja palkkauksen muutoksiin liittyviä päätöksiä. Asiakas saa tukea tulojen ilmoittamiseen oikeille viranomaistahoille.
Kansikuva
