Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Pohjois-Savon hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptissa otetaan käyttöön työkaluja ja yhdessä sovittuja käytäntöjä monialaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen. Toimintamallia kehitetään v. 2023-2025 EU:n (Next GenerationEU) tuella.
Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joiden joukossa on toistakymmentä liitoskuntaa. Pohjois-Savossa on paljon pieniä paikkakuntia etäällä kaupunkikeskittymistä. Julkinen liikenne ei kykene tukemaan ikäihmisten liikkumista mm. paikkakuntien hajanaisuuden vuoksi. Alueellamme on asukkaita noin 248 000 ja heidän tukenaan liki 13 000 Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelevää ammattilaista.
Väestön ikärakenne painottuu tulevaisuudessa yhä vahvemmin ikääntyviin ja huoltosuhde työtätekevään väestöön nähden nousee monilla paikkakunnilla yli sadan prosentin. Vaikka internetiä käyttävien määrä on viime vuosina kasvanut, 65-74-vuotiaista yhä lähes joka kymmenes ei käytä internetiä, ja 75-89-vuotiaista hiukan useampi kuin kolmasosa ei käytä internetiä (Tilastokeskus 2024). Ikärakenne ja yhteiskunnalliset trendit näkyvät myös siinä, että monen Pohjois-Savossa toimivan yhdistyksen toiminta perustuu ikääntyvien vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Etenkään etäällä kaupunkikeskustoista sijaitsevien kuntien yhdistyksillä ei ole usein käytössään samanlaista toimintakykyä ja resursseja kuin kaupunkikeskittymien yhdistyksissä, jotka ovat löytäneet tuekseen mm. erilaisia verkostoja.
Kansallisen terveysindeksin (2019-2021) mukaan Pohjois-Savon taso on selvästi muita alueita ja koko maan tasoa korkeammalla mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. Työkyvyttömyys oli toiseksi yleisintä Pohjois-Savossa. Työttömyysaste Pohjois-Savossa oli 9,6% vuonna 2021 (koko maa 9,5%). Pohjois-Savossa on kuntia, joissa työttömien osuus on selvästi keskimääräistä korkeampi (mm. Iisalmessa 11,3 %, Varkaudessa 11,9 %, Kaavilla 10,8 %, Kiuruvedellä 10,3 % ja Rautavaaralla 10,6 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 40,5 % (koko maassa vastaava osuus oli 37,9 %). Pienituloisuusaste on Pohjois-Savon kunnissa korkeampi (14,9 vuonna 2022) kuin maassa keskimäärin (13,2) ja viidenneksi eniten kaikista hyvinvointialueista. Monessa Pohjois-Savon kunnassa yleinen pienituloisuusaste on selvästi keskivertoa enemmän (esim. Iisalmessa 15,7, Kaavilla 19,7, Kiuruvedellä 18,4, Pielavedellä 18,0, Rautalammilla 19,7, Rautavaaralla 23,0, Sonkajärvellä 18,2). Toimeentulotukea saaneita on koko maata enemmän erityisesti 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä (Pohjois-Savossa 18,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä vs. koko maassa 14,7 %; pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita 3,3 % vs. 2,9 %). (Sotkanet, 2022)
Yksinäiseksi itsensä kokevien osuus on kasvanut viime vuosina koko maassa (v. 2020 oli 10,5 %, 2022 jo 12,1 %). Pohjois-Savossa itsensä yksinäiseksi koki naisista 13,1 % ja miehistä 11,3 % vuonna 2022 (yhteensä 12,2 %. Huono-osaisuutta on Pohjois-Savossa viidenneksi eniten koko maassa summamuuttujilla mitattuna DIAK:n Huono-osaisuus Suomessa –karttapalvelun mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen hyte-palvelukonsepti ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL:n palvelukonseptissa määritellään monialaisen asiakasohjauksen sisältöä ja minimivaatimukset digitaaliselle palvelutarjottimelle.
Alueellinen yhteiskehittäminen tapahtuu yhteistyössä sote-ammattilaisten, järjestöjen, asukkaiden ja Pohjois-Savon kuntien kanssa hybridityöskentelynä yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaan. Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö THL:n, DigiFinlandin ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa.
Lähtötilanteessa tavoitteena oli kuvata haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvoinnin palvelupolku ja niitä tukeva toimintamalli. Toimintamallin tuli selkeyttää yhteistyötä, tehdä hyvinvointia ja terveyttä edistävää (hyte-)toimintaa näkyväksi hyvinvointialueella ja palvella erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien riskissä olevia asukkaita. Hyte-toimijaverkostojen ja -rakenteiden vahvistumista pidettiin tärkeänä. Ratkaisun haluttiin myös selkeyttävän digitaalisilla palvelualustoilla olevia toiminnan kuvauksia sekä parantavan hyte-toiminnan löydettävyyttä. Samalla asiakkaiden ohjautuminen hyte-toimintaan helpottuu.
Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä ja alkuvaiheessa hyvinvointialueen, kuntien ja yhteisöjen välillä ei ollut yhtenäistä toimintatapaa, joka varmistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ohjautumisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte-) toimintoihin palveluihin. Monet kunnat, järjestöt ja muut hyte-toimijat kokivat, että aiemmat yhteistyökumppanit sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toimivat yhteistyökäytännöt ovat kadonneet sote-uudistuksen myötä. HYTE-palveluihin ohjautuminen on usein riippuvaista yksittäisten työntekijöiden tiedoista ja verkostoista. Sote-ammattilaisilla voi olla puutteelliset tiedot hyte-toiminnasta ja palveluista, ja tiedon hankkiminen eri kanavista vie aikaa. Jo valmisteluvaiheessa todettiin, että ajantasaisen tiedon löytäminen hyte-toiminnasta ja -palveluista on haastavaa.
Tarveselvitysvaiheessa todettiin, että Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tarvitaan digitaalinen palvelualusta, joka kokoaa yhteen kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamat hyte-toiminnot ja palvelut, esimerkiksi liikunta-, luonto- ja kulttuuripalvelut. Hyte-tiedot yhteen kokoava digitaalinen palvelutarjotin parantaa pohjoissavolaisten mahdollisuutta osallisuuteen ja helpottaa ohjautumista hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on toiminnan perusta Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaan. Ennaltaehkäisy, osallisuuden vahvistaminen ja yksinäisyyden vähentäminen ovat hyvinvointialueemme strategiaan kirjoitettuja hyvinvoinnin edistämisen keinoja. Myös osaava ja motivoitunut henkilöstö nostetaan strategisten arvojen kärkeen. Palvelukonseptimme perustuu ammattilaisten hyvinvointitiedon lisäämiseen ja toimintojen helppoon löytymiseen.
YHTEISÖLUOTSIT JA KUMPPANUUSILLAT
Projektin alussa rekrytoitiin neljä yhteisöluotsia (projektisuunnittelijaa), joiden työpisteet sijoittuivat eri puolille Pohjois-Savoa. Lisäksi yhteisökoordinaattori (projektikoordinaattori) toimi yhteisöluotsina puolikkaalla työajalla. Kullekin yhteisöluotsille oli nimetty oma maantieteellinen alue. Yhteisöluotsin tehtävänä oli huolehtia, että a) alueen kuntien osallistamisesta kehittämistyöhön ja b) siitä, että kuntien ja seutukuntien erilaisuus tulee huomioiduksi hyte-palvelukonseptissa. Yhteisöluotsit aloittivat työnsä ottamalla yhteyttä alueensa kuntiin, järjestöihin ja muihin hyte-toimijoihin, tapaamalla heitä ja järjestämällä yhteistyössä heidän kanssaan kumppanuusiltoja alkukesästä ja syksyllä 2023. Kumppanuusiltojen tarkoitus oli koota yhteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoita tuomaan asiantuntemusta ja paikallistietoa hyte-palvelukonseptin kehittämistyön pohjaksi.
Projektin aikana on ollut vaihtuvuutta henkilöstössä. Syksyn 2024 projektitiimin kokoonpano:
- projektipäällikkö
- kaksi projektikoordinaattoria
- kaksi yhteisöluotsia
- yksi projektisuunnittelija
MONIALAINEN PROJEKTITYÖRYHMÄ
Tammi-helmikuussa 2024 kehittämistyötä varten koottiin monialainen projektiryhmä, joka muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen, seurakuntien ja kuntien edustajista eri puolilta Pohjois-Savoa. Projektiryhmän rooli on toimia asiantuntijaryhmänä, jonka tehtävä on
- tarjota kehittämistyöhön osallistujien asiantuntemusta ja erilaisia näkökulmia sekä
- työstää teemoja, jotka on tunnistettu hankevalmistelun aikana ja projektitiimissä hyte-palvelukonseptin kannalta keskeisiksi sekä
- työskentelyn loppuvaiheessa varmistaa, että hyte-palvelukonsepti etenee toivottuun suuntaan.
Projektiryhmän työskentelyssä on hyödynnetty erilaisia työpajamenetelmiä. Palvelumuotoilija osallistui projektiryhmän työskentelyn suunnitteluun ja fasilitointiin.
Projektiryhmän kokoaminen ja innostaminen on ollut verrattain helppoa, sillä asia on koettu tarpeelliseksi ja yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa on kaivattu. Käytännössä osallistumisen esteiksi ovat yksittäisissä tapauksissa muodostunut resurssipula sote-palvelutuotannossa ja se, ettei projekti ole voinut maksaa kilometrikorvauksia hyvinvointialueen työntekijöille.
Projektiryhmän tapaamisista yksi toteutettiin lähitapaamisena Kuopiossa ja loput kolme Teams -alustalla kevään 2024 aikana. Lisäksi syyskuussa 2024 pidettiin vielä yksi työpaja, jossa työskentelyyn osallistuneet pääsivät kommentoimaan mm. tuotosten perusteella muotoiltua hyte-palvelukonseptia.
KEHITTÄJÄ- JA PILOTTIRYHMÄT SEKÄ TYÖPAJAT
Koko Pohjois-Savon laajuisen projektiryhmän lisäksi on koottu pienempiä kehittäjäryhmiä, joiden tehtävä on suunnitella seudullisia tai paikallisia pilotteja. Myös nämä kehittäjäryhmät ovat monialaisia, eli niissä on osallistujia eri organisaatioista ja toimialoilta. Esimerkiksi hyvinvointialueen eteläisellä palvelualueella (Varkaus, Joroinen, Leppävirta) järjestettiin kaksi työpajaa helmikuussa 2024, joissa suunniteltiin koko seutukunnan laajuista puheeksioton kortin ja hyte-ohjauksen pilottia. Samoja henkilöitä osallistui pilotin toteuttamiseen huhti-toukokuussa 2024. Eteläisellä alueella järjestettiin lisäksi toukokuussa 2024 yhteistyössä Varkauden nuorisopalveluiden kanssa asukastyöpaja nuorille aikuisille, jossa osallistujien tehtävä oli tuoda kehittämistyöhön nuorten aikuisten näkemyksiä erityisesti puheeksioton korttiin liittyen.
Pohjois-Savosta on oltu mukana myös THL:n koordinoimassa koulutuspilotissa. Koulutuspilotissa suunnitellaan ja kootaan kevään 2024 aikana koulutuspilotointi sote-ammattilaisille teemalla ”Hyte-osaamisen vahvistaminen hyvinvointialueilla”. Tavoitteena on tukea kehitettävien toimintamallien (ja digiratkaisujen) käyttöönottoa ja juurtumista hyvinvointialueilla rakentamalla käytännönläheinen koulutus sote-ammattilaisille. Tuotoksena syntyvä koulutusmateriaalipaketti on jatkossa hyödynnettävissä kaikilla alueilla. THL:n sekä hyvinvointialueelta koottavan pilottiryhmän tukemana on tarkoitus pilotoida koulutukset sovitulle ammattilaisten joukolle Pohjois-Savossa syys-lokakuussa 2024. Koulutuspilotin kehittämiseen osallistuu Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki.
HOWSPACE-ALUSTA
Projektissa pilotoidaan syksyllä 2024 Howspace-alustaa yhteiskehittämisen ja viestinnän välineenä kehittämistyössä. Howspace-alustalle on kutsuttu laajasti kehittämistyöhön sen eri vaiheissa osallistuneita tai siitä kiinnostuneita henkilöitä eri organisaatioista. Alustan avulla halutaan selvittää sidosryhmien näkemyksiä erityisesti siitä, miten hyte-palvelukonsepti vastaa asukkaiden erilaisiin tarpeisiin ja millaiseksi he arvioivat toimintamallien ja työkalujen käytettävyyden.
TAPAHTUMAT, SUORAT YHTEYDENOTOT, KESKUSTELUT JA KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN HYÖDYNTÄMINEN
Kehittäjäryhmien hyödyntämisen lisäksi projektin aikana on käyty lukuisia puhelin- ja Teams-keskusteluja, vaihdettu sähköposteja sekä tavattu kasvokkain järjestöfoorumeissa ja muissa tapahtumissa tai henkilökohtaisesti eri sidosryhmiin kuuluvia. Keskustelujen tavoitteena on ollut tuoda eri henkilöiden ja organisaatioiden näkemyksiä ja näkökulmia mukaan kehittämiseen.
Palvelutarjottimen osalta on koottu erialojen ammattilaisia, asukkaita ja kokemusasiantuntijoita pilotoimaan ja testataan Tarmoa alustan käytettävyyttä ja soveltuvuutta asiakasohjaukseen sekä miten HYTE-toiminnot ja palvelut alustalta löytyvät ja onko alusta helppokäyttöinen.
Kuntien HYTE-koordinaattoreille, kuntien järjestöyhteistyöhenkilöille ja PTV-pääkäyttäjille järjestettiin toukokuussa tilaisuus: Miksi kuntien palvelut tulisi kuvata Palvelutietovarantoon ja digialustan tilanne. Tilaisuudessa esiteltiin myös millaista tukea Arjen ilo ja tuki -projekti voi tarjota. Kerroimme, miksi HYTE-palveluita tulisi kuvata Palvelutietovarantoon. Kuntien toiveesta teimme tilaisuuteen lomakkeen, jolla he voivat kerätä oman kunnan työntekijöiltä palvelukuvauksia varten tiedot, jotka PTV-käyttäjä voi syöttää Palvelutietovarantoon.
Lisäksi syksyllä 2024 otettiin käyttöön Howspace-alusta, jonka tavoitteena oli viestiä sidosryhmille hyte-palvelukonseptista, mahdollistaa kommentointi ja keskustelu sekä pyrkiä varmistumaan hyte-toimintamallien käytettävyydestä eri toimijoiden näkökulmista.
HYTE- JA OSALLISUUSPALVELUYKSIKKÖ MUKANA KEHITTÄMISESSÄ
Projektityön näkökulmasta on merkittävää, että projektitiimi sijoittuu hallinnollisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen Hyte- ja osallisuuspalveluyksikköön. Yhteistyö samassa tiimissä Hyte- ja osallisuuspalveluyksikön asiantuntijoiden kanssa antaa suuren määrän kokemusta, osaamista, verkostoja ja muita resursseja hyte-palvelukonseptin kehittämiseen.
Kuva
MONIALAISEN ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUKSEN ("hyte-ohjauksen ja -neuvonnan") TOIMINTAMALLIT:
- Sote-ammattilaisilla on enemmän tietoa alueen hyte-toiminnasta ja -palveluista sekä niiden ja niihin ohjaamisen merkityksestä asiakkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille tarjotaan selkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvonnan ja ohjauksen malli. Toimintamalli palvelee erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien riskissä olevia kohderyhmiä. Haasteellisessa tilanteessa olevien asukkaiden hyte-palvelupolut on kuvattu ja huomioitu hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamalleissa. Sote-ammattilaiset tuntevat hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallit ja osaavat hyödyntää niitä omassa työssään. Asiakkaiden ohjautuminen hyte-toimintaan helpottuu.
- Toimintamalli selkeyttää yhteistyötä. Yhteistyön periaatteista ja käytännöistä on sovittu hyte-toimijoiden (kunnat, kolmas sektori, seurakunnat ja muut yhteisöt) kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijaverkostot ja -rakenteet vahvistuvat.
- Hyvinvoinnin arvioinnin keinoja ja työkaluja on koottu yhteen paikkaan helposti löydettäväksi ja käytettäväksi.
DIGITAALINEN ALUSTA:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta ja palvelut löytyvät digitaalisesta Tarmoa palvelutarjottimelta. Tarmoan käyttö on helppoa ja innostavaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille. Ammattilaiset osaavat hyödyntää ja tehdä ohjausta HYTE-toimintoihin ja palveluihin palvelutarjottimen kautta. HYTE-palveluita tuottavat tahot (kunnat, yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat) osaavat kuvata ja päivittää tietonsa ja palvelunsa alustoille (lähellä.fi ja PTV), joista tieto nousee Tarmoa -palvelutarjottimelle.
MUUTOKSEN MITTAAMISESTA
RRP2-rahoituksella on mallinnettu toimintamalleja sekä testattu niiden käytettävyyttä. OTSO-rahoituksella vuoden 2025 aikana on tarkoitus laajentaa käyttöönottoa. Vaikuttavuutta alueella päästään seuraamaan, kun toimintamallit käyttöönotettu ja seurantasuunnitelma tehty.
Sote-ammattilaisille tehtiin syksyllä 2023 alkukartoitus, jolla saatiin tietoa lähtötilanteesta. Kysely on uusittu marras-joulukuussa 2024, jolloin saadaan tietoa mahdollisesta muutoksesta ja tietoa tilanteesta, jossa toimintamallien laaja käyttöönotto aloitetaan. Lisäksi muutosta mitataan kysymällä samoja kysymyksiä työpajoihin ja pilotteihin osallistuneilta ammattilaisilta.
Digitaalinen palvelutarjotin
Digitaalisen palvelutarjottimen osalta mitataan alustalla olevien HYTE-palvelujen määrää. Lisäksi seurataan Lähellä.fi:hin rekisteröityneiden toimijoiden ja heidän tekemien toimintailmoitusten määriä sekä Palvelutietovarannossa olevien HYTE-palveluiden määrää. Digitaalisen palvelutarjottimen mittarina hyödynnetään seuraavia:
- Digitaalisen palvelutarjottimen alustan kansalliseen määrittelyyn osallistuminen (kyllä/ei)
- Pilotointiin osallistuminen 2024 (kyllä/ei)
- Käyttäjien palautteet (pilotoinnista saatu palaute 46 ammattilaiselta, 67 asukkaalta, lisäksi sivuston kautta pilotoinnin aikana annetut palautteet 24 ammattilaiselta ja 21 asukkaalta)
- Käyttöönoton ajankohta ja Tarmoa käytössä 1/2025 (kyllä/ei)
- Käyntimäärät digitaalisella palvelutarjottimella (data DigiFinlandilta)
- Digitaalisten asiakasohjausten määrä.
Ensimmäinen tilastoitu luku: Lähellä.fi -verkkoalustalle rekisteröityneiden organisaatioiden määrä 10.9.2023 Pohjois-Savossa oli 39 ja toimintailmoituksia 120. Välitavoitteena on saada 200 rekisteröitynyttä organisaatiota Lähellä.fi-palveluun, ja lopputavoitteena on saavuttaa 400 rekisteröitynyttä organisaatiota.
Hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallit
Hyte-ohjauksen ja -neuvonnan osalta mitataan RRP2-rahoituksen aikana
- eri toimenpiteiden ja niihin osallistuneiden ammattilaisten määrää (esim. koulutukset ja niihin osallistuneet) sekä tuloksia (palautekyselyt),
- niiden ammattilaisten osuutta vastaajista, jotka ohjaavat asiakkaita hyte-toimintaan (kysely hyvinvointialueen henkilöstölle),
- asiakkaiden ohjaamisen sujuvuutta hyte-toimintoihin (kysely henkilöstölle),
- hyte-toimintaan ohjaamiskertojen määrää (pilotit) sekä
- ajantasaisen tiedon löytymisen helppoutta hyte-toiminnasta (kysely henkilöstölle).
Syksyllä 2024 selvitetään myös asiakaspalautteen keräämisen mahdollisuutta yhteistyössä ASPA-projektin (RRP) kanssa.
Howspace-alustan avulla selvitettiin syksyllä 2024 sidosryhmien (kolmas sektori, kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueen henkilöstö) näkemyksiä erityisesti siitä, miten hyte-palvelukonsepti vastaa asukkaiden erilaisiin tarpeisiin ja millaiseksi he arvioivat toimintamallien ja työkalujen käytettävyyden.
Kuva
Kuva
Kevät ja alkukesä 2023:
- Yhteydenotot kuntiin ja muihin hyte-toimijoiden; kehittämistarpeiden ja olemassa olevien toimintamallien kartoitus ja kuvaaminen
- Kumppanuussopimukset
- Tiedonkeruun ja alkumittauksen suunnittelu
- Toimintasuunnitelman sekä seutusuunnitelmien laatiminen
- Kumppanuusiltojen järjestämisen aloitus ja ensimmäinen kumppanuusilta
- Hyvinvoinnin arvioinnin kyselyt ja testit hyvinvointialueen itsehoitosivustolle (hyte-tiimi)
Syksy ja alkutalvi 2023:
- Kumppanuusiltojen toteutus
- Pilottien alustava suunnittelu
- Päätös projektityöryhmien ja kehittäjäryhmien kokoamisesta
Talvi ja kevät 2024:
- Projekti- ja kehittäjätyöryhmien kokoaminen tammikuussa
- Projektityöryhmän työpajat ajalla 15.2.-8.5.2024 (4 kpl)
- Toteutettu Lähellä.fi kampanja 15.2.2024-19.5.2024 välisenä aikana. Liitteenä kuvaus Lähellä.fi kampanjan toteutumisesta ja tuloksista.
- Eteläisen alueen kehittäjätyöryhmät 14.2. ja 23.2.2024 (2 kpl); taustaa pilottien suunnittelulle
- Toteutettu Tarmoa -pilotointi Pohjois-Savon hyvinvointialueen alueella 25.3.2024-24.5.2024. Liitteenä kuvaus Tarmoa -pilotoinnista ja palautteista.
- Eteläisen alueen pilotin suunnittelu ja toteutus 16.4.-10.5.2024; puheeksioton materiaalit ja hyte-ohjaus matalan kynnyksen pisteille
- Pohjoisen alueen pilotin suunnittelu syksyä varten
- THL:n ja viiden muun hyvinvointialueen kanssa koulutuspaketin yhteiskehittäminen hytetietoisuuden lisäämisestä ammattilaisille
- Hyvinvointilähetepilotin suunnittelu ja valmistelu syksyä varten
- Asukastyöpaja nuorille aikuisille 2.5.2024
- Tarmoan pilotointi 3-5/2024
Alkukesä 2024:
- Yhteenvetoa kevään työskentelystä
- Pilottien arviointia
- Ensimmäinen luonnos hyte-palvelukonseptista
- Työsuunnitelmat syksyksi
- Tarmoan kansallinen kehittämisvaihe käynnissä
Syksy 2024:
- Hyte-palvelukonseptin ja -toimintamallien kuvaaminen ja muokkaaminen piloteista saatavien kokemusten perusteella
- Kevään työskentelyn pohjalta koottujen toimintamallien pilotoinnit syys-lokakuussa 2024
- Projektityöryhmän kommentit hyte-palvelukonseptista ja sen sisältämistä toimintamalleista
- Infot kuntien hyte-vastaaville; kommentit hyte-palvelukonseptista ja tarjoamista toimintamalleista ja työkaluista
- Howspace-alustan käyttö -pilotti
- PTV-tietojen määrän lisäys etenkin kuntien hyte-palvelujen osalta. Lähellä.fi sekä rekisteröityneiden yhdistysten määrän lisäys, että muistutukset toimintailmoituksista sekä tiedon päivittämisestä. Annetaan henkilökohtaista tukea ja neuvontaa niin kunnille kuin järjestöille, esitellään Lähellä.fi palvelu kuntien järjestöilloissa, järjestöfoorumissa sekä erilaisissa tapahtumissa. Kunnille suorat yhteydenotot ja muistutukset hyte-palveluiden ja toimintojen kuvaamiseksi Palvelutietovarantoon. Malli esimerkit kuntiin hyte-palvelujen kuvaamiseksi. Tarvittavan koulutuksen tarjoaminen mm. leijuke-koulutusta toivottu sekä valtakunnallisten Lähellä.fi-koulutusten markkinointi alueemme toimijoille.
- Koulutuspaketin pilotointi THL:n ja viiden muun hyvoinvointialueen yhteisesti kootusta materiaalista
- Viestintää monikanavaisesti somessa, uutiskirjeissä että suorilla kontakteilla ja sähköposteilla.
- Tarmoa käyttöönottoprosessi käyntiin syksyllä 2024 yhdessä DigiFinlandin kanssa. Hankintapäätös Tarmoasta elokuussa -24.
- Tarmoan käyttöönoton tavoite asetettu: käytössä 01/25 PSHVAn palveluissa. Käyttöönottopäivämäärä 13.1.25. Juurruttamistyön aloitus, esim. ammattilaisten luvittamisen suhteen.
- Monialaisen yhteistyön rakenteiden kuvaus
- Suunnitelma toimintamallien käytön laajentamiseksi ja juurruttamiseksi hyvinvointialueelle
- Päätös toimintamallien käyttöönotosta hyvinvointialueella
Talvi 2025:
- Hyte-toimijoiden koulutukset haavoittuvassa asemassa olevien kohtaamiseen
- Suunnitelma toimintamallien käytön laajentamiseksi ja juurruttamiseksi hyvinvointialueelle
- Sote-ammattilaisten perehdytykset ja koulutukset (tuotokset valmiiksi)
- Viestintää ja markkinointia
- Toimintamallien käyttöönoton ja juurtumisen tukemista
- Tarmoa -alustan sisällön laadun parantaminen ja ammattilaisten luvittamiset aomaan ja kansalliseen kehittämiseen osallistuminen Tarmoan toiminnallisuuksien kehittämiseksi.
Kuva
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ja digitaalisen palvelutarjottimen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, asukkaat (nuoret aikuiset, työikäiset ja kotona asuvat ikääntyvät) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat (kunnat, järjestöt ja muut yhteisöt). Erityistä huomiota kohdennetaan haavoittuvassa asemassa oleviin asukkaisiin ja heidän palveluihin ohjaamiseen.
Hyvinvointialueen asukkaiden osallistamiseksi on
- pidetty asukastyöpaja keväällä 2024 sekä
- pyydetty kommentteja Pohjois-Savon vammaisneuvostolta ja
- erilaisissa tapahtumissa sekä
- hyödynnetty kehittäjäasiantuntijoita Tarmoa-pilotoinnissa ja kokemustoimijaa projektiryhmässä (työpajat).
Tarmoa palvelutarjottimen pilotointi toteutettiin huhti- toukokuussa 2024, jonka palautteen perusteella alustaratkaisua on kehitetty ja toteutettu näin hankesuunnitelmassa painotettua asiakasosallisuutta. Pilotoinnissa on ollut mukana joukko ammattilaisia, asukkaita sekä kokemusasiantuntijoita testaamassa Tarmoa.fi palvelua. Kokemusasiantuntijoiden palautekoosteen perusteella voidaan kohdentaa digitukea ammattilaisille ja asukkaille tarpeen mukaan.
Lisäksi on hyödynnetty ja hyödynnetään eri ammattilaisilla olevaa syvällistä ymmärrystä asiakkaiden tilanteista ja tarpeista (kumppanuusillat, työpajat, tapahtumat, keskustelut).
Ymmärrystä sote-ammattilaisten ja hyte-toimijoiden tarpeista ja työn asettamista puitteista on kerrytetty
- työpajoissa
- pilottiryhmissä
- kyselyillä
- keskusteluilla eri yhteyksissä (järjestöfoorumit, tapahtumat, kumppanuusillat, verkostopalaverit jne).
Lähdimme suunnittelemaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle hyvinvointilähetettä Lapin mallin pohjalta. Totesimme kuitenkin kartoitusvaiheessa, että olemassa olevia rinnalla kulkevan tuen käytäntöjä on paljon ja monet niistä ovat vajaakäytöllä. Siksi päädyimme muovaamaan omaa lähetekäytäntöämme niiden pohjalta. Lapin mallissa on kuitenkin tehty paljon sellaista, jota pystyimme hyödyntämään työmme pohjana.
Projektin alkupuolella haettiin inspiraatiota myös Helsingin kaupungin ikääntyneiden hyvinvointiähetteestä sekä selvitettiin mahdollisuutta kokeilla Pohteen mallin mukaista matalan kynnyksen hyvinvointilähetettä. Tämän mallin pilotointiin ei kuitenkaan lopulta päädytty.
Olemme pohtineet myös Vantaa-Keravan hyvinvointialueen avainhenkilöverkostomallin hyödyntämisen mahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Avainhenkilöiden tarve nousi esiin kehittäjäryhmän työpajoissa helmikuussa 2024. Avainhenkilöverkoston rakentaminen etenee hyte- ja osallisuuspalveluyksikössä loppuvuodesta 2024 alkaen (nimikkeenä järjestöyhdyshenkilöiden verkosto).
Kuva
Lapin hyvinvointilähetemateriaaleissa oli projektimme aikaan käytössä huoneentaulu, jossa on hyvinvoinnin osa-alueet ja niihin liittyviä tukikysymyksiä. Yhdistimme eri lähteistä (esim. työpajat, keskustelut, projektitiimin oma kokemus ja havainnot) esiin nousseita ajatuksia kuten:
- terveydenhuollon viesti ajan puutteesta hyte-ohjauksen suhteen,
- sote-ammattilaisten toive materiaaleista, joita voi käyttää hyte-ohjauksessa apuna,
- Tarmoa-digialustan teemoittelu hyvinvoinnin osa-alueista ja
- Lapin hyvinvointilähetteen valmiiden materiaalien hyödyntäminen.
Näiden summasta nousi ajatus Mitä sinulle kuuluu? -kortista, johon kootaan hyvinvoinnin osa-alueet samoin kuin Tarmoassa, tukikysymykset auttamaan sote-ammattilaista puheeksiotossa ja alueellisten matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta pisteiden tiedot, joihin asiakkaan voi ohjata. Näin ollen sote-ammattilaiselle mahdollistuisi "kolmen sekunnin ohjaus", joka käytännössä olisi kortin ojennus. Tämä minimaalisin ohjauksen menetelmä tukisi sitä, että kiireisimmänkään sote-ammattilaisen ei tarvitse ohittaa ohjausta hyte-toimintoihin ja asukas puolestaan löytäisi helposti Tarmoaan koottujen toimintojen äärelle silloin, kun ammattilainen hänelle sitä suosittelee.
Asiakaspersoonia ja palvelupolkuja työstettäessä (projektityöryhmän ja eteläisen alueen kehittäjäryhmän työpajoissa) todettiin, että erilaiset asiakkaat tarvitsevat erilaista hyte-ohjausta ja tukea. Tältä pohjalta alettiin työstää erilaisia hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamalleja erilaisiin tarpeisiin.
Sote-ammattilaisille tehdyssä lähtötilannekyselyssä tuli esiin tarve erilaisille rakenteille ja käytännöille, jotka edistävät hyte- ja sote-toimijoiden yhteistyötä. Eteläisen alueen kehittäjäryhmän työpajoissa yhdeksi ratkaisuehdotukseksi ideoitiin hyte-vastaavia, joiden tehtäviin kuuluisi myös mm. hyte-tiedon levittäminen omassa työyksikössä. Osassa hyvinvointialuetta on jo käytössä muita toimivia ja kehittämiskelpoisia yhteistyörakenteita ja -käytäntöjä.
Hyte-tiedon lisäämisen tarve on noussut esiin työpajoissa ja keskusteluissa niin hyvinvointialueen työntekijöiden kuin kuntien ja järjestöjen kanssa. Lisäksi hyte-palvelukonseptin käyttöönotto edellyttää henkilöstön ja hyte-toimijoiden kouluttamista toimintamallien ja digialustan käyttöön. Tähän tarjoaa osaltaan ratkaisuja THL:n koordinoima koulutuspilotti.
Lisäksi työpajoissa on heitetty ilmoille ideoita mm.
-
Mitä sinulle kuuluu? -hyvinvoinnin kartoituskysely tehtäväksi odotustilassa ennen vastaanotolle menoa
-
Linkki hyvinvoinnin kartoituskyselyyn QR-koodilla Tarmoaan
-
Kortin käyttömahdollisuudet etäohjauksessa
-
Konkreettiset työohjeet hyte-hoitopoluilla: Mitä sinulle kuuluu? -kortin käyttöohjevideo osaksi työohjeita + prosessikuvaukset IMSiin (valitaan ainakin yksi).
-
Hyte-lähettiläät (Kiminkinen, Stubb, Juha Mieto ym. julkisuuden henkilöt)
-
Spontaanin tekemisen mahdollisuudet näkyville esim. toimintakalenteriin
-
Nuoret: hyvinvointilähetteen jälkeinen yhteydenotto tekstiviestillä/Whatsappilla/kirjeellä – ei soittamalla.
-
Hyte sotessa - hyvinvointialueen omasta hytestä huolehtiminen
-
Virkanumero, josta voi kysyä, mihin hyte-toimintaan tai -palveluun asiakkaan voi ohjata
MITÄ SINULLE KUULUU? -MATERIAALIT
Mitä sinulle kuuluu? -materiaaleja lähdettiin kehittämään, koska tarvittiin ratkaisuja terveydenhuollon ammattilaisten kokemaan kiireeseen ja oletettuun hyte-ohjauksen vaatimaan aikaan. Lisäksi ammattilaiset toivoivat materiaaleja hyte-ohjauksen ja -neuvonnan tueksi.
ERILAISET HYTE-OHJAUKSEN JA -NEUVONNAN TOIMINTAMALLIT
Kun työpajoissa työstettiin asiakaspersoonia ja persoonaesimerkkejä, todettiin, että erilaisilla asiakkailla on erilaisia tuen tarpeita. Osalle ihmisistä riittää ohjaus digialustalle, jolta he löytävät itse tarvitsemansa tiedot ja osallistuvat toimintaan, osa tarvitsee tukea tiedon löytämiseen toisilta ihmisiltä esim. kuntien, järjestöjen tai muiden toimijoiden matalan kynnyksen pisteistä. Pieni joukko tarvitsee enemmän tukea, jota voidaan tarjota hyvinvointilähetteellä.
HYVINVOINTILÄHETE
Jo projektisuunnitelmassa oli tunnistettu tarve pystyä tarjoamaan tukea heille, jotka eivät käytä digialustoja tai lähde oma-aloitteisesti mukaan hyte-toimintaan tai -palveluihin. Myös THL edellyttää tuen tarjoamista henkilöille, jotka eivät käytä digitaalisia alustoja. Muun muassa tähän tarkoitukseen on kehitetty Pohjois-Savon versiota hyvinvointilähetteestä. Hyvinvointilähetekäytäntöön löysimme innokkaita yhteistyökumppaneita ja sitä pilotoidaan ensimmäisenä ohjauksessa Ikäkeskuksen neuvonnasta Kuopion kaupungin kulttuuriluotsitoimintaan. Hyvinvointilähetteen avulla voidaan tarjota tukea henkilöille, joiden itseohjautuvuudessa on haasteita ja rinnalla kulkeva tuki helpottaa toimintoihin lähtemistä.
RAKENTEET JA KÄYTÄNNÖT TYÖN TUEKSI
Ovat välttämättömiä, jotta monialaiset toimintamallit saadaan juurtumaan käytäntöön. Rakenteita ja käytäntöjä tarvitaan niin hyvinvointialueen sisällä kuin myös monialaisen yhteistyön tueksi.
HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTYS
THL:n koordinoiman koulutuspilotin tavoitteena on tukea kehitettävien toimintamallien (ja digiratkaisujen) käyttöönottoa ja juurtumista hyvinvointialueilla rakentamalla käytännönläheinen koulutus sote-ammattilaisille. Koulutuspilotissa suunnitellaan ja kootaan kevään 2024 aikana koulutuspilotointi sote-ammattilaisille teemalla ”Hyte-osaamisen vahvistaminen hyvinvointialueella ”. Tuotoksena syntyvä koulutusmateriaalipaketti on jatkossa hyödynnettävissä kaikilla alueilla. THL:n sekä hyvinvointialueelta koottavan pilottiryhmän tukemana on tarkoitus pilotoida koulutukset sovitulle ammattilaisten joukolle Pohjois-Savossa lokakuussa 2024.
HYTE-TOIMIJOIDEN KOULUTUKSET
Tarve hyte-toimijoiden koulutuksille erityistä tukea toimintaan kiinnittymiseen tarvitsevien ihmisten kohtaamiseen on nousi esiin niin sote-ammattilaisten lähtökyselyssä kuin myös keskusteluissa hyte-toimijoiden kanssa. Sama tarve on noussut esiin myös muissa RRP-projekteissa sekä eri kohderyhmien parissa toimivilta järjestöiltä. Koulutuksia on mahdollista järjestää yhteistyössä Hyte- ja osallisuuspalveluyksikön hyte-tiimin, muiden hankkeiden ja järjestöjen kanssa.
PUHEEKSIOTON KORTTI, ennaltaehkäisevä ote hyte-ohjaamisessa
Puheeksioton ja hyte-toimintaan ohjaamisen tueksi teetettiin Mitä sinulle kuuluu? -kortteja ja huoneentauluja. Huoneentauluissa on A3-julisteen yhdellä puolella samat sisällöt kuin kortissa kahdella puolella.
HYVINVOINTILÄHETE, tukea ohjaamiseen sote-palveluista hyte-toimintoihin
Hyvinvointilähetteessä haasteeksi muodostuu tietosuojakäytännöt, sillä sote-palveluista kun siirretään henkilötietoja, siirretään samalla myös tieto asiakkaan olevan palvelussa, josta asiakas ohjataan. Jos haluamme tehdä yhteydenottopyynnön asiakkaalle hyvinvoitialueelta hyte-toimintaan niin, että asiakkaaseen otetaan yhteyttä hyte-toimijan taholta, on asiakkaan henkilötiedot siirrettävä tietosuojalakia noudattaen ja yhteistyösopimuksella vahvistettava myös vastaanottajan noudattavan laissa määriteltyjä tietosuojakäytäntöjä. Yhteistyösopimus (tai soimus tietojen siirrosta), asiakkaan lupa tietojen siirtoon ja mahdollisuus perua tietojen siirto, ovat lain näkökulmasta vaiheet, joita tämän kaltainen hyvinvointilähete edellyttää. Käytännöstä on myös laadittava tietosuojaseloste.
Oman rajansa lähetteen käyttämiseen luo myös sosiaalihuoltolaki, joka määrittää, että ohjaus ja neuvonta ei synnytä asiakkuutta. Sote-palveluista käsin hyvinvointilähete siis voidaan tehdä sopimusteknisten asioiden ja lupakäytäntöjen ollessa kunnossa, mutta ongelma syntyy silloin, jos halutaan tehdä hyvinvointilähetettä ohjauksesta ja neuvonnasta käsin. Ohjausta ja neuvontaa ei tuleviin alueemme kirjausjärjestelmiin edes pysty näillä näkymin siis kirjaamaan. Pilotissamme suostumus kirjataan asiakastietoihin ja mittaus hoidetaan tukkimiehen kirjanpidolla. Näihin asioihin on kuitenkin löydettävä toisenlaiset ratkaisut, mikäli hyvinvointilähetettä halutaan mitata ja hyödyntää myös pelkkää ohjausta ja neuvontaa tekevissä toimipaikoissa.
Tällä hetkellä olemme päätyneet mallintamaan hyvinvointilähetettä lähinnä sote-palveluista käsin tehtynä ohjauksen välineenä palvelusta riippuen, sopivan yhteistyökumppanin kanssa toteutettuna. Hyvinvointilähetteellä ja siihen liittyvillä sovituilla käytännöillä voidaan saada ammattilaiselle aika ja kustannustehokkuutta hyte-toimintoihin ohjaamiseen sote-palveluissa olevan asiakkaan prosessin tukena tai sen jatkoksi.
HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTYS
Suunnittelemme hyvinvointialueellamme osana ohjauksen ja neuvonnan toimintamallia ammattilaisten koulutuksia, joten sekä resurssi että tarve kehittämiselle on alueellamme tunnistettu ja taustaa ammattilaisilta kerätty kyselyn avulla. Tavoittelemme hyten nostamista esille hva:n perehdytysmateriaaleihin, jolloin tieto olisi saatavilla kaikille. Tätä perehdytyspakettia pystyisimme työstämään myös piloteista saatavien kokemuksien mukaan eteenpäin. Ohjauksen ja neuvonnan toimintamallia sekä tähän kokonaisuuteen kuuluvaa hyvinvointilähetettä pilotoimme syksyn 2024 aikana, joten koulutuspilotit saisimme myös näihin yhdistettyä hyvin.
Kuva
Kuva
Mitä sinulle kuuluu? -kortti sai projektityöryhmässä ja piloteissa ammattilaisilta hyvää palautetta helppoutensa vuoksi. Myös nuoret aikuiset kuvasivat asukastyöpajassa korttia hyväksi "hypisteltäväksi" ja kokivat, että on helpompi mennä matalan kynnyksen pisteelle tai muuhun hyte-toimintaan, kun voi näyttää korttia perusteluna omalle paikalle saapumiselleen eikä sanoja tarvita niin paljoa. Nuoret kokivat tämän helpottavan sosiaalista jännittämistä. Tapahtumissa ja tapaamisissa kortti sai innostunutta kiinnostusta osakseen.
ETELÄISEN ALUEEN PILOTTI
-
Pilotissa testattiin puheeksioton kortin käytettävyyttä asiakkaiden/potilaiden ohjaamisessa hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan.
-
Mitä sinulle kuuluu? -kortin avulla oli tarkoitus ottaa puheeksi kohderyhmään kuuluvan henkilön
hyvinvointi ja ohjata hänet tarvittaessa hyte-toiminnan piiriin. -
Ohjauksen tarkoituksena on lisätä asiakkaan elämänlaatua ja hyvinvointia mielekkään tekemisen kautta ennaltaehkäisevästi ennen sote-palveluiden tarvetta, samanaikaisesti sote-palveluiden
kanssa tai niiden jälkeen.
KESKISEN ALUEEN PILOTTI
-
Pilotissa tavoitteena on testata ja mallintaa ohjausta ja neuvontaa Ikäkeskuksen neuvonnasta kulttuuriluotsitoimintaan Hyvinvointilähetteellä
-
Tavoitteena on lisäksi testata Mitä sinulle kuuluu-kortin toimivuutta puheeksioton välineenä Ikäkeskuksen neuvonnassa
- Pilotin aikataulu 3kk ajalla 12.8.- 10.11.2024. jonka jälkeen tavoitteena jatkaa juurruttamistyöskentelynä kevääseen -25 saakka.
POHJOISEN ALUEEN PILOTTI
- Pilotissa testataan puheeksioton kortin käytettävyyttä asiakkaiden/potilaiden ohjaamisessa hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan
- Mitä sinulle kuuluu? -kortin avulla oli tarkoitus ottaa puheeksi kohderyhmään kuuluvan henkilön
hyvinvointi ja ohjata hänet tarvittaessa hyte-toiminnan piiriin. - Ohjauksen tarkoituksena on lisätä asiakkaan elämänlaatua ja hyvinvointia mielekkään tekemisen kautta ennaltaehkäisevästi ennen sote-palveluiden tarvetta, samanaikaisesti sote-palveluiden
kanssa tai niiden jälkeen.
KOULUTUSPILOTTI
- Pilotissa tavoitteena on testata THL:N koordinoiman viiden hyvinvointialueen, sekä Vantaan ja Keravan yhteiskehittämisen tuloksena syntynyt koulutuskokonaisuus, jonka tarkoitus on kehittää käytännönläheinen ja räätälöitävä koulutus sote-ammattilaisille.
- Tavoitteena on tukea ja vahvistaa sote-ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja ennaltaehkäisevää työotetta
Kuva
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen (jatkossa: hyte-ohjauksen ja -neuvonnan) toimintamallissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen ammattilaisille tarjotaan yhtenäiset käytännöt ja työkaluja asiakkaiden ohjaamiseksi hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Toimintamallit perustuvat ajatukseen, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat hyötyvät myös kuntien, seurakuntien ja kolmannen sektorin tarjoamasta hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta eli hyte-toiminnasta. Toimintamalleja on kehitetty yhteistyössä ammattilaisten kanssa, ja niissä on huomioitu sekä asiakas- ja potilastyön resurssit että erilaisten asiakkaiden tarpeet.
Toimintamallit sisältävät kolme erilaista tapaa toimia (polut 1-3). Kaikissa poluissa lähdetään liikkeelle hyvinvoinnin puheeksiotosta. Ammattilainen voi hyödyntää puheeksiotossa Mitä sinulle kuuluu? -materiaaleja tai jo käytössä olevia vaikuttavia puheeksioton menetelmiä.
Toimintamallit ovat
-
Polku 1: Hyten puheeksiotto ja omatoimisen asiakkaan ohjaus
Polulla 1 omatoiminen asiakas ohjataan käyttämään Tarmoaa hyvinvointiaan ja terveyttään edistävän toiminnan löytämiseen. Vaihtoehtoisesti ammattilainen voi ohjata asiakkaan suoraan tuntemansa kunnan, seurakunnan tai kolmannen sektorin toimijan toimintaan. Työvälineinä polulla toimivat Mitä sinulle kuuluu? -kortti sekä Tarmoa (digitaalinen hyte-alusta).
-
Polku 2: Hyten puheeksiotto ja asiakkaan ohjaus matalan kynnyksen pisteelle
Polulla 2 ammattilainen ottaa hyten puheeksi ja ohjaa asiakkaan Mitä sinulle kuuluu? -kortin avulla ns. matalan kynnyksen pisteelle. Matalan kynnyksen pisteellä asiakas saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa itselleen sopivan hyte-toiminnan löytämiseen.
Matalan kynnyksen pisteitä on kartoitettu ja koottu Tarmoa-alustalle, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt voivat löytää omalla alueellaan toimivan matalan kynnyksen pisteen yhteystiedot ja lisätä ne korttiin. Matalan kynnyksen pisteiden kanssa on yhteistyösopimuksessa sovittu mm. aukioloista sekä tuesta hyte-toimintojen etsimisessä sote-palveluista ohjatuille asiakkaille.
-
Polku 3: Hyten puheeksiotto ja ohjaus hyteen hyvinvointilähetteellä
Polulla 3 ammattilainen tekee hyvinvointilähetteen jo sote-palvelussa olevalle asiakkaalle, joka toivoo ja/tai tarvitsee yhteydenottoa hyte-toimijalta päin.
Toimintamallit sisältävät työvälineitä asiakkaan hyvinvoinnin puheeksi ottoon ja ohjaukseen. Työvälineitä ovat
-
digitaalinen palvelutarjotin Tarmoa
Hyvinvointia ja terveyttä tukeva palvelutarjotin tarjoaa mahdollisuuksia osallistua oman alueen toimintaan, jota kunnat, järjestöt ja seurakunnat tuottavat. Tarmoa auttaa ohjautumaan aktiviteetteihin ja palveluihin, jotka edistävät osallisuutta ja yhdessä tekemistä.
Tavoitteena on tukea sote-ammattilaisia palveluohjauksessa, tarjota toimintaohjeita ja konkreettista apua digitaalisten verkkoalustojen käyttöönottoon ja päivittämiseen niin kunnissa, järjestöissä kuin sote-palveluissakin.
-
Mitä sinulle kuuluu? -kortti ja huoneentaulu
Kortin avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisvaltainen puheeksiottaminen on helpompaa ja nopeampaa. Kortissa on QR-koodi, joka helpottaa tarmoa-alustalle etsiytymistä. Teemat kortissa ovat yhtäläiset Tarmoa digitaalisen alustan kanssa, mikä osaltaan madaltaa digitaalisen alustan käyttöä. A3-kokoinen huoneentaulu mukailee puheeksioton korttia.
-
hyvinvointilähete.
Sote-yksiköt voivat tehdä hyte-yhteistyökumppanin (kunta, seurakunta, kolmannen sektorin organisaatio) kanssa hyvinvointilähetesopimuksen, joka mahdollistaa asiakkaan yhteystietojen siirtämisen ja siten yhteydenoton hyte-toimijalta asiakkaaseen päin. Mallissa on luotu yhteiset käytännöt tietosuojan turvaamiseksi henkilötietoja siirrettäessä. Hyvinvointilähete voi mahdollistaa asiakkaalle rinnallakulkevaa tukea hyte-toimintoihin lähtemiseen, mutta sillä voidaan myös tukea ammattilaisen työn tehokkuutta.
Kuva
Kuva
Kuva
Digitaalisen palvelutarjottimen toimivuuden ja käyttönoton ehdot
Digitaalisena hyte-palvelutarjottimena otetaan käyttöön Tarmoa palvelutarjotin. Päätös Tarmoan käyttöönotossa on tehty Pohjois-Savon hyvinvointialueen intergraatiojohtoryhmässä toukokuussa 2024. Hankkeen aikana tehdään työtä palveluohjausta tukevan sisällön luomiseksi yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelutarjottimen suunniteltu käyttöönotto on 13.1.2025. Alustan teknistä käyttöönottoa varten on laadittu:
- Tietosuojatiimille hankinnankuvauslomakkeet (sisäisesti täytettävä ja toimittajan täyttämä)
- henkilötietojen sopimusliite
- DPIA ja
- tietosuojaselosteet sekä ammattilaisen että asukkaan näkökulmista.
Digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoprosessissa ovat mukana projektityöntekijöiden lisäksi palveluntuottajan, Digifinland OY:n edustajat, THL monialaisen asiakas ja palveluohjauksen koordinoijana sekä STM toimintamallin rahoittajana, EU:lle (Next Generation EU).
Hyte-toimintamallien toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Toimivuuden ja käyttöönottoon sitoutumisen lähtökohtana on projektissa pidetty sitä, että kehittämistyöhön osallistuvat kaikki ne sidosryhmät, joita toimintamallien käyttöön tarvitaan. Projektissa tämä on tarkoittanut monialaisten projektityöryhmien kokoamista kehittämistyötä varten sekä monipuolisten viestintäkanavien ja osallistumismahdollisuuksien käyttöä.
Toinen käyttöönoton kannalta keskeinen asia on sote-ammattilaisten hyte-tiedon lisääminen sekä perehdyttäminen toimintamallien käyttöön. Hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallien perehdyttämiseen ja kouluttamiseen sote-ammattilaisia varten hyödynnetään hankkeessa tuottetuja videoita, joissa toimintamallit on kuvattu ja konkreettinen käyttö esitetään. Koulutuspakettiin kuuluu myös THL:n kanssa yhteiskehitetty koulutusmateriaali, jossa pääaihena on hyte-tietoisuuden lisääminen. Materiaaleista on muokattu käytännönläheinen ja räätälöitävä koulutus sote-ammattilaisille 2025 vuoden alussa. THL:n muokattava koulutusmateriaali on käytössä projektin aikana vuoden 2025 loppuun asti. Sen jälkeen yleisen hyte-tietoisuuden lisäämisen koulutus voidaan ohjata THL:n sivuille.
- Koulutuspaketti esitellään hyvinvointialueen alue-esihenkilöille ja esihenkilöille.
- Esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa sovitaan viikko- tms. palaverissa, mitä toimintamalleja missäkin otetaan käyttöön.
- Ammattilaiset perehtyvät toimintamallien (mukaan lukien niiden sisältämät työkalut) käyttöön Moodle-koulutuksien avulla.
- Käyttöönoton tueksi pidetään tukiklinikoita projektin aikana sekä varmistetaan muu tarvittava tuki
- Toimintamallit viedään osaksi uuden työntekijän perehdytystä.
- Lisäksi tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tutustuvat toimintamalleihin jo osana koulutustaan (OTSO-hankkeen Opetusvastaanotto 2.0)
Toimintamallien jatkuvuus varmistetaan tunnistamalla niiden käyttöön liittyviä työtehtäviä ja laskemalla niihin tarvittavia taloudellisia resursseja (puheeksioton materiaalit, Tarmoa, työtehtävien vaatima työaika). Projektityönä on myös valmisteltu tarvittavat sopimukset, kuvattu käyttöön liittyvät prosessit ja työohjeet (löytyvät hyvinvointialueen henkilöstölle jatkossa IMSistä) ja suunniteltu, miten ja mistä puheeksioton materiaaleja voi jatkossa tilata.Projektitiimi kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueen Hyte- ja osallisuuspalveluyksikköön, jonka kanssa yhteistyössä on tehty juurruttamis- ja käyttöönottosuunnitelmia. Suunnitelmien tekemistä jatketaan vuonna 2025.
TAVOITELTAVA MUUTOS:
-
Sote-ammattilaisilla on enemmän tietoa alueen hyte-toiminnasta ja -palveluista sekä niiden ja niihin ohjaamisen merkityksestä asiakkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle.
Sote-ammattilaisille valmistuu alkuvuodesta 2025 koulutus- ja perehdytyspaketti, jossa on huomioitu piloteista saadut kokemukset ja palautteet.
-
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille tarjotaan selkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvonnan ja ohjauksen malli. Toimintamalli palvelee erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien riskissä olevia kohderyhmiä. Haasteellisessa tilanteessa olevien asukkaiden hyte-palvelupolut on kuvattu ja huomioitu hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamalleissa. Sote-ammattilaiset tuntevat hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallit ja osaavat hyödyntää niitä omassa työssään. Asiakkaiden ohjautuminen hyte-toimintaan helpottuu.
Erityisesti puheeksioton kortti on suorastaan lähtenyt lentoon hyvinvointialueella. Sitä on toivottu ja otettu käyttöön jo ennen lopullisen version valmistumista. Myös Tarmoan avautumista odotetaan innokkaasti, sillä asiakas- ja palveluohjausta eri organisaatioissa (hyvinvointialueen lisäksi myös kunnat, seurakunnat, kolmas sektori) kokevat sen tarpeelliseksi ja työtä helpottavaksi työkaluksi.
-
Toimintamalli selkeyttää yhteistyötä. Yhteistyön periaatteista ja käytännöistä on sovittu hyte-toimijoiden (kunnat, kolmas sektori, seurakunnat ja muut yhteisöt) kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijaverkostot ja -rakenteet vahvistuvat.
Toimintamallit on kehitetty ja kuvattu monialaisessa yhteistyössä. Yhteistyön periaatteista ja käytännöistä on sovittu eri toimijoiden kesken ja tarvittavat sopimukset tehty. Toimijaverkostoja ja -rakenteita on kuvattu, tuettu ja uusien verkostojen tarvetta selvitetty. Järjestöyhdyshenkilöiden verkostoa ollaan käynnistämässä osana hyte- ja osallisuuspalveluyksikön toimintaa.
-
Hyvinvoinnin arvioinnin keinoja ja työkaluja on koottu yhteen paikkaan helposti löydettäväksi ja käytettäväksi.
Hyvinvointia voi arvioida mm. Tarmoaan tulevan Tarmontunnistimen eli hyvinvointikartoituksen sekä Tarmoasta löytyvien itse- ja omahoito-ohjelmien avulla. Lisäksi hyte- ja osallisuuspalveluyksikkö on koonnut hyvinvoinnin ja arvioinnin keinoja ja työkaluja Pohjois-Savon hyvinvointialueen Itse- ja omahoitosivulle.
DIGITAALINEN ALUSTA:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta ja palvelut löytyvät digitaalisesta Tarmoa palvelutarjottimelta. Tarmoan käyttö on helppoa ja innostavaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille. Ammattilaiset osaavat hyödyntää ja tehdä ohjausta HYTE-toimintoihin ja palveluihin palvelutarjottimen kautta. HYTE-palveluita tuottavat tahot (kunnat, yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat) osaavat kuvata ja päivittää tietonsa ja palvelunsa alustoille (lähellä.fi ja PTV), joista tieto nousee Tarmoa -palvelutarjottimelle.