Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Pohjois-Savon hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptissa otetaan käyttöön työkaluja ja yhdessä sovittuja käytäntöjä monialaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen. Toimintamallia kehitetään v. 2023-2025 EU:n (Next GenerationEU) tuella.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptissa otetaan käyttöön työkaluja ja yhdessä sovittuja käytäntöjä monialaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen. Toimintamallia kehitetään v. 2023-2025 EU:n (Next GenerationEU) tuella.
Kuva
Kuvateksti
Pohjois-Savon hyte-palvelukonseptissa kuvataan monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallit ja työkalut sekä niiden käyttöönottoon ja käyttöön liittyvät reunaehdot, kuten tarvittavat resurssit, henkilöstön koulutus, perehdytys, arviointi ja yhteistyörakenteet.Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen (jatkossa: hyte-ohjauksen ja -neuvonnan) toimintamallissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen ammattilaisille tarjotaan yhtenäiset käytännöt ja työkaluja asiakkaiden ohjaamiseksi hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Toimintamallit perustuvat ajatukseen, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat hyötyvät myös kuntien, seurakuntien ja kolmannen sektorin tarjoamasta hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta eli hyte-toiminnasta. Toimintamalleja on kehitetty yhteistyössä ammattilaisten kanssa, ja niissä on huomioitu sekä asiakas- ja potilastyön resurssit että erilaisten asiakkaiden tarpeet.
Toimintamallit sisältävät kolme erilaista tapaa toimia (polut 1-3). Kaikissa poluissa lähdetään liikkeelle hyvinvoinnin puheeksiotosta. Ammattilainen voi hyödyntää puheeksiotossa Mitä sinulle kuuluu? -materiaaleja tai jo käytössä olevia vaikuttavia puheeksioton menetelmiä.
Toimintamallit ovat
-
Polku 1: Hyten puheeksiotto ja omatoimisen asiakkaan ohjaus
Polulla 1 omatoiminen asiakas ohjataan käyttämään Tarmoaa hyvinvointiaan ja terveyttään edistävän toiminnan löytämiseen. Vaihtoehtoisesti ammattilainen voi ohjata asiakkaan suoraan tuntemansa kunnan, seurakunnan tai kolmannen sektorin toimijan toimintaan. Työvälineinä polulla toimivat Mitä sinulle kuuluu? -kortti sekä Tarmoa (digitaalinen hyte-alusta).
-
Polku 2: Hyten puheeksiotto ja asiakkaan ohjaus matalan kynnyksen pisteelle
Polulla 2 ammattilainen ottaa hyten puheeksi ja ohjaa asiakkaan Mitä sinulle kuuluu? -kortin avulla ns. matalan kynnyksen pisteelle. Matalan kynnyksen pisteellä asiakas saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa itselleen sopivan hyte-toiminnan löytämiseen.
Matalan kynnyksen pisteitä on kartoitettu ja koottu Tarmoa-alustalle, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt voivat löytää omalla alueellaan toimivan matalan kynnyksen pisteen yhteystiedot ja lisätä ne korttiin. Matalan kynnyksen pisteiden kanssa on yhteistyösopimuksessa sovittu mm. aukioloista sekä tuesta hyte-toimintojen etsimisessä sote-palveluista ohjatuille asiakkaille.
-
Polku 3: Hyten puheeksiotto ja ohjaus hyteen hyvinvointilähetteellä
Polulla 3 ammattilainen tekee hyvinvointilähetteen jo sote-palvelussa olevalle asiakkaalle, joka toivoo ja/tai tarvitsee yhteydenottoa hyte-toimijalta päin.
Toimintamallit sisältävät työvälineitä asiakkaan hyvinvoinnin puheeksi ottoon ja ohjaukseen. Työvälineitä ovat
-
digitaalinen palvelutarjotin Tarmoa
Hyvinvointia ja terveyttä tukeva palvelutarjotin tarjoaa mahdollisuuksia osallistua oman alueen toimintaan, jota kunnat, järjestöt ja seurakunnat tuottavat. Tarmoa auttaa ohjautumaan aktiviteetteihin ja palveluihin, jotka edistävät osallisuutta ja yhdessä tekemistä.
Tavoitteena on tukea sote-ammattilaisia palveluohjauksessa, tarjota toimintaohjeita ja konkreettista apua digitaalisten verkkoalustojen käyttöönottoon ja päivittämiseen niin kunnissa, järjestöissä kuin sote-palveluissakin.
-
Mitä sinulle kuuluu? -kortti ja huoneentaulu
Kortin avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisvaltainen puheeksiottaminen on helpompaa ja nopeampaa. Kortissa on QR-koodi, joka helpottaa tarmoa-alustalle etsiytymistä. Teemat kortissa ovat yhtäläiset Tarmoa digitaalisen alustan kanssa, mikä osaltaan madaltaa digitaalisen alustan käyttöä. A3-kokoinen huoneentaulu mukailee puheeksioton korttia.
-
hyvinvointilähete.
Sote-yksiköt voivat tehdä hyte-yhteistyökumppanin (kunta, seurakunta, kolmannen sektorin organisaatio) kanssa hyvinvointilähetesopimuksen, joka mahdollistaa asiakkaan yhteystietojen siirtämisen ja siten yhteydenoton hyte-toimijalta asiakkaaseen päin. Mallissa on luotu yhteiset käytännöt tietosuojan turvaamiseksi henkilötietoja siirrettäessä. Hyvinvointilähete voi mahdollistaa asiakkaalle rinnallakulkevaa tukea hyte-toimintoihin lähtemiseen, mutta sillä voidaan myös tukea ammattilaisen työn tehokkuutta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joiden joukossa on toistakymmentä liitoskuntaa. Pohjois-Savossa on paljon pieniä paikkakuntia etäällä kaupunkikeskittymistä. Julkinen liikenne ei kykene tukemaan ikäihmisten liikkumista mm. paikkakuntien hajanaisuuden vuoksi. Alueellamme on asukkaita noin 248 000 ja heidän tukenaan liki 13 000 Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelevää ammattilaista.
Väestön ikärakenne painottuu tulevaisuudessa yhä vahvemmin ikääntyviin ja huoltosuhde työtätekevään väestöön nähden nousee monilla paikkakunnilla yli sadan prosentin. Vaikka internetiä käyttävien määrä on viime vuosina kasvanut, 65-74-vuotiaista yhä lähes joka kymmenes ei käytä internetiä, ja 75-89-vuotiaista hiukan useampi kuin kolmasosa ei käytä internetiä (Tilastokeskus 2024). Ikärakenne ja yhteiskunnalliset trendit näkyvät myös siinä, että monen Pohjois-Savossa toimivan yhdistyksen toiminta perustuu ikääntyvien vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Etenkään etäällä kaupunkikeskustoista sijaitsevien kuntien yhdistyksillä ei ole usein käytössään samanlaista toimintakykyä ja resursseja kuin kaupunkikeskittymien yhdistyksissä, jotka ovat löytäneet tuekseen mm. erilaisia verkostoja.
Kansallisen terveysindeksin (2019-2021) mukaan Pohjois-Savon taso on selvästi muita alueita ja koko maan tasoa korkeammalla mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. Työkyvyttömyys oli toiseksi yleisintä Pohjois-Savossa. Työttömyysaste Pohjois-Savossa oli 9,6% vuonna 2021 (koko maa 9,5%). Pohjois-Savossa on kuntia, joissa työttömien osuus on selvästi keskimääräistä korkeampi (mm. Iisalmessa 11,3 %, Varkaudessa 11,9 %, Kaavilla 10,8 %, Kiuruvedellä 10,3 % ja Rautavaaralla 10,6 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 40,5 % (koko maassa vastaava osuus oli 37,9 %). Pienituloisuusaste on Pohjois-Savon kunnissa korkeampi (14,9 vuonna 2022) kuin maassa keskimäärin (13,2) ja viidenneksi eniten kaikista hyvinvointialueista. Monessa Pohjois-Savon kunnassa yleinen pienituloisuusaste on selvästi keskivertoa enemmän (esim. Iisalmessa 15,7, Kaavilla 19,7, Kiuruvedellä 18,4, Pielavedellä 18,0, Rautalammilla 19,7, Rautavaaralla 23,0, Sonkajärvellä 18,2). Toimeentulotukea saaneita on koko maata enemmän erityisesti 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä (Pohjois-Savossa 18,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä vs. koko maassa 14,7 %; pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita 3,3 % vs. 2,9 %). (Sotkanet, 2022)
Yksinäiseksi itsensä kokevien osuus on kasvanut viime vuosina koko maassa (v. 2020 oli 10,5 %, 2022 jo 12,1 %). Pohjois-Savossa itsensä yksinäiseksi koki naisista 13,1 % ja miehistä 11,3 % vuonna 2022 (yhteensä 12,2 %. Huono-osaisuutta on Pohjois-Savossa viidenneksi eniten koko maassa summamuuttujilla mitattuna DIAK:n Huono-osaisuus Suomessa –karttapalvelun mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen hyte-palvelukonsepti ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL:n palvelukonseptissa määritellään monialaisen asiakasohjauksen sisältöä ja minimivaatimukset digitaaliselle palvelutarjottimelle.
Alueellinen yhteiskehittäminen tapahtuu yhteistyössä sote-ammattilaisten, järjestöjen, asukkaiden ja Pohjois-Savon kuntien kanssa hybridityöskentelynä yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaan. Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö THL:n, DigiFinlandin ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ja digitaalisen palvelutarjottimen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, asukkaat (nuoret aikuiset, työikäiset ja kotona asuvat ikääntyvät) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat (kunnat, järjestöt ja muut yhteisöt). Erityistä huomiota kohdennetaan haavoittuvassa asemassa oleviin asukkaisiin ja heidän palveluihin ohjaamiseen.
Hyvinvointialueen asukkaiden osallistamiseksi on
- pidetty asukastyöpaja keväällä 2024 sekä
- pyydetty kommentteja Pohjois-Savon vammaisneuvostolta ja
- erilaisissa tapahtumissa sekä
- hyödynnetty kehittäjäasiantuntijoita Tarmoa-pilotoinnissa ja kokemustoimijaa projektiryhmässä (työpajat).
Tarmoa palvelutarjottimen pilotointi toteutettiin huhti- toukokuussa 2024, jonka palautteen perusteella alustaratkaisua on kehitetty ja toteutettu näin hankesuunnitelmassa painotettua asiakasosallisuutta. Pilotoinnissa on ollut mukana joukko ammattilaisia, asukkaita sekä kokemusasiantuntijoita testaamassa Tarmoa.fi palvelua. Kokemusasiantuntijoiden palautekoosteen perusteella voidaan kohdentaa digitukea ammattilaisille ja asukkaille tarpeen mukaan.
Lisäksi on hyödynnetty ja hyödynnetään eri ammattilaisilla olevaa syvällistä ymmärrystä asiakkaiden tilanteista ja tarpeista (kumppanuusillat, työpajat, tapahtumat, keskustelut).
Ymmärrystä sote-ammattilaisten ja hyte-toimijoiden tarpeista ja työn asettamista puitteista on kerrytetty
- työpajoissa
- pilottiryhmissä
- kyselyillä
- keskusteluilla eri yhteyksissä (järjestöfoorumit, tapahtumat, kumppanuusillat, verkostopalaverit jne).
Digitaalisen palvelutarjottimen toimivuuden ja käyttönoton ehdot
Digitaalisena hyte-palvelutarjottimena otetaan käyttöön Tarmoa palvelutarjotin. Päätös Tarmoan käyttöönotossa on tehty Pohjois-Savon hyvinvointialueen intergraatiojohtoryhmässä toukokuussa 2024. Hankkeen aikana tehdään työtä palveluohjausta tukevan sisällön luomiseksi yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelutarjottimen suunniteltu käyttöönotto on 13.1.2025. Alustan teknistä käyttöönottoa varten on laadittu:
- Tietosuojatiimille hankinnankuvauslomakkeet (sisäisesti täytettävä ja toimittajan täyttämä)
- henkilötietojen sopimusliite
- DPIA ja
- tietosuojaselosteet sekä ammattilaisen että asukkaan näkökulmista.
Digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoprosessissa ovat mukana projektityöntekijöiden lisäksi palveluntuottajan, Digifinland OY:n edustajat, THL monialaisen asiakas ja palveluohjauksen koordinoijana sekä STM toimintamallin rahoittajana, EU:lle (Next Generation EU).
Hyte-toimintamallien toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Toimivuuden ja käyttöönottoon sitoutumisen lähtökohtana on projektissa pidetty sitä, että kehittämistyöhön osallistuvat kaikki ne sidosryhmät, joita toimintamallien käyttöön tarvitaan. Projektissa tämä on tarkoittanut monialaisten projektityöryhmien kokoamista kehittämistyötä varten sekä monipuolisten viestintäkanavien ja osallistumismahdollisuuksien käyttöä.
Toinen käyttöönoton kannalta keskeinen asia on sote-ammattilaisten hyte-tiedon lisääminen sekä perehdyttäminen toimintamallien käyttöön. Hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallien perehdyttämiseen ja kouluttamiseen sote-ammattilaisia varten hyödynnetään hankkeessa tuottetuja videoita, joissa toimintamallit on kuvattu ja konkreettinen käyttö esitetään. Koulutuspakettiin kuuluu myös THL:n kanssa yhteiskehitetty koulutusmateriaali, jossa pääaihena on hyte-tietoisuuden lisääminen. Materiaaleista on muokattu käytännönläheinen ja räätälöitävä koulutus sote-ammattilaisille 2025 vuoden alussa. THL:n muokattava koulutusmateriaali on käytössä projektin aikana vuoden 2025 loppuun asti. Sen jälkeen yleisen hyte-tietoisuuden lisäämisen koulutus voidaan ohjata THL:n sivuille.
- Koulutuspaketti esitellään hyvinvointialueen alue-esihenkilöille ja esihenkilöille.
- Esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa sovitaan viikko- tms. palaverissa, mitä toimintamalleja missäkin otetaan käyttöön.
- Ammattilaiset perehtyvät toimintamallien (mukaan lukien niiden sisältämät työkalut) käyttöön Moodle-koulutuksien avulla.
- Käyttöönoton tueksi pidetään tukiklinikoita projektin aikana sekä varmistetaan muu tarvittava tuki
- Toimintamallit viedään osaksi uuden työntekijän perehdytystä.
- Lisäksi tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tutustuvat toimintamalleihin jo osana koulutustaan (OTSO-hankkeen Opetusvastaanotto 2.0)
Toimintamallien jatkuvuus varmistetaan tunnistamalla niiden käyttöön liittyviä työtehtäviä ja laskemalla niihin tarvittavia taloudellisia resursseja (puheeksioton materiaalit, Tarmoa, työtehtävien vaatima työaika). Projektityönä on myös valmisteltu tarvittavat sopimukset, kuvattu käyttöön liittyvät prosessit ja työohjeet (löytyvät hyvinvointialueen henkilöstölle jatkossa IMSistä) ja suunniteltu, miten ja mistä puheeksioton materiaaleja voi jatkossa tilata.Projektitiimi kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueen Hyte- ja osallisuuspalveluyksikköön, jonka kanssa yhteistyössä on tehty juurruttamis- ja käyttöönottosuunnitelmia. Suunnitelmien tekemistä jatketaan vuonna 2025.
TAVOITELTAVA MUUTOS:
-
Sote-ammattilaisilla on enemmän tietoa alueen hyte-toiminnasta ja -palveluista sekä niiden ja niihin ohjaamisen merkityksestä asiakkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle.
Sote-ammattilaisille valmistuu alkuvuodesta 2025 koulutus- ja perehdytyspaketti, jossa on huomioitu piloteista saadut kokemukset ja palautteet.
-
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille tarjotaan selkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvonnan ja ohjauksen malli. Toimintamalli palvelee erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien riskissä olevia kohderyhmiä. Haasteellisessa tilanteessa olevien asukkaiden hyte-palvelupolut on kuvattu ja huomioitu hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamalleissa. Sote-ammattilaiset tuntevat hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallit ja osaavat hyödyntää niitä omassa työssään. Asiakkaiden ohjautuminen hyte-toimintaan helpottuu.
Erityisesti puheeksioton kortti on suorastaan lähtenyt lentoon hyvinvointialueella. Sitä on toivottu ja otettu käyttöön jo ennen lopullisen version valmistumista. Myös Tarmoan avautumista odotetaan innokkaasti, sillä asiakas- ja palveluohjausta eri organisaatioissa (hyvinvointialueen lisäksi myös kunnat, seurakunnat, kolmas sektori) kokevat sen tarpeelliseksi ja työtä helpottavaksi työkaluksi.
-
Toimintamalli selkeyttää yhteistyötä. Yhteistyön periaatteista ja käytännöistä on sovittu hyte-toimijoiden (kunnat, kolmas sektori, seurakunnat ja muut yhteisöt) kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijaverkostot ja -rakenteet vahvistuvat.
Toimintamallit on kehitetty ja kuvattu monialaisessa yhteistyössä. Yhteistyön periaatteista ja käytännöistä on sovittu eri toimijoiden kesken ja tarvittavat sopimukset tehty. Toimijaverkostoja ja -rakenteita on kuvattu, tuettu ja uusien verkostojen tarvetta selvitetty. Järjestöyhdyshenkilöiden verkostoa ollaan käynnistämässä osana hyte- ja osallisuuspalveluyksikön toimintaa.
-
Hyvinvoinnin arvioinnin keinoja ja työkaluja on koottu yhteen paikkaan helposti löydettäväksi ja käytettäväksi.
Hyvinvointia voi arvioida mm. Tarmoaan tulevan Tarmontunnistimen eli hyvinvointikartoituksen sekä Tarmoasta löytyvien itse- ja omahoito-ohjelmien avulla. Lisäksi hyte- ja osallisuuspalveluyksikkö on koonnut hyvinvoinnin ja arvioinnin keinoja ja työkaluja Pohjois-Savon hyvinvointialueen Itse- ja omahoitosivulle.
DIGITAALINEN ALUSTA:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta ja palvelut löytyvät digitaalisesta Tarmoa palvelutarjottimelta. Tarmoan käyttö on helppoa ja innostavaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille. Ammattilaiset osaavat hyödyntää ja tehdä ohjausta HYTE-toimintoihin ja palveluihin palvelutarjottimen kautta. HYTE-palveluita tuottavat tahot (kunnat, yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat) osaavat kuvata ja päivittää tietonsa ja palvelunsa alustoille (lähellä.fi ja PTV), joista tieto nousee Tarmoa -palvelutarjottimelle.