Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Pohjois-Savon hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptissa otetaan käyttöön työkaluja ja yhdessä sovittuja käytäntöjä monialaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen. Toimintamallia kehitetään v.  2023-2025 EU:n (Next GenerationEU) tuella.

Toimintamallin nimi
Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Pohjois-Savon hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptissa otetaan käyttöön työkaluja ja yhdessä sovittuja käytäntöjä monialaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen. Toimintamallia kehitetään v.  2023-2025 EU:n (Next GenerationEU) tuella.

Toteutuspaikka
Pohjois-Savo
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Pohjois-Savon hyte-palvelukonseptissa kuvataan hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallit ja työkalut sekä asiat, jotka niiden toteuttamiseen tarvitaan.
Kuvateksti
Pohjois-Savon hyte-palvelukonseptissa kuvataan monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallit ja työkalut sekä niihin käyttöönottoon ja käyttöön liittyvät reunaehdot, kuten tarvittavat resurssit, henkilöstön koulutus, perehdytys, arviointi ja yhteistyörakenteet.

Luotu

12.12.2023

Viimeksi muokattu

11.11.2024
Ratkaisun perusidea

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen ammattilaisia kannustetaan hyödyntämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte-) palvelukonseptia ja digitaalista Tarmoa -palvelutarjotinta (vuoden 2025 alusta lähtien) asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  

Hyte-palvelukonsepti sisältää hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallit, henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista, hyvinvointialueen ja hyte-toimijoiden yhteistyötä sekä hyte-toimintamallien käyttöä edistäviä rakenteita ja käytäntöjä, terveyttä edistävien palveluiden, kuten liikunta-, luonto-, ja kulttuuripalveluiden ja toimintojen kehittämistä sekä järjestöjen ja kuntien yhteistyön vahvistamista asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi.

Hyte-ohjauksen ja neuvonnan toimintamalli muodostuu kolmesta polusta, joita ovat 

  • Polku 1: Hyten puheeksiotto ja omatoimisen asiakkaan ohjaus​

  • Polku 2: Hyten puheeksiotto ja asiakkaan ohjaus matalan kynnyksen pisteelle​

  • Polku 3: Hyten puheeksiotto ja ohjaus hyteen hyvinvointilähetteellä​

Toimintamallit sisältävät puheeksi oton ja ohjauksen työkalut, joita ovat Tarmoa, puheeksi oton materiaalit ja hyvinvointilähete.

Hyte-ohjauksen toimintamallit

  • Omatoimisten asiakkaiden ohjaus digialustan käyttöön (polku 1) ja hiukan tukea tarvitsevien asiakkaiden ohjaus matalan kynnyksen pisteeseen (polku 2) pilotoitu eteläisellä alueella huhti-toukokuussa 2024; pilotteja suunnitteilla syksyksi 2024 muualla Pohjois-Savon hyvinvointialueella
  • Vahvaa tukea tarvitsevien asiakkaiden ohjaus hyvinvointilähetteellä (polku 3); Hyvinvointilähetepilotti alkamassa elokuussa 2024 (ks. alla) 

Puheeksioton kortti 

  • Pilotti 1. käynnistynyt 3/24 
  • Pilotti 2. suunnitteilla 8/24 alkaen 

Hyvinvointilähete

  • Kehittämisvaihe käynnissä 
  • Tavoite: Pilotointi suunnitteilla ikäkeskuksen neuvonnassa 8/24 alkaen 
  • Tavoite: käytössä jossakin pisteessä 1/2025 

Digitaalinen palvelutarjotin - Tarmoa - hyvinvointia arkeen

Hyvinvointia ja terveyttä tukeva palvelutarjotin tarjoaa mahdollisuuksia osallistua oman alueen toimintaan, jota kunnat, järjestöt ja seurakunnat tuottavat. Tarmoa auttaa ohjautumaan aktiviteetteihin ja palveluihin, jotka edistävät osallisuutta ja yhdessä tekemistä. 

  • Kehittämisvaihe käynnissä 
  • Pilotointi tehty 3-5/2024 
  • Tavoite: käytössä 01/25 PSHVAn palveluissa ja juurruttamistyön suunnittelun aloitus

Tavoitteena on tukea sote-ammattilaisia palveluohjauksessa, tarjota toimintaohjeita ja konkreettista apua digitaalisten verkkoalustojen käyttöönottoon ja päivittämiseen niin kunnissa, järjestöissä kuin sote-palveluissakin. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joiden joukossa on toistakymmentä liitoskuntaa. Hyvinvointialueellamme on asukkaita noin 248 000 ja heidän tukenaan liki 13 000 ammattilaista. Alueen erityispiirteenä on pienten paikkakuntien paljous etäällä kaupunkikeskittymistä. 

Väestön ikärakenne painottuu tulevaisuudessa yhä vahvemmin ikääntyviin ja huoltosuhde työtätekevään väestöön nähden nousee monilla paikkakunnilla yli sadan prosentin. Ikäihmisten sukupolvilla ei ole vahvaa digitaalista osaamista. Monen yhdistyksen toiminta perustuu ikääntyvien vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Etenkään etäällä kaupunkikeskustoista sijaitsevien kuntien yhdistyksillä ei ole usein käytössään samanlaista toimintakykyä ja resursseja kuin kaupunkikeskittymien yhdistyksissä, jotka ovat löytäneet tuekseen mm. erilaisia verkostoja. Julkinen liikenne ei kykene tukemaan ikäihmisten liikkumista mm. paikkakuntien hajanaisuuden vuoksi. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen hyte-palvelukonsepti ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL:n palvelukonseptissa määritellään monialaisen asiakasohjauksen sisältöä ja minimivaatimukset digitaaliselle palvelutarjottimelle.

Alueellinen yhteiskehittäminen tapahtuu yhteistyössä sote-ammattilaisten, järjestöjen, asukkaiden ja Pohjois-Savon kuntien kanssa hybridityöskentelynä yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaan. Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö THL:n, DigiFinlandin ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ja digitaalisen palvelutarjottimen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, asukkaat (nuoret aikuiset, työikäiset ja kotona asuvat ikääntyvät) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat (kunnat, järjestöt ja muut yhteisöt). Erityistä huomiota kohdennetaan haavoittuvassa asemassa oleviin asukkaisiin ja heidän palveluihin ohjaamiseen. 

Hyvinvointialueen asukkaiden osallistamiseksi on 

  • pidetty asukastyöpaja keväällä 2024 sekä 
  • pyydetty kommentteja Pohjois-Savon vammaisneuvostolta ja 
  • erilaisissa tapahtumissa sekä
  • hyödynnetty kehittäjäasiantuntijoita Tarmoa-pilotoinnissa ja kokemustoimijaa projektiryhmässä (työpajat).

Tarmoa palvelutarjottimen pilotointi toteutettiin huhti- toukokuussa 2024, jonka palautteen perusteella alustaratkaisua on kehitetty ja toteutettu näin hankesuunnitelmassa painotettua asiakasosallisuutta. Pilotoinnissa on ollut mukana joukko ammattilaisia, asukkaita sekä kokemusasiantuntijoita testaamassa Tarmoa.fi palvelua. Kokemusasiantuntijoiden palautekoosteen perusteella voidaan kohdentaa digitukea ammattilaisille ja asukkaille tarpeen mukaan.

Lisäksi on hyödynnetty ja hyödynnetään eri ammattilaisilla olevaa syvällistä ymmärrystä asiakkaiden tilanteista ja tarpeista (kumppanuusillat, työpajat, tapahtumat, keskustelut).

Ymmärrystä sote-ammattilaisten ja hyte-toimijoiden tarpeista ja työn asettamista puitteista on kerrytetty

  • työpajoissa
  • pilottiryhmissä 
  • kyselyillä
  • keskusteluilla mitä erilaisimmissa yhteyksissä (järjestöfoorumit, tapahtumat, kumppanuusillat, verkostopalaverit jne).

Lisäksi projektitiimissä on vuosikymmenten kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannosta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digitaalisena hyte-palvelutarjottimena otetaan käyttöön Tarmoa  palvelutarjotin. Päätös Tarmoan käyttöönotossa on tehty Pohjois-Savon hyvinvointialueen intergraatiojohtoryhmässä toukokuussa 2024.  Hankkeen aikana tehdään työtä palveluohjausta tukevan sisällön luomiseksi yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelutarjottimen suunniteltu käyttöönotto ajoittuu vuoden 2025 alkuun.

Digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoprosessissa ovat mukana projektityöntekijöiden lisäksi palveluntuottajan, Digifinland OY:n edustajat, THL monialaisen asiakas ja palveluohjauksen koordinoijana sekä STM toimintamallin rahoittajana, EU:lle (Next Generation EU).

Hyte-ohjauksen ja -neuvonnan toimintamallien osalta tarvittavia resursseja on kuvattu projektin aikana mm. pilottien yhteydessä ja pohdittu niiden allokointia yhteistyössä hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikön henkilöstön kanssa. Käyttöönotto- ja juurruttamissuunnitelmaa tehdään loka-marraskuussa 2024. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi monistaa hyvinvointialueille ja kuntiin. Käyttöönoton kynnyksen madaltamiseksi on tärkeää rakentaa toimintamalli siten, että se tukee alueella jo olemassa olevia rakenteita, vahvistaa palveluiden välisiä yhdyspintoja ja rakentuu toimijoiden yhteisesti jakaman hyvinvointisuunnitelman pohjalle.

Toimintamallissa ja kehittämistyössä on huomioitu asiakaslähtöisesti erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tuen tarpeet. Kehittämistyötä on tehty monialaisesti yli toimialarajojen sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntien että kolmannen sektorin järjestöjen välillä. 

Toimintamallissa huomioidaan järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakkaat ja kuinka he saavat tukea hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Toimintamallissa on kehitetty sote-työn arkeen sopiva palvelupolku sosiaali- ja terveyspalveluista kunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.  Asiakas saa palveluohjauksen kunnan tai järjestöjen palveluihin, joista tukea voidaan tarjota. Rakenteisesti kirjattavia toimintamalleja voidaan seurata ja hyödyntää tiedolla johtamisen tukena. Näin voidaan aidosti hyödyntää moniammatillisuutta ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoidon tukena.