Naapuriyhteisötoiminta tukee kehitysvammaisten itsenäistä asumista

Naapuriyhteisötoiminta tarjoaa omissa asunnoissaan tuetusti asuville kehitysvammaisille henkilöille mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja tukea sosiaalisten verkostojen rakentamiseen. Lisäksi  tarjotaan yksilötukea ja rohkaisua omannäköiseen elämään.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Naapuriyhteisötoiminta tukee kehitysvammaisten itsenäistä asumista
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Naapuriyhteisötoiminta tarjoaa omissa asunnoissaan tuetusti asuville kehitysvammaisille henkilöille mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja tukea sosiaalisten verkostojen rakentamiseen. Lisäksi  tarjotaan yksilötukea ja rohkaisua omannäköiseen elämään.

Toteutuspaikka
Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat (ESR 2018–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Lahti
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

02.09.2020

Viimeksi muokattu

02.09.2020
Ratkaisun perusidea **

Naapuriyhteisötoiminta on suunnattu kehitysvammaisille henkilöille, jotka asuvat omissa asunnoissaan tuetusti. He saavat vammaispalveluohjaajilta tukea arjen askareisiin, hyvinvointiin ja asiointiin liittyen. Toiminnassa on mukana vapaaehtoisia lähinaapureita ja vertaisohjaajia.

Naapuriyhteisötoiminta kiinnittyy vapaa-ajan toimintoihin, vapaaehtoistoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Se muodostuu kolmesta eri toimintamuodosta: lähinaapuritoiminnasta, matalan kynnyksen vapaa-ajan toiminnasta ja hyvä naapuri -mallista.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Kataisen hallitus linjasi kehitysvammaisten laitosasumisen poistettavaksi vuoteen 2020 mennessä, mihin myös Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus velvoittaa. Koska tuettua asumista tulee lisätä ja ympärivuorokautista asumista vastaavasti vähentää, tarvitaan uusia palvelumuotoja tuetun asumisen tukemiseksi. Itsenäisesti ja ohjatusti asuvien kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kokema yksinäisyys sekä yhteisöihin kuulumisen kaipuu ovat muutoksen myötä tulleet näkyvimmiksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Naapuriyhteisötoiminta on suunnattu kehitysvammaisille henkilöille, jotka asuvat tuetun asumisen yksiköissä. Vapaaehtoiseksi lähinaapuriksi voidaan rekrytoida esimerkiksi paikallisia korkeakouluopiskelijoita.

Toimintaa on pilotoitu Lahdessa ja Lappeenrannassa. Toimintaa on kehitetty tiiviisti kohderyhmän, heidän läheistensä, työntekijöiden ja esihenkilöiden kesken. Kohderyhmälle ja ammattilaisille tehtyjen haastattelujen lisäksi yhteiskehittämistä on tapahtunut neljässä alueellisessa työpajassa. Ikäihmisten on esimerkiksi havaittu kaipaavan toimintaa omanikäisten kanssa ja naisten erityisesti naisille suunnattua toimintaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Naapuriyhteisötoiminta muodostuu kolmesta eri toimintamuodosta: 1. lähinaapuritoiminnasta, 2. matalan kynnyksen vapaa-ajan toiminnasta, ja 3. hyvä naapuri -mallista.

1. LÄHINAAPURITOIMINTA

Lähinaapuri on vapaaehtoinen, joka asuu avustettavien kanssa samassa rakennuksessa, omassa asunnossaan.

Lahdessa ja Lappeenrannassa lähinaapuri on ollut vapaaehtoinen ammattikorkeakouluopiskelija, joka asuu avustettavien kanssa samassa rakennuksessa, omassa asunnossaan, ja avustaa naapureitaan noin 5 tuntia viikossa. Lähinaapuri ei ole työsuhteessa, mutta hän saa toiminnasta 60 prosentin vuokra-alennuksen ja opintopisteitä. Hän voi antaa käytännön apua liittyen esimerkiksi tietokoneiden ja älypuhelinten käyttöön, mutta myös harrastaa tai käydä kulttuuritapahtumissa naapureidensa kanssa.

Lähinaapuri voi myös järjestää yhteistä toimintaa ja näin edesauttaa sitä, että asukkaat muodostaisivat itse porukoita vapaa-ajan toimintoja varten. Tarvittaessa hän saa tehtäväänsä tukea kunnan tai kuntayhtymän vammaispalveluista.

Lahdessa ja Lappeenrannassa mahdollisuudesta toimia lähinaapurina tiedotettiin oppilaitosten alkamistapahtumissa ja sähköpostitse opettajille.

2. MATALAN KYNNYKSEN VAPAA-AJAN TOIMINTA

Matalan kynnyksen tiloissa järjestetään vapaa-ajan toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Tilat sijaitsevat lähellä asukkaita.

Toiminta perustuu täysin asukkaiden toiveisiin ja sisältää esimerkiksi vapaamuotoista pelailua, oleilua ja seurustelua toisten kanssa. Lisäksi voidaan järjestää teemailtoja eri aiheista, kuten some-käyttäytymisestä, tai lähteä vaikka jääkiekko-otteluihin tai ravintoloihin.

Vertaisohjaajat vetävät toimintaa, mutta heidän tukenaan on vastuuohjaaja, joka vastaa laajemmin toiminnan suunnittelusta. Vertaisohjaajat saavat tehtäväänsä parin illan pituisen koulutuksen ja konkreettisen oppaan. 

Lahdessa Ilta-Olkkari on ollut auki kolmena päivänä viikossa ja yhtenä viikonloppuna kuukaudessa, ja Lappeenrannassa Ilta-Pumppu yhtenä iltana viikossa.

3. HYVÄ NAAPURI – JOKAINEN OSAA JA VOI AUTTAA TOISTA

Jokaisella on joitakin sellaisia vahvuuksia, joissa toinen voi tarvita apua. Jokainen voi siis olla toiselle hyvä naapuri. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on luotu yhdessä portaittain etenevät askeleet siitä, miten tulee toimia ja käyttäytyä, kun menee toisen kotiin. On kohteliasta ilmoittaa tulostaan tai esteestään, tulla hyvissä aikeissa, tervehtiä sekä kunnioittaa toisen kotia. Askeleet on kuvattu Kuinka tulet minun kotiini -esitteeseen.).
”Kuinka tule minun kotiini” ja muut selkokieliset esitteet Naapurit-hankkeen sivulla (Lab.fi)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: NAAPURIYHTEISÖTOIMINTA VAHVISTAA YHTEISÖLLISYYTTÄ JA TARJOAA TUKEA OMANNÄKÖISEEN ELÄMÄÄN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Lähinaapurin tukemana voi tehdä mieleisiä asioita vapaa-ajalla, rohkaistua kokeilemaan uutta ja päästä toimimaan yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Näin voi kokeilla uusia rooleja ja osallistua tasavertaisena muiden kanssa erilaiseen toimintaan. (1) Naapuriyhteisötoimintaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden, heidän läheistensä ja ammattilaisten kanssa. Matalan kynnyksen tilat Ilta-Olkkari ja Ilta-Pumppu tarjoavat omaehtoista ja yhdessä suunniteltua toimintaa, jossa myös kansalaistaidot vahvistuvat. (2) Uusien yhteisöllisyyden muotojen ansiosta omissa asunnoissa tuetusti asuvien kehitysvammaisten henkilöiden sosiaaliset verkostot vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee. Lisäksi he pääsevät osaksi yhteiskuntaa osallistumalla lähiympäristön aktiviteetteihin. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

  • Avoimet tilat (tulossa)

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Naapuriyhteisötoiminta tukee kehitysvammaisten itsenäistä asumista (2.9.2020) (pdf 318 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin soveltamisessa olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että vapaaehtoisen lähinaapurin ja tuetun asumisyksikön työntekijöiden työnjako olisi selkeä. Koska lähinaapuri toimii vapaaehtoisena, hänen tehtävänkuvansa ja työmääränsä tulee olla selkeästi rajattu.

Lähinaapuritoiminnan tausta on sosiaalisessa isännöinnissä.  Sosiaalinen isännöinti on kuitenkin yleensä ammattimaisempaa ja pohjautuu asumisneuvontaan. Sosiaalista isännöintiä tai vastaavia malleja on toteutettu ainakin Lahdessa ja Tampereella.

Kehitysvammaisten henkilöiden näkemysten huomioon ottaminen vaatii sekä yhteisiä kehittämistyöpajoja että arjessa säännöllisesti toistuvaa mielipiteiden ja toiveiden kysymistä. Vertaisohjaajia on esimerkiksi koulutettu ottamaan paremmin huomioon osallistujien toiveita toiminnalle. Kun toimintaa kehitetään yhdessä, tukena on hyvä käyttää kuvakortteja ja viittomia. Lisäksi ohjeiden täytyy olla selkeät.

Toistaiseksi toiminta sijoittuu tuettuihin asumisyksikköihin, mutta digitaalisilla ratkaisuilla toimintaa voitaisiin laajentaa ympäri Suomea. Vaikka itse toiminta on ilmaista, välillä on lähdetty lähinaapurin tai muiden asukkaiden kanssa esimerkiksi urheilutapahtumiin ja ravintoloihin. Asukkaat ovat maksaneet nämä kustannukset pääsääntöisesti itse, mutta välillä heille on kysytty vapaalippuja.

Kansikuva
Naapuriyhteisötoiminta tukee kehitysvammaisten itsenäistä asumista. Malli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset - kehittämistyötä.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Vertais- ja vapaaehtoistyö Kehitysvammaisuus Vammaispalvelut Asumispalvelut

Ilmiöt

Arvojen muutokset Osallistuva yksilö Uudenlaiset perhe- ja asumismuodot Verkostomainen valta voimistuu Yksinäisyys

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset, vammaiset Opiskelijat Paljon palveluita tarvitsevat