Palveluohjauksen mallin kehittäminen yhdessä paljon tukea tarvitsevien kanssa

Paljon tukea tarvitsevien työikäisten palveluohjauksen alueellinen toimintamalli kehitetään yhdessä asiakkaiden, monialaisten ammattilaisten ja järjestöjen kesken. Malli ohjaa alueen ammattilaisten työtä ja asiakaslähtöisyyden toteutumista palveluohjauksessa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Palveluohjauksen mallin kehittäminen yhdessä paljon tukea tarvitsevien kanssa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Paljon tukea tarvitsevien työikäisten palveluohjauksen alueellinen toimintamalli kehitetään yhdessä asiakkaiden, monialaisten ammattilaisten ja järjestöjen kesken. Malli ohjaa alueen ammattilaisten työtä ja asiakaslähtöisyyden toteutumista palveluohjauksessa.

Toteutuspaikka
Palvelupolut kuntoon (PAKU) (ESR 2018–2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

06.03.2020

Viimeksi muokattu

16.11.2021
Ratkaisun perusidea **

Yhteiskehittämisen avulla rakennetaan kokonaisvaltainen, ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioiva palveluohjauksen toimintamalli alueelle. Tässä toimintamallikuvauksessa keskitytään yhteiskehittämisen prosessin kuvaukseen. Prosessin tuloksena syntynyt palveluohjauksen malli ja sitä tukevat tuotokset on linkitetty kuvauksen lomaan.

Kokonaisvaltainen palveluohjauksen malli

Asiakaslähtöisen alueellisen palveluohjauksen kehittäminen edellyttää asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistyötä. Työpajamuotoisessa kehittämisprosessissa alueen kuntien, 3. sektorin ja asiakkaiden edustajat muodostavat kehittäjäryhmiä. Niissä tunnistetaan eri elämäntilanteisiin liittyviä tuen tarpeita, niihin kytkeytyviä palvelujen kehittämistarpeita sekä etsitään ratkaisuja, jotta alueellinen palveluohjaus toteutuisi laadukkaasti jokaisen ihmisen kohdalla. Työpajoissa sovelletaan palvelumuotoilun menetelmiä.

Koska palveluohjaus on moninainen teema, palveluohjauksen kehittämistä jäsennettiin teemakehittäjäryhmien avulla. Näin saatiin kuvattua palveluohjauksen kohderyhmät ja menetelmät.

Prosessin aikana kehitettiin palveluohjauksen mallit seuraaviin teemoihin:

  • ennaltaehkäisevä palveluohjaus ja varhainen tuki
  • monialainen intensiivinen palveluohjaus
  • järjestölähtöinen palveluohjaus
  • Digitaalinen palveluohjaus linkitettiin mallien eri vaiheisiin erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla.
  • Lisäksi luotiin laatukriteerit ja selkoversiot  asiakaslähtöisen palveluohjauksen tueksi.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Alueellisen palveluohjauksen kehittäminen kiinnittyvät palvelujärjestelmään ja kolmanteen sektoriin maakunnallisessa kontekstissa.

Palveluohjaus on yhdessä asiakkaan ja muiden ammattilaisten kanssa tehtävää työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan arkea ja elämänhallintaa sekä sovittaa yhteen asiakkaan tarvitsemat tuet ja palvelut.

Tarve asiakaslähtöisen ja kokonaisvaltaisen palveluohjauksen mallin kehittämiselle nähtiin alueella suureksi, sillä palveluohjaus oli toteutunut hyvin vaihtelevasti, sirpaleisesti ja organisaatiolähtöisesti.

Tuija Mikkonen (2020) Työttömien monialainen intensiivinen palveluohjaus sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksessä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö (kuntoutuksen ohjaaja),  Jyväskylän AMK.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämistoiminta on suunnattu paljon tukea tarvitseville työikäisille, heidän lähiverkostoilleen ja heidän palveluitaan tuottaville ammattilaisille.

Paljon tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan työikäistä, jolla on monia erilaisia tuen tarpeita yhtäaikaisesti, tai vaikea elämäntilanne, jonka vuoksi avun hakeminen on hankalaa. Mitä monialaisempia palveluita ihminen tarvitsee, sitä vahvemmin hajautuneen palvelujärjestelmän riskit näkyvät: palvelupolun päitä ei löydetä tai polut katkeavat.

Tahvon palvelupolku

Palveluohjausta ovat kehittäneet paljon tukea tarvitsevat työikäiset, sosiaali-, terveys- ja työllisyys- ja nuorisopalvelujen ammattilaiset, järjestö- ja yhdistystoimijat, seurakunnat, vapaaehtoistoimijat sekä läheis- ja kokemusasiantuntijaverkostot sekä oppilaitokset.

Keränen, Minna (2020) Erityistä tukea tarvitseva, paljon palveluja tarvitseva vai paljon palveluja käyttävä? Kirjallisuuteen pohjautuvaa käsitteiden vertailua. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Harjoitteluraportteja 7 (pdf 267 kt)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tässä kuvataan yhteiskehittämisen prosessi, joka toteutettiin Palvelupolut kuntoon -hankkeen  (PAKU) vetämänä Keski-Suomen maakunnan alueella vuosina 2018–2021.

PAIKALLISTEN PALVELUVERKOSTOJEN KARTOITTAMINEN JA KEHITTÄMISEEN OSALLISTUVIEN REKRYTOINTI

Vastuuhenkilöt tapasivat aluksi kuntien edustajia ja kartoittivat paljon tukea tarvitsevien työikäisten palveluiden paikalliset verkostot.

Seuraavaksi rekrytoitiin työpajoihin osallistujat esimerkiksi  sote- ja työllisyyspalvelujen ammattilaisten, asiakasedustajien, järjestötoimijoiden, seurakuntien sekä läheis- ja kokemusasiantuntijaverkostojen edustajien joukosta. Osallistujia etsittiin muun muassa toimintayksiköistä ja asiakasfoorumeilta.

PALVELUOHJAUKSEN MALLI KEHITETTIIN VAIHEISTETTUNA YHTEISKEHITTÄMISEN PROSESSINA

Kehittäjäryhmät koottiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa määriteltyihin teemaryhmiin: asiakaslähtöisten palveluohjauksen laatukriteerit, ennaltaehkäisevä palveluohjaus ja varhainen tuki, digitaalinen palveluohjaus, monialainen intensiivinen palveluohjaus ja järjestölähtöinen palveluohjaus. Kaikille osallistujille järjestettiin alkuvalmennus yhteiskehittämisestä ja palveluohjauksesta. Lisäksi järjestökehittäjille järjestettiin palvelumuotoilukoulutus.

RYHMIEN TOTEUTUS

Jokaista teemaa varten koottiin 1–3 eri kehittäjäryhmää, jotka kokoontuvat työprosessin aikana 6–10 kertaa. Esimerkkimallissa ryhmiä muodostui yhteensä 13. Ryhmien kokoontumiset olivat toiminnallisia työpajoja, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Palvelupolut kuntoon -hankkeen työntekijät. 

Työpajat etenivät osallistujalähtöisesti vuoropuhelussa siten, että vastuuhenkilöt kokosivat, tiivistivät, kuvallistivat ja mallinsivat teemaryhmien tuottamia sisältöjä kokoontumisten välillä.  Sen jälkeen tuotoksia reflektoitiin seuraavissa työpajoissa yhdessä osallistujien kanssa. Näin ymmärrys palveluohjauksen mallista ja sen kulmakivistä syvenee koko prosessin ajan. Työpajojen sisällöt rakennettiin palvelumuotoilun prosessia ja työkaluja soveltaen.

TYÖPAJAPROSESSI

1. Alkuvalmennus

Alkuvalmennus järjestetään kaikille teemakehittäjäryhmiin osallistuville asiakkaille, ammattilaisille ja muille ryhmään osallistuville. Alkuvalmennuksen tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä kehitettävästä kohteesta ja toimintatavoista. Alkuvalmennuksessa keskustellaan yhteiskehittämisen periaatteista ja ryhmäydytään. Toisiin tutustumisessa voidaan käyttää kuvakortteja. Se, mitä organisaatiota kukakin edustaa, ei ole merkityksellistä. Tärkeää on ihmiseen tutustuminen ja valta-asetelmien purkaminen.  Alkuvalmennuksessa on hyvä panostaa rentoon ilmapiiriin, jossa on helppo keskustella ja esittää myös eriäviä mielipiteitä.

Alkuvalmennuksessa jäsennetään kehittämistyön tarkoitusta ja rakennetaan yhteisymmärrystä kehittämiseen liittyvistä käsitteistä. Niitä ovat esimerkiksi palveluohjaus, palvelupolku, varhainen tuki, ennaltaehkäisy, monialaisuus, intensiivisyys ja järjestölähtöisyys. Seuraavaksi kartoitetaan paikalliset verkostot ja kehittämistarpeet esimerkiksi oppimiskahvilamenetelmällä. Oppimiskahvilassa ryhmät kiertävät yhdessä erilaisia pisteitä, joissa heille esitetään kysymyksiä. Pisteillä pohditaan aiempien ryhmien näkemyksiä, selitetään ja kirjataan omia ideoita ja näkemyksiä. Lopuksi tiivistetään jokaisen ryhmän kirjaamat ideat ja näkemykset kokonaisuudeksi.

2. Asiakasymmärrystä rakennetaan prosessin aikana

Toisessa tapaamisessa keskitytään asiakasymmärryksen rakentamiseen. Tapaamisessa pohditaan, kuka on paljon tukea tarvitseva työikäinen ja millainen hänen tilanteensa on. Ryhmäläiset jaetaan 3–4 hengen pienryhmiin, jotka apukysymysten avulla tuottavat esimerkit paljon tukea tarvitsevista henkilöistä, eli niin sanotuista käyttäjäpersoonista. Ryhmissä luodaan 1–3 erilaista käyttäjäpersoonaa ja elämäntilannetta.

Tämän jälkeen pienryhmissä keskustellaan käyttäjäpersoonien elämäntilanteista tuplatiimi-menetelmän kohdennettujen kysymysten avulla. Kysymysten avulla on mahdollista selvittää, millaista muutosta tilanteeseen halutaan ja miten tavoite on mahdollista saavuttaa. Näin muodostetaan näkemys palveluohjauksen hyödystä asiakkaalle ja hänen läheisilleen. Hyöty eli asiakasarvo tiivistetään kolmeen osa-alueeseen: toiminnallinen, sosiaalinen ja tunteet.
Tuplatiimi-ideointimenetelmä (Amk.fi)

3. Palvelupolut

Kolmannella kerralla rakennetaan kuvaukset käyttäjäpersoonien palvelupoluista. Työskentely tapahtuu pienryhmissä. Työskentelyn apuna ovat edellisen kerran materiaalit sekä tukikysymykset. Tukikysymysten avulla selvitetään käyttäjäpersoonan palvelupolun tapahtumia.

  • Mitä käyttäjäpersoonalle on tapahtunut palvelupolulla ja sen jälkeen?
  • Mikä palvelupolulla on ollut erityisen merkityksellistä, hyvää ja mikä vaikeaa?  

Ryhmä kuvaa palvelupolun eri vaiheet sopivaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi kirjoittamalla tai piirtämällä polun vaiheet fläppitaululle. Palvelupolut voidaan havainnollistaa esimerkiksi kuvittamalla. 

Tiinan palvelupolut 

4. Palvelupolkujen purku, ratkaistavat ongelmat ja palvelupolun hyöty asiakkaalle

Neljännessä tapaamisessa keskustellaan huomioista, joita palvelupoluista on tehty. Minkälaisia kriittisiä pisteitä ja ratkaisuja on tunnistettu? Entä mikä oli sujuvan palvelupolun merkitys käyttäjäpersoonan elämäntilanteeseen? Vastuuhenkilöt dokumentoivat keskustelut muistioiksi. Työskentelyssä voidaan käyttää esimerkiksi kausaalikartta-työskentelyä, jossa osallistujat pohtivat tilanteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita sekä juurisyitä.

Kasuaalikartta-työskentely (Crazy Town Oy:n työkaluvinkkejä) (Youtube)

TKatja Huttula (2019) Työelämän ulkopuolella olevien monialainen palvelupolku ja -ohjaus Tutkiva kehittämistyö Jyväskylän kuntouttavan työtoiminnan monialaisesta yhteistyöstä. Opinnäytetyö (kuntoutuksen ohjaaja), Jyväskylän AMK.

5.-10. Poluista palveluohjauksen toimintamalleiksi

5. Hankkeen työntekijät jäsentävät teemakohtaisten kehittäjäryhmien tuottamat sisällöt yleisimmiksi toimintaperiaatteiksi, toimintatavoiksi ja -vaiheiksi. Tämän jälkeen teemakohtaisissa kehittäjäryhmissä reflektoidaan ja korjataan mallien hahmotelmia, jolloin sisällöt jalostuvat eteenpäin vaihe vaiheelta. Tämä vaihe toistetaan 3-5 kertaa. Lisäksi alueen kaikki kehittäjäryhmät kokoontuvat yhteen koulutuksellisissa työpajoissa käsittelemään toimintamalleihin liittyviä teemoja.

6. Malliluonnokset jaetaan avoimesti kehittäjäryhmien, sidosryhmien ja muiden asiantuntijoiden kommentoitavaksi esimerkiksi Padlet-alustalle.

7. Digitaaliset ratkaisut (esimerkiksi viestinnän, asioinnin, asiakastyön, verkostotyön ja arvioinnin työkalut) linkitetään toimintamallien eri vaiheisiin soveltuvin osin.

8. Kaikkiin teemakohtaisiin toimintamalleihin laaditaan laatukriteerit, joiden avulla toimintaa ja sen johtamista voidaan arvioida.

9. Kehittäjäryhmätyöskentelyn tuloksena syntyneitä työkaluja pilotoidaan, niistä kerätään palautetta ja niihin tehdään palautteen pohjalta tarvittavat muutokset.

Ennaltaehkäisevän palveluohjauksen ja varhaisen tuen malliin kehittäjäryhmissä tuotetut työkalut:

10. Kuvataan eri toimintamallien väliset liittymäpinnat ja yhteistoiminnan alueet. Kiinnitetään huomiota toimintamallien visuaaliseen selkeyteen ja saavutettavuuteen. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kuvittamisen ammattilaisten kanssa.

KAIKEN KATTONA LAATUKRITEERIT

Laatukriteerit on tarkoitettu varmistamaan asiakaslähtöisen palveluohjauksen yhdenvertainen toteutuminen. Laatukriteereissä kuvataan, mitä asiakaslähtöisyys palveluohjauksessa asiakkaalle tarkoittaa ja miten palveluohjauksen laatua voidaan omalla toiminnalla edistää. Laatukriteerien avulla voidaan arvioida, miten odotukset ja kokemukset palveluohjauksen laadusta kohtaavat asiakastyössä, johtamisessa ja rakenteissa.

Laatukriteerityöhön kutsutaan asiakkaita, asiakastyötä tekeviä työntekijöitä, johtajia, tutkijoita ja kehittäjiä. Osallistujat jaetaan asiantuntijaryhmiin, jotka voidaan muodostaa esimerkiksi asiantuntijuuden perusteella. Ryhmät kokoontuvat ensin omissa pienryhmissään, joiden sisällöt teemoitetaan ja valmistellaan osallistujien asiantuntemuksen mukaan. Pienryhmätyöskentelyjen tuotosten pohjalta kootaan aihio laatukriteereiksi, jota työstetään edelleen ryhmien yhteisissä kokoontumisissa. 

Laatukriteerien pohjalta voidaan laatia erilaisia asiakaspalaute-, henkilöstö- ja yhteistyökyselyitä toiminnan laadun arvioimiseksi, seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Laatukriteereistä voidaan tehdä tiivistelmiä esimerkiksi huoneentauluiksi muistuttamaan toiminnan laatutekijöistä. Linkit:

Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi laatukriteereistä tuotetaan selkoversio, jolle hankitaan selkotunnus.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: ASIAKKAIDEN, AMMATTILAISTEN JA JÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMAT SAADAAN TASAVERTAISESTI ESIIN YHTEISKEHITTÄMISESSÄ

  1. OSALLISUUS OMASSA ELÄMÄSSÄ
  2. OSALLISUUS VAIKUTTAMISEN PROSESSEISSA
  3. OSALLISUUS YHTEISESTÄ HYVÄSTÄ

Osallisuus osallistujien omassa elämässä vahvistuu, kun jokainen voi osallistua yhteiskehittäjäryhmään oman kiinnostuksensa ja voimavarojensa mukaan. (1) Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa toteutuu, kun työryhmissä pääsee vaikuttamaan tasavertaisina riippumatta siitä, onko ammattilainen vai kehittäjäasiakas. (2) Kokemus palvelumuotoilun prosessista lisää osallistujien tietoa ja syvällisempää ymmärrystä kehitettävästä aiheesta. Prosessi auttaa osallistujia jäsentämään mahdollisuuksiaan työ- ja elämänpoluilla ja vahvistaa näin osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa. (2) Yhteiskehittämisen prosessilla tuotettu malli vahvistaa osallisuuden toteutumista rakenteissa.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Palveluohjauksen mallin kehittäminen yhdessä paljon tukea tarvitsevien kanssa 27.11.2020 (pdf 724.5 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

ALKUKARTOITUS

Paljon palveluita tarvitsevien joukko on moninainen. Palvelupolut kuntoon -kehittämishankkeen työntekijät kartoittivat aluksi palveluohjauksen mallin kehittämiseksi alueen toimintaa, tutustuivat palveluohjauksen haasteisiin ja tyypittelivät palveluohjauksen erilaisia näkökulmia.

TEEMARYHMIEN KOKOAMINEN JA VASTUUHENKILÖT

Palveluohjauksen mallin yhteiskehittämisestä vastasivat teemaryhmien vastuuhenkilöt, jotka olivat Palvelupolut Kuntoon -hankkeen työntekijöitä.  Vastuuhenkilön tehtävänä on teemaan koottavien yhteiskehittämisen ryhmien koordinointi, fasilitointi, dokumentointi ja viestintä.

Aluksi vastuuhenkilöt tapasivat kuntien edustajia ja kartoittivat paljon tukea tarvitsevien työikäisten palveluiden paikalliset verkostot. Seuraavaksi sovittiin osallistujien, kuten sote- ja työllisyyspalvelujen ammattilaisten, asiakasedustajien, järjestötoimijoiden, seurakuntien sekä läheis- ja kokemusasiantuntijaverkostojen edustajien rekrytoinneista yhteisiin työpajoihin. Vastuuhenkilöt kutsuivat osallistujat koolle. Ajatuksena oli, että jokainen ryhmään osallistuva työntekijä tuo mukanaan yhden kehittäjäasiakkaan.

Kun tämä ei onnistunut, hanketyöntekijät jalkautuivat erilaisiin tilaisuuksiin, toimintayksiköihin ja asiakasfoorumeille tarjoamaan mahdollisuutta palveluohjauksen yhteiskehittämiseen. Lisäksi osallistumismahdollisuutta markkinoitiin sosiaalisessa mediassa.

OSALLISTUMINEN HELPOKSI

Paku-hankkeen ryhmissä osallistujat olivat tasavertaisia asemastaan riippumatta. Osallistujia saatettiin esimerkiksi pyytää ennen ryhmäkeskustelua listaamaan omia ajatuksiaan päivän teemasta. Keskusteluun on helpompi osallistua, kun on valmistautunut hyvin.

Ryhmän jäseniin pidettiin yhteyttä sähköpostitse, helppokäyttöisillä mobiilialustoilla ja viestisovelluksilla.  Kokoontumispaikat sovittiin lähelle osallistujia. Asiakasedustajille järjestettiin tarvittaessa kuljetus tai tarjottiin bussilippuja. Asiakasosallistujille ei saisi muodostua osallistumisesta kuluja. Työpajoissa oli tarjolla purtavaa.

Varsinaisen kehittäjäryhmätoiminnan lisäksi kehittämistyöhön oli mahdollista osallistua vaihtoehtoisissa ryhmissä, joiden tuottama tieto täydensi varsinaisten kehittäjäryhmien työtä. Vaihtoehtoiset ryhmät kokoontuivat kaksi kertaa.  Ryhmätoiminnan vaihtoehtona oli mahdollista osallistua yksilöhaastatteluun. Eri osallistumismuotojen tavoitteena oli saada paljon palveluita tarvitsevien ääni kuuluviin mahdollisimman laajasti.

KEHITTÄMISTYÖTÄ TULEE ARVIOIDA

Yhteiskehittäminen on itsessään jatkuvasti arvioivaa kehittämistä. Lisäksi kehittämistyötä arvioidaan koko prosessin ajan arviointisuunnitelman mukaisesti toiminnan alussa, aikana ja lopussa. Kehittämistyö on laajan joukon osallistumista yhteistyöhön. Kehittämisprosessin aikana Paku-hankkeen toimintaan on osallistunut 106 työtöntä, 39 työelämän ulkopuolella olevaa ja 172 työssä olevaa työikäistä (yhteensä 306, tilanne 19.11.2020).

Kehittäjäryhmätoiminnan käynnistyessä kyselylomakkeella kerättiin kokemuksia alkuvalmennusten onnistumisesta osallisuuden näkökulmasta. Lomakkeella esitettiin seuraavat väitteet ja kysymykset: Sain sanoa asiani ja tulin kuulluksi; Sain osallistua omalla tavallani; Miten kehittäjäryhmässä toteutuivat osallistujien tasavertaisuus? Miten kehittäjäryhmässä toteutuivat osallistujien osallisuus? Miten kehittäjäryhmässä toteutui yhteinen päätöksenteko?  

Lomakkeen kysymysten muotoilussa hyödynnettiin THL:n osallisuusindikaattorin  kysymyksiä ja projektikoordinaattori Anne Koiviston opinnäytetyötä.

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta (Thl.fi)

Koivisto, Anne (2018) Sosiaalisen kuntoutuksen palvelumalli : Yhteiskehittämistä ja palvelumuotoilua. Opinnäytetyö, Jyväskylän AMK.

Palautelomakkeella eroteltiin asiakkaat ja työntekijät toisistaan. Palautelomakkeiden (n=88) perusteella yhteiskehittämisen arvot ja periaatteet toteutuivat alkuvalmennuksissa hyvin. Väliarviointi toteutettiin toiminnan keskivaiheilla. Arviointi tehtiin kehittäjäryhmien kokoontumisten yhteydessä siten, että arvioinnin toteuttivat toiset henkilöt kuin ryhmän vastuuohjaajat. Arviointi toteutettiin toiminnallisesti ja siihen sisältyi yksilö- ja ryhmäarviointia. Yksilöarvioinnin pohjana käytettiin lyhennettyä ryhmäkoherenssikyselyä (SOC-G-10).

Tulosten mukaan ryhmissä koettiin olevan hyvä ryhmähenki ja turvallinen ilmapiiri. Yhteistyön eri osapuolten välillä koettiin toimivan hyvin. Asiakkaat arvioivat ryhmän toimivuuden ja ilmapiirin systemaattisesti paremmaksi kuin työntekijät. Ryhmäarviointi toteutettiin oppimiskahvilamenetelmällä. Toimivaksi todettiin kaikkia tasapuolisesti osallistava ja keskusteluun kannustava ryhmien ohjaus sekä yhteisen kielen, ajatusten ja yhteistyön vahvistuminen. Toisaalta ammattilaisten ja asiakkaiden erilaiset roolit, kieli ja perinteiset valtakäsitykset koettiin osittain ryhmäytymisen haasteina. Kehittäjäryhmiin toivottiin lisää asiakasosallistujia ja johtajien osallistumista.

Yhteiskehittämisen merkityksestä kehittäjäasiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta tehtiin opinnäyte:

Niina Hirvilahti (2020)Yhteiskehittäminen Palvelupolut kuntoon -hankkeessa. Kehittäjäryhmän osallistujien näkemykset toimintatavasta. Opinnäytetyö (kuntoutuksen ohjaaja), Jyväskylän AMK

Loppuarvioinnissa selvitettiin  osallistujien kokemuksia ja mielipiteitä kehitettyjen toimintamallien toimivuudesta, käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä. Loppuarvioinnissa arvioitiin  myös asiakasosallisuuden ja -näkökulman toteutumista toimintamalleissa THL:n osallisuuden apukysymysten avulla.

Edistääkö toiminta osallisuutta? 24 apukysymystä (Thl.fi)

KEHITTÄJÄT

Palvelupolut kuntoon (PAKU) (ESR 2018–2021)

Jyväskylä ammattikorkeakoulu, Palvelupolut kuntoon (PAKU) 2018–2021

  • Projektipäällikkö Tuija Ketola, projektiasiantuntijat Aino Alaverdyan, Tuukka Kivioja, Johanna Moilanen ja Leila Nisula

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Palvelupolut kuntoon (PAKU) 2018–2021

  • Projektikoordinaattori Anne Koivisto

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

  • Projektikoordinaattorit Kati Karjalainen ja Arja Hytönen

Hankkeen loppujulkaisu ja laatukriteerien selkojulkaisu julkaistaan tammikuussa 2021.

Kansikuva
 .

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Verkostot Työllisyys Työttömyys Asiakas- ja palveluohjaus Osallisuus

Ilmiöt

Työn ja työttömyyden murros

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset Työttömät