Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi eOppivassa (RRP, P4, I3)

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi on sote-alan ammattilaisille ja alan opiskelijoille suunnattu avoin verkkokurssi. Kurssi on tiivis tietopaketti sosiaalihuollon kirjaamisesta, sitä määrittävästä lainsäädännöstä ja kansallisesta ohjeistuksesta.

Toimintamallin nimi
Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi eOppivassa (RRP, P4, I3)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi on sote-alan ammattilaisille ja alan opiskelijoille suunnattu avoin verkkokurssi. Kurssi on tiivis tietopaketti sosiaalihuollon kirjaamisesta, sitä määrittävästä lainsäädännöstä ja kansallisesta ohjeistuksesta.

Toteutuspaikka
Sosiaalialan osaamiskeskusverkosto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

01.10.2024

Viimeksi muokattu

11.03.2025
Ratkaisun perusidea

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi on kaikille avoin, digitaalinen ja saavutettava itsenäisesti opiskeltava kokonaisuus eOppivassa. Kurssilla voidaan tavoittaa laaja joukko sote-alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Tällöin voidaan välillisesti tukea myös yhdenmukaisemman tietopohjan rakentumista sosiaalihuollossa. Kurssi on toteutettu sekä suomeksi että ruotsiksi. 

Kaikille avointa, saavutettavaa ja maksutonta sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssia ei ole ollut aiemmin tarjolla kansallisesti. Kirjaamisen peruskurssi yhdistää eri lähteistä saatavilla olevaa tietoa ja konkretisoi niitä helposti omaksuttavaan muotoon.

Toimintaympäristö

Sosiaalihuollon tiedonhallintaan ja kirjaamiseen ovat vaikuttaneet muun muassa asiakasasiakirjalain, toisiolain ja asiakastietolain voimaantulo, sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin sekä sähköiseen arkistointiin liittyvät muutokset. Nämä toimintaympäristön muutokset edellyttävät työntekijöiltä uutta osaamista ja nopeaa tiedon ja asioiden haltuunottoa. Näihin vaateisiin vastataan Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssilla, joka on helposti saavutettavissa verkko-oppimisympäristössä sosiaalihuollon ammattilaisten kirjaamisen perehdytykseen ja osaamisen lisäämiseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi on suunnattu sote-ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Kohderyhmältä on kartoitettu toiveita kurssin sisällöistä ja toteutustavoista 1.) kurssin suunnitteluvaiheessa, 2.) käsikirjoitusvaiheissa ja 3.) käyttäjätestauksen yhteydessä. Näiden vaiheiden jälkeen kurssi viimeisteltiin julkaistavaan muotoon. Kurssin julkaisun jälkeen on kurssin suorittajilta kerätty palautetta sekä Kansa-koulu-hankkeen että eOppivan palautelomakkeilla. Saatua palautetta on hyödynnetty kaikissa vaiheissa kurssin parantamiseksi, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin kohderyhmän tarpeita. 

Asiakasymmärryksen muodostumista on mahdollistanut pitkä kehittämistyön kaari: sosiaalihuollon kirjaamisosaamista on tuettu sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyönä toteutetuilla Kansa-koulu-hankkeilla vuodesta 2015 alkaen. Jo aiemmissa Kansa-koulu-hankkeissa on tunnistettu tarve sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssille, ja sen sisältöjä on työstetty yhdessä kirjaamista kehittävien avainhenkilöiden ja kirjaamisasiantuntijoiden kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskusten tiiviit yhteistyösuhteet ja kontaktipinnat sosiaalialan toimijoiden kanssa ovat edesauttaneet ja tukeneet sosiaalihuollon peruskurssin syntymistä ja sen kehittymistä nykyiseen muotoonsa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kurssin suorittaminen on maksutonta ja joustavaa, kurssin voi suorittaa missä ja milloin vain. Kurssin teemoista kouluttamiseen ei tarvitse käyttää organisaation oman henkilöstön resursseja. Kurssin vahvuutena voidaan nähdä keskeisen sosiaalihuollon kirjaamista koskevan tiedon kokoaminen eri tahoilta ja lähteistä ”yksiin kansiin”, tiedon tiivistäminen ja yleistajuistaminen. Kurssilta linkitetään kattavasti myös lisätiedon äärelle. Kurssista on pyritty tekemään aikaa kestävä. Kurssin ylläpitäjän on mahdollista päivittää kurssia tarpeen mukaan yhteistyössä eOppivan kanssa esimerkiksi kirjaamista ohjaavien lainsäädännön muutosten vuoksi.

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssia voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalihuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden perehdyttämisessä sekä sosiaalihuollon kirjaamisen perusteista kouluttamisessa erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä. Kurssin materiaaleja voi käyttää vapaasti lähteinä ja oppimateriaalina, kunhan käytössä huomioidaan seuraavat periaatteet: 1.) mainitaan aina selkeästi materiaalin tekijät Kansa-koulu 6 -hanke ja eOppiva, 2.) linkitetään lähdemerkinnässä alkuperäiseen koulutukseen eOppivassa ja, että 3.) materiaalia ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin.  Kurssia ei saa kokonaisuudessaan siirtää eOppivasta muuhun käyttöympäristöön. Kurssille voi kuitenkin ohjata ihmisiä ja mahdollistaa sinne pääsyn esimerkiksi linkittämällä kurssiin oman organisaation sivuilta. 

Kurssin levittäminen ja juurruttaminen osaksi arjen toimintaa organisaatiossa tai muussa toimintaympäristössä vaatiikin kurssin käymiseen ohjaamista tai velvoittamista sekä sen viemistä osaksi koulutusrakenteita. Henkilöstöä voidaan ohjata kurssin pariin säännöllisesti, minkä toteutumista tukevia tekijöitä ovat puolestaan kurssin näkyminen esimerkiksi organisaation intrassa ja kurssista viestiminen säännöllisesti ja monikanavaisesti. Vaikka kurssi on tehty itsenäisesti suoritettavaksi, mikään ei estä organisaatioita sitomasta kurssia osaksi omia muita kirjaamisen käsittelyn rakenteita. Oppimista tukee yleisesti tiedon prosessointi vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kurssin sisällöistä voidaankin keskustella yhteisesti organisaatiossa. Näin kurssin sisällöt alkavat helpommin elää osana oman organisaation tai toimintaympäristön menettelyjä ja toimintatapoja. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin suomenkielinen versio julkaistiin kesäkuussa ja ruotsinkielinen versio syyskuussa 2024. Suomenkielisiä kurssisuorituksia oli joulukuun loppuun mennessä 18 549 ja ruotsinkielisen kurssin suorituksia 1 104. Yhteensä kurssisuoritusten määrä oli lähes 20 000 vuoden 2024 loppuun mennessä.

Hankkeen palautekyselyyn saatiin yhteensä 807 vastausta 19.11.2024 mennessä. Palautekyselyn sulkemisaika määriteltiin tietoisesti siten, että ruotsinkielisestä peruskurssista ehdittäisiin saamaan palautetta kahden ja suomenkielisen kurssin osalta noin viiden kuukauden ajalta. Hankkeen palautekyselyssä oli kysymys, jossa vastaajat arvioivat kurssin oppimistavoitteiden saavuttamista seuraavien väittämien avulla: 1.) Opin keskeiset asiat sosiaalihuollon kirjaamisesta, 2.) Ymmärrän, ketkä sosiaalihuollossa kirjaavat ja miksi, 3.) Sain käsityksen siitä, mitä on hyvä kirjaaminen ja 4.) Ymmärrän, miten sosiaalihuollon kirjauksia voidaan käyttää ja hyödyntää. 

Väittämien arvioinnissa käytettiin asteikkoa 1–5, kun 1=täysin erimieltä ja 5=täysin samaa mieltä. Kurssin oppimistavoitteiden saavuttamista mittaavien 19.11.2024 mennessä saatujen väittämäkysymysten vastausten (n=804) keskiarvo oli 4,7. Palautekyselyyn vastanneet kokivat saavuttaneensa kurssille asetettuja oppimistavoitteita täten todella hyvin. Vastaajat arvioivat lisäksi oman kirjaamisosaamisensa tasoa numeerisesti myös asteikolla 0–10, ennen kurssin suorittamista ja kurssin suorittamisen jälkeen. Vastaajat arvioivat kirjaamisosaamisen tasonsa olleen ennen kurssin suorittamista keskiarvoisesti 7,1 (n=797) ja kurssin suorittamisen jälkeen keskiarvoisesti 8,3 (n=798). Vastaajat ovat täten arvioineet kurssin suorittamisen lisänneen kirjaamisosaamistaan. 

Kurssin suorittaneilta pyydettiin Kansa-koulu-hankkeen palautekyselyssä lisäksi avointa palautetta kurssin kehittämiseksi. Palautekyselyssä tätä kartoitettiin seuraavilla kysymyksillä: “Mitä jäit kaipaamaan kurssilta?” ja “Miten muuttaisit kurssia paremmaksi?” Näihin kysymyksiin saatiin yhteensä 219 kirjallista vastausta. Kurssille toivottiin lisää käytännön esimerkkejä, tehtäviä ja videoita. Esille tuli toiveita myös omaan palvelutehtävään tai erilaisiin työtilanteisiin liittyvistä konkreettisista kirjaamisen ohjeista ja syventävästä tiedosta kirjaamista koskien. Toivottiin myös mahdollisuutta kuunnella kurssi osittain tai kokonaan lukemisen sijaan, ja että tekstiä olisi vähemmän. Kurssimateriaaleista todettiin, että niitä olisi haluttu tallentaa omaan käyttöön ja kerrata myöhemmin. Tämä oli kurssilla mahdollistettukin tietyin ehdoin.  Kehittämisehdotusten sijaan tässä osuudessa oli tuotu esille lisäksi huomattava määrä myös erilaisia positiivisia mainintoja kurssista. Verkko-oppimisympäristöön liittyvänä palautteena esille tuli toive mahdollisuudesta tehdä kurssi erissä ja jatkaa myöhemmin kohdasta, mihin edellisellä kerralla oli jäänyt. Tämä hyvin ymmärrettävä ja palautteissa toistunut toive välitettiinkin verkko-oppimisympäristön kehittämiseksi eOppivalle.  

Palautekyselyssä pyydettiin kurssin suorittaneilta avointa palautetta myös siitä, mikä kurssissa oli parasta tai toimi erityisen hyvin. Positiivista palautetta annettiin 343 avoimen vastauksen verran. Palautteissa korostuivat toistuvasti maininnat kurssin selkeydestä, asioiden esittämisestä kurssilla loogisesti, jäsennellysti, ymmärrettävästi ja monipuolisesti sekä maininnat kurssin tiiviydestä ja kattavuudesta. Erityisesti pidettiin käytännön esimerkeistä, moduulien keskeiset asiat kertaavista videoista, toiminnallisuuksista, tehtävistä/harjoituksista tekstin lomassa sekä visuaalisesta toteutuksesta.  

Vinkit toimintamallin soveltajille

Jotta Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi -pilotointi saatiin toteutettua, tarvittiin laajasti erilaista osaamista, kuten

  • käytännön substanssiosaamista,
  • pedagogista osaamista,
  • fasilitointiosaamista,
  • viestintäosaamista,
  • kuratointiosaamista,
  • palvelumuotoiluosaamista,
  • tietoteknisiä valmiuksia,
  • sidosryhmä- ja verkosto-osaamista,
  • prosessien ja kokonaisuuksien johtamista,
  • käytettävyyden ja asiakasosallisuuden huomioimista sekä
  • saavutettavuuden ja kaksikielisyyden huomioimista.

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin pilotointi vaati useamman henkilön työpanoksen, jotta kurssin sisältö saatiin suunniteltua ja toteutettua käsikirjoitusvaiheeseen Kansa-Koulu 5 -hankkeen aikana. Tämän jälkeen tarvittiin Kansa-koulu 6 -hankkeen henkilöresursseja verkkokurssin toteuttamiseksi. Toteutus vaati ostopalveluresurssin yhteistuotantoon HAUS-kehittämiskeskuksen eOppiva-tiimin kanssa. Kurssin julkaisun jälkeen ylläpidosta maksettiin kuukausikohtainen kustannus, mutta se oli kuitenkin vaatimaton verrattuna kurssin varsinaisen yhteistuotantoprosessin kustannuksiin.

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin tyyppinen verkkokurssi on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Suunnitteluvaihe vaatii riittävästi aikaa ja resursseja sekä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa hyvän asiakasymmärryksen tavoittamiseksi. Toteutusvaihe vie myös aikaa ja on hyvä varautua sekä aikataulullisiin, että muihin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, millä voi olla yllättäviä vaikutuksia kurssin sisältöihin ja toteutukseen. Kurssialustaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin.

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi-pilotilla osallistutaan TerveSos 2025 palkinnon kisasarjaan 1: Rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen.

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

  • Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin pilotti vastasi tutkittuun ja akuuttiin tarpeeseen sosiaalihuollon kirjaamisosaamisen vahvistamiseksi kansallisesti. Tarvetta on tutkittu ja kartoitettu eri Kansa-koulu-hankkeissa jo vuosien ajan. Sosiaalihuollon organisaatioilla on akuutti tarve perusmuotoiselle kirjaamisen tuelle asiakastietolain Kantaan liittymisen määräaikojen vuoksi.      
  • Kaikille avointa, saavutettavaa ja maksutonta sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssia ei ole ollut aiemmin tarjolla.
  • Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin suoritti noin seitsemän kuukauden mittaisen pilotoinnin aikana lähes 20 000 henkilöä, mikä oli lähes kymmenkertainen asetettuun tavoitteeseen nähden.
  • Kurssi tavoitti laajasti eri kohderyhmiä kuten esimerkiksi sote-ammattilaiset hyvinvointialueilla ja yksityisissä organisaatioissa. Kurssista hyötyivät myös oppilaitokset ja sote-alan opiskelijat.
  • Kurssista saatu palaute analysoitiin ja raportoitiin. Raportti on toimintamallin liitteenä. Palaute kurssin sisällöistä ja sen hyödyllisyydestä oli erittäin positiivista. Kurssille asetetut oppimistavoitteet saavutettiin erinomaisesti. 
  • Palautteen mukaan sosiaalihuollon kirjaamisosaaminen lisääntyi kurssin suorittaneilla, millä on välillisiä vaikutuksia sosiaalihuollon kirjaamisen käytäntöjen yhdenmukaistumiseen ja tiedon laadun kehittymiseen kansallisesti.
  • Kurssi toteutettiin kaksikielisenä ja suorittajien määrään nähden varsin kustannustehokkaasti.

b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema: Rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen?

  • Lähtökohtana sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssille oli selkeä tulevaisuuden visio: sote-ammattilaiset kohtaavat uudenlaisia osaamistarpeita asiakastiedon kirjaamisen ja tiedonhallinnan suhteen. 
  • Kunnianhimoista ja rohkeaa oli koota ja tiivistää kirjaamista ohjaavasta laajasta kansallisesta materiaalista ja lainsäädännöstä olennainen tietosisältö nopeasti suoritettavaksi peruskurssiksi. 
  • Kurssilla haluttiin vastata erilaisten oppijoiden, eri lähtötiedot ja taidot omaavien kohderyhmäläisten tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Tämä oli pedagoginen haaste, mutta siinä onnistuttiin saadun palautteen mukaan hyvin.
  • Kurssista onnistuttiin saamaan monipuolinen, mielenkiintoinen ja raikas kokonaisuus oppimista tukevin visuaalisin ja toiminnallisin elementein. Kurssiin saatiin sisällytettyä myös konkreettisia esimerkkejä sosiaalihuollon kirjaamisen arjen ilmiöistä. 
  • Vaati rohkeutta toteuttaa sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi osana hanketoimintaa, kun ei ollut varmuutta siitä, mahdollistuuko kurssin ylläpito edelleen hankkeen päätyttyä. Se kuitenkin kannatti, sillä kurssin ylläpito jatkuu vuosina 2025-2026 THL:n toimesta.