Tiimimalli Satakunnan hyvinvointialueen sote-keskuksissa
Asiakas saa monialaista palvelua/hoitoa, jossa asiakaskokemus, vaikuttavuus, tuottavuus ja henkilöstötyytyväisyys paranevat. Hoidon/palvelun saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus paranevat. Asiakkaan palvelua/hoitoa koordinoi yksi ammattilainen.
Toimintamallin nimi
Asiakas saa monialaista palvelua/hoitoa, jossa asiakaskokemus, vaikuttavuus, tuottavuus ja henkilöstötyytyväisyys paranevat. Hoidon/palvelun saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus paranevat. Asiakkaan palvelua/hoitoa koordinoi yksi ammattilainen.
- Hoito/ palvelu alkaa heti ensimmäisestä kontaktista ja se valmistuu kohtuullisessa ajassa
- Hoidon/ palvelun toteuttaa yksi ammattilainen, joka on ensimmäinen, jonka kanssa asiakas asioi. Ammattilainen voi siirtää hoitovastuun toiselle ammattilaiselle, mikäli hänen osaamisensa ei riitä
- Ammattilaiset toimivat toisiaan tukevissa moniammatillisissa tiimeissä
- Asiakas on jatkossa yhteydessä suoraan saamaansa vastuutyöntekijään
- Asiakas ja ammattilainen tekevät hoitopäätökset yhdessä (shared decision making).
- Palvelu toteutetaan oletusarvoisesti etävastaanotolla puhelimitse tai sähköisesti. Fyysistä vastaanottoa käytetään esimerkiksi, kun diagnostiikka vaatii kliinisen tutkimuksen tai asiakkaan kommunikaatiokyky ei mahdollista etävastaanottoa
- Mikäli terveysongelma ei ole ratkaistavissa, on hoidosta synnyttävä terveyshyötyä. Silloin hoito perustuu Terveys- ja hoitosuunnitelmaan, jossa asiakas määrittelee tarpeen ja tavoitteen
-Malli on oletusarvoisesti proaktiivinen, siis ammattilainen on yhteydessä asiakkaaseen
-Hoito on valmentavaa, mikäli asiakkaan tavoite liittyy elämäntapamuutokseen tai vaatii muuten ponnisteluja
-Muussa tapauksessa hoito tähtää vähintään hoitotasapainon ylläpitoon
Satakunta muodostaa yhden Suomen 21 hyvinvointialueesta. Satakunnan hyvinvointialue muodostuu Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan kunnista. Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä julkisia sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajia oli 7, minkä lisäksi alueella on tuhansia yksityisiä tai 3. sektorin toimijoita.
Satakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimen, sote-kuntayhtymien, pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin palvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.
Kohderyhmämme on aikuisten palvelualueella kaikki sote-keskuksissa asioivat asiakkaat. Uudistettu toimintamalli lähtee asiakkaiden tarpeista ja tavoitteista käsin. Usein jo palveluiden saatavuuden parantuminen saa aikaan tyytyväisempiä asiakkaita, mutta yhtä tärkeää on tuottaa asiakkaalle vaikuttavaa palvelua. Saman aikaisesti on ammattilaistasolla tavoiteltava tuottavuutta ja henkilöstökokemuksen parantumista. Kaikkia nelimaalitavoitteita on tavoiteltava samanaikaisesti, eikä niitä voi erottaa toisistaan.
Uudistettu toimintamalli on täytynyt mallintaa jokaisessa sote-keskuksessa / terveyskeskuksessa alusta alkaen ammattilaisia osallistaen, sillä kysymyksessä on iso toiminnallinen uudistus, joka koostuu monesta toisiinsa liittyvästä asiasta. Aloitusvaiheessa jokaiseen sote-keskukseen/ terveyskeskukseen on tehty nykytilan arvio, johon kuulunut:
- Asiakasvirtojen tarkastelu (asiakasvirta-analyysit)
- Asiakasmäärien tarkastelu
- Eri ammattilaisten haastattelut
- Toiminnalle on määriteltävä tavoitteet ja mittarit, joiden pohjalta Satakuntaan on luotu yhtenäinen toiminnan käsikirja
- Johto on sitoutettu
- Käytäntö/ mallinnus on tehtävä yksikkökohtaisesti ammattilaisia osallistaen ja yhdessä ammattilaisten kanssa--> yksikön toimintakäsikirja
- Muutoksen etenemistä on seurattava monella tasolla ja johdettava tiedon valossa aina tiimitasolta johdon tauluun saakka
- Systemaattisesti toimiva ohjausrakenne mahdollistaa toiminnan ohjaamisen ja seuraamisen
- Muutoksessa tarvitaan lähiesimiehen tukea ja tahtotilaa, sekä johdon vahvaa sitoutumista
- Asiakkaiden kiireettömään hoitoon pääsy on parantunut (arviointi, kuva 1)
- Asiakkaiden hoidon jatkuvuus on parantunut vastuutyöntekijyyksien lisääntymisen myötä (arviointi, kuva 2)
- Monialaisen tiimin myötä asiakas päässyt nopeammin tarvettaan vastaavalle ammattilaiselle, jolloin päällekkäinen työ on vähentynyt ja tuottavuus parantunut
- Fysioterapeuttien osaamista integroitu monialaiseen tiimimalliin. Fysioterapeutti toimii tiiviinä osana monialaista tiimiä ja ryhtyy asiakkaan vastuutyöntekijäksi mikäli vaiva/ oire on tuki- ja liikuntaelinperäinen -->Fysioterapeutti osana monialaista tiimiä (arviointi, kuva 3) ja pilotoinnin tulokset tiivistettynä (arviointi, kuva 4).
- Ammattilaiset ottavat enemmän vastuuta asiakkaan palvelun/hoidon kokonaisuudesta
- Asiakkaiden kansanterveysriskejä selvitetään systemaattisesti ja ne kirjataan rakenteisesti potilastietojärjestelmään (terveysindikaattorit)
- Asiakkaita on segmentoitu tarvelähtöisesti ja terveyshyötyasiakkaille on sovittu kriteerit ja hoitomalli (asiakaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma, valmentava- ja proaktiivinen ote)
- Asiakkaiden osallistaminen oman hoitonsa suunnitteluun kasvanut
- Asiakkailta on tullut positiivista palautetta
- Toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta on ryhdytty seuraamaan järjestelmällisesti
- Ammattilaisten rakenteinen kirjaaminen on parantunut
- Toimintamallin muutos on iso muutoskokonaisuus, joka koostuu monesta toisiinsa liittyvästä pienemmästä muutoksesta. Ymmärrys muutoksen laajuudesta on levinnyt. Yllättävää on ollut, että ison kokonaisuuden hahmottaminen on monelle vaikeaa.
- Muutoksen tekeminen on hidasta ja ennen kuin uudenlainen toimintatapa on vakiintunut, palataan herkästi vanhoihin tapoihin
- Monialaiset tiimit eivät synny itsestään, vaan vaativat paljon yhteistä keskustelua ja yhteiskehittämistä, horisontaalinen integraatio ja monialaisten tiimien mallinnus on kesken
- Ammattilaisia on hakeutunut töihin muualle
Kansikuva
