Työttömien terveystarkastus Siun sotessa
Työttömien terveystarkastukset toteutetaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotessa lähi- tai etätarkastuksina asiakkaan tarpeen mukaan. Työttömien terveystarkastus -toiminta on keskitetty osaksi Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskusta.
Model name
Työttömien terveystarkastukset toteutetaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotessa lähi- tai etätarkastuksina asiakkaan tarpeen mukaan. Työttömien terveystarkastus -toiminta on keskitetty osaksi Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskusta.
Kehittäminen jatkuu edelleen ja työtä työkykyasioiden edistämiseksi jatketaan aktiivisesti. Tässä onkin tilannekatsaus toimintamallin tämänhetkisestä tilanteesta keväällä 2025.
Pohjois-Karjalassa työttömien terveystarkastukset toteutetaan keskitetysti Siun soten Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen toteuttamana. Kahdeksan terveydenhoitajaa (7,3htv) toteuttavat terveystarkastukset koko maakunnan alueella keskittyen 100% työttömien parissa tehtävään työhön. Yhdellä terveydenhoitajalla voi olla hoidettavanaan 1-4 aluetta. Hoitaja liikkuu ja asiakkaat saavat lähipalvelua kasvokkain tavaten tai etänä toteutettavan terveystarkastuksen muodossa.
Työttömien terveystarkastuksia toteutetaan THL:n luoman mallin mukaisesti ja tarkastuksen kesto on n. 1,5h + kirjaamiseen käytettävä aika. Terveystarkastuksia tehdään terveysasemilla, sosiaalipalveluiden tiloissa tai työllisyyspalveluiden tiloissa sen mukaan, mistä huone on kätevästi järjestynyt. Työllisyyspalveluiden tiloissa työskennellessä on saatu suuri hyöty yhteistyön näkökulmasta, kun eri toimijat ovat saman katon alla, helpottuu asiakkaan asian edistäminen ja yhteistyön tekeminen on tiiviimpää.
Etätarkastukset toteutetaan yhtä laajamittaisina kuin kasvotusten toteutettavat terveystarkastukset. Mittauksia ei toki pystytä toteuttamaan, mutta asiakas voi tehdä osan mittauksista kotona omilla välineillään (paino, verenpaine). Mikäli asiakkaan tilanne vaatii mittauksia, hänet aina ohjataan terveysasemalle tai varataan työttömien terveydenhoitajalle lyhyt aika etätarkastuksen jälkeen. Laadullisesti hyvä etätarkastus vaatii sen, että kysymyksiä osataan kysyä eri tavoin. Asiakas saa itse päättää toteutuuko terveystarkastus livenä vai etänä. On huomioitava se, ettei etätarkastus sovi kaikille ja siksi lähettävän tahon on tuotava lähetteessä ilmi, jos asiakas tulee ehdottomasti tavata. Asiakkaalta kysytään aina tarkastuksen lopussa vastasiko etätarkastus odotuksia. Etätarkastukset mahdollistavat maakunnallisen toimimisen ja tarvittaessa sijaistamista pystytään tekemään missä päin maakuntaa tahansa.
Osa asiakkaista ohjataan terveystarkastuksen jatkoksi lääkärin työkyvyn arviointiin, jolloin lääkärillä on käytettävissä terveydenhoitajan tekemä kattava koonti asiakkaan tilanteesta ja syy, miksi asiakas on lääkärille ohjattu. Työttömien terveydenhoitajat pystyvät varaamaan aikoja suoraan Työ- ja toimintakyvyn yksikön lääkärille ja tiiviin Kela yhteistyön myötä aina ei lausunta edes tarvita, kun terveydenhuollon käyntitekstin avulla voi jo ohjautua kuntoutuspalveluun.
Lue lisää Asiakkaan ohjautumisesta terveystarkastuksesta lääkärin työkykyarvioon -mallista ja terveydenhoitajien Kelan sekä muiden toimijoiden kanssa luoduista yhteistyökäytänteistä Työttömien terveystarkastus Siun sotessa -esityksestä.
Keskitetyn mallin myötä työttömien terveydenhoitajat hoitavat maakunnan kaikki terveystarkastukset ja niihin liittyvän työn, TYM-asiakkaat ja toimivat tiiviissä yhteistyössä verkoston kanssa, kuten toimivat terveydenhuollon edustajina kaikissa maakunnan 17 työkyvyn tuen tiimissä.
Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus on vuonna 2019 perustettu yksikkö, jonka alle kuuluvat muun muassa erikoissairaanhoidon Kuntoutuksen poliklinikka sekä perusterveydenhuollon puolella toimiva Työ- ja toimintakyvyn yksikkö. Työttömien terveydenhoitajat työskentelevät Työ- ja toimintakyvyn yksikössä. Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksessa työskentelee lääkäreitä sekä Kuntoutuksen poliklinikalla että Työ- ja toimintakyvyn yksikössä.
Pohjois-Karjalassa on jo pitkään tunnistettu terveydenhuollon tarve alueen työttömien työkyvyn tukemisessa. Tahtotila erityisosaamisen saamisesta työttömien asioiden hoitamiseen on ollut jo Siun soten kuntayhtymän perustamisesta lähtien (2017) ja syksyllä 2018 käynnistyneen selvityksen myötä syntyi ajatus työttömien terveystarkastusten keskittämisestä.
Tähän liittyen lähdettiin pohtimaan Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen perustamista, jossa yhdistettäisiin työkykyprosessit erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Keskitetyn mallin ansiosta terveydenhuolto saatiin kiinteästi mukaan laajaan työkyvyn tuen verkostoon (esim. TYP-yhteistyö, työllisyyspalvelut, työkyvyn tuen tiimit (ent. Monialaryhmät) ym.).
Kohderyhmänä ovat kaikki työttömät työnhakijat. Työssä tulee hallita kohderyhmän erityispiirteitä, joita ovat mm. mielenterveydenhaasteiden suuri määrä, psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyminen työttömyyden edetessä tai esimerkiksi mahdolliset oppimisen ja kognition haasteet työllistymisen esteenä. Asiakaskunnassa on paljon niitä, jotka tarvitsevat monialaista apua ja tukea ja tämän vuoksi terveydenhoitajien tulee hallita monialaiset palvelut ja verkosto.
Tavoitteenamme on asiakkaan ohjaaminen hänen tarvitsemiinsa työ- ja toimintakykyä vahvistaviin palveluihin oikea-aikaisesti ja sitä varten on tunnettava myös palveluissa tapahtuvat muutokset tai esim. uudet hankkeet.
Työkykyosaaminen on oma osaamisalansa ja keskittämisen mallin rakentamiseksi:
- Tarvitaan ymmärrys, että työkykyasiat ovat erityistä osaamista vaativaa ja tunnistetaan osaamisen merkitys. Laadukkailla työttömien terveystarkastuksilla, työkykyarvioinneilla B-lausuntoineen ja oikeanlaisilla ohjauksilla palveluihin on suuri merkitys niin asiakkaalle itselleen kuin hyvinvointialueen toimijoille sekä lopulta koko yhteiskunnalle.
- Tarvitaan vahva tahtotila keskittämiseen ja asiakasryhmään panostamiseen
- Tarvitaan ymmärrys, että terveystarkastus on kiinteä osa asiakkaan monialaista työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta eikä vain yksittäinen irrallinen palvelu.
- Tarvitaan tahtotila tehdä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja ryhdytään luomaan yhteistyörakenteita.
- Tarvitaan aktiivista yhteydenpitoa eri toimijoiden kanssa yhteisen ymmärryksen luomiseksi ja keskittämisen mallin hyötyjen esille tuomiseksi
- Ryhdytään rakentamaan yhteisiä prosesseja ja sovitaan toimintatavoista niin hyvinvointialueen sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa. Etuna Pohjois-Karjalassa on, että Työllisyysalue on vastaava kuin Hyvinvointialue
- Kehittämistyö vaatii pitkän prosessin ja sitoutumisen. Keskittämisen tueksi on tunnistettava hyvinvointialueella jo tällä hetkellä käytössä oleva resurssi ja sen riittävyys sekä sovittava siirtymisestä. Lisäksi on hyvä arvarvioita sen riittävyys sekä muu mahdollinen resurssitarve esim. TYM-palvelun osalta.
Toimintamalli on tuonut esille sen, että työttömien terveystarkastusten osalta keskittämisestä saadut hyödyt ovat olleet merkittäviä. Työn laatu on parantunut, tarkastusten yhteneväisyys on vahvistunut, verkostolta on tullut palautteena, että yhteistyön tekeminen on ollut parempaa ja asiakas on saatu nopeammin oikeisiin palveluihin.
Terveydenhoitajat ovat kokeneet saaneensa parempaa ohjausta työlleen ja muiden terveydenhoitajien kollegiaalinen tuki on ollut merkittävää työssä kehittymisen ja jaksamisen näkökulmasta.
Työttömien terveystarkastuksen keskittäminen kuntoutuksen poliklinikan kanssa samaan kokonaisuuteen on mahdollistanut sujuvan asiakasprosessin luomisen erityisesti haasteellisten työkyky-asiakastilanteiden osalta. Keskittäminen on mahdollistanut erityisosaamisen kasvattamisen lisäksi yhdenmukaisen työskentelyn eri toimijoiden kanssa niin Siun soten sisäisesti kuin laajemmassa verkostossa.
Terveydenhoitajien vankalla työkykyosaamisella ja vahvalla verkostoyhteistyöllä saadaan hoidettua asioita niin, ettei aina tarvita lääkärin työkykyarviota vaan ohjaus tapahtuu muihin asiakkaan tilanteeseen sopiviin palveluihin. Keskitetyllä mallilla on pystytty takaamaan myös poissaolojen aikaiset tuuraamiset ja näin on varmistettu palvelun saatavuus.
Keskittämisen positiivisina kokemuksina työntekijän näkökulmasta on jatkuva kollegiaalisuus ja terveydenhoitajien osaamisen jatkuva ylläpitäminen. Yksikön sisällä on pidetty koulutuksia, viikoittaisia lyhyitä tiimipalavereita sekä kerran kuukaudessa kasvokkain pidettäviä kehittämistapaamistapaamisia. Näiden avulla on mahdollista pitää osaaminen hyvällä tasolla, reagoida verkoston muilta toimijoilta nouseviin asioihin ja pidettyä kokonaisuutta hallinnassa. Keskitetyssä yksikössä terveydenhoitajat ovat kokeneet työn mielekkäämmäksi, kun he saavat keskittyä pelkästään tähän työhön, tehdä monialaista yhteistyötä ja hyödyntää toistensa osaamista. Keskittäminen on lisännyt terveystarkastusten laatua, tasalaatuisuutta kaikilla alueilla ja varmistanut yhdenvertaiset palvelut kaikille työttömille.
Terveydenhoitajan tekemä työ kiinnittyy vahvasti muun verkoston toimintaan. Asiakkaat tulevat pääasiallisesti lähetteiden kautta, jolloin esimerkiksi mitä paremmin lähetteen mukana tulee jo olemassa olevaa tietoa, sitä enemmän terveystarkastuksessa voidaan keskittyä tarvittaviin asioihin. Tai puolestaan terveystarkastuksen palautteen mukana lähetettyä suunnitelmaa tukeekin työllisyysalueen työntekijä ja varmistaa, että esim. asiakkaan fysioterapia-ajanvaraus toteutuu suunnitelman mukaisesti. On siis tärkeää miettiä, että muutokset ja prosessien parannukset tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa.
On hyvä huomioida, että kehittäminen monialaisesti vaatii koordinointia, asioiden yhteistä käsittelyä ja sopimuksia/päätöksiä sekä palaverikäytänteet näiden toteuttamiseksi. Pohjois-Karjalassa on esimerkiksi Työkyvyn tuen tiimien maakunnallinen koordinointi sovittu Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen tehtäväksi. Koordinaattori osallistuu TYM-kehittämisryhmään, jossa eri toimijoiden esihenkilöt ja henkilöstön edustajat yhdessä tekevät monialaiseen yhteistyöhön liittyviä päätöksiä (tarvittaessa myös työkyvyn tuen tiimien osalta). Lisäksi koordinaattori vetää työkyvyn tuen tiimien kehittämisryhmää, jossa on mukana tiimeissä työskenteleviä henkilöitä eri organisaatioista. Yhteisten käytäntöjen varmistamiseksi työkyvyn tuen tiimien kehittämisryhmässä työstetään tiimeistä nousevia käytännön asioita, kuten tiimien työntekijöiden koulutusten järjestämistä ja asiakastyytyväisyyskyselyjä ym.