Tarkoituksena on kehittää Terveyskylän alustalle digihoitopolku tyypin 2 diabetesta sairastaville ja esidiabeetikoille ja ottaa polku käyttöön koko Varhan alueella avoterveydenhuollossa.

Toimintamallin nimi
Varha tyypin 2 diabetes digihoitopolku
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tarkoituksena on kehittää Terveyskylän alustalle digihoitopolku tyypin 2 diabetesta sairastaville ja esidiabeetikoille ja ottaa polku käyttöön koko Varhan alueella avoterveydenhuollossa.

Toteutuspaikka
Varha, Sote-keskuspalvelut, avoterveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

14.11.2023

Viimeksi muokattu

10.10.2025
Ratkaisun perusidea

Digihoitopolku kehitettiin syksyn 2023 aikana. Tavoitteena oli tuottaa valmis digihoitopolku.  

Digihoitopolun käyttöönoton suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2024. Käyttöönoton suunnittelun, tiedotuksen ja henkilökunnan koulutuksen jälkeen digihoitopolku otettiin potilaskäyttöön maaliskuussa 2024, jolloin alkoi myös pilottijakso. Pilottijakson kesto oli 3 kuukautta.

Pilottijakson jälkeen käyttöönottoa laajennettiin ensin Läntiselle alueelle ja sen jälkeen Turun alueelle. Keskisen ja Itäisen alueen käyttöönoton suunnittelu on toteutettu syksyn 2025 aikana ja käyttöönotot on aikataulutettu tammikuulle 2026. Tämän jälkeen digihoitopolku on käytössä koko Varhan alueella.

Toimintaympäristö

Diabetesprosessikokonaisuus oli yksi Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyspalveluitten ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan kehittämisen painopistealueista vuosina 2019–2022. Hankkeen päätyttyä kehittämisessä siirryttiin verkostomaiseen kehittämiseen Vakka-Suomen alueella. Verkoston jäseniä ovat alueen kaikki diabetesosaajat (diabeteshoitajat – ja lääkärit). Verkostossa on tunnistettu tarve diabetesdigihoitopolulle tukemaan palvelutuotantoa alati kasvavalle asiakasryhmälle.

Osana laatu– ja asiakaskokemustyöryhmän (Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Sotepalvelukeskus alue 1) toimintaa on laadittu asiakaskokemuksen parantamiseksi tavoitteet ja toimintasuunnitelma vuodelle 2023. Yksi tavoitteista on sujuva asiakkaan palvelupolku.

Varhan strategian mukaan tuomme teknologialla ja digitaalisilla ratkaisuilla sekä monikanavaisilla palveluilla asiakkaille 
vaihtoehtoja ja prosesseihin tehokkuutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digihoitopolun potilasryhmä rajattiin tyypin 2 diabetesta sairastaviin.

Ennen pilottijaksoa digihoitopolkuun tutustui Varhan koulutettu kokemusasiantuntija sekä Vakka-Suomen sairaalan asiakasraadin jäseniä, jotka antoivat palautetta sekä kehitysehdotuksia digihoitopolun sisällöstä. Palautteiden pohjalta polulle tehtiin muutoksia.

Ennen digihoitopolun käyttöönottoa Turun ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijat selvittivät palvelumuotoilukurssin kehittämistyönä palvelun käyttöä ikääntyneen potilaan näkökulmasta. Tyypin 2 diabetesta sairastavista suuri osa on ikääntyneitä ja haluttiin selvittää, millaisena ikääntyneet kokevat digihoitopolun käytön. Haastateltavina oli Uudenkaupungin vanhusneuvoston jäseniä, jotka pääsivät tutustumaan digihoitopolkuun edeltävästi. Kehittämistyön tuloksena todettiin, että tärkeintä on iäkkään käyttäjän motivointi, tukeminen ja ohjaaminen palvelun käytön aikana.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Henkilöstön koulutuksia järjestettiin joustavasti, heidän aikataulujensa mukaan. Säännölliset seuratapalaverit pilotin alkuvaiheessa sekä yhteinen Teams-alusta tiedottamiseen ja keskusteluun helpottivat yhteydenpitoa ja oppimista. 

Digitaaliset hoitopolut ovat avoterveydenhuollossa uusi asia ja prosessi kokonaisuudessaan vaatii enemmän aikaa ja resurssia sekä yksiköltä että Terveyskylä-tiimiltä. Onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen vaatii myös vahvan tuen yksikön johdolta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Digihoitopolusta on tullut positiivista palautetta sekä asiakkailta että ammattilaisilta. Ammattilaiset kokivat pilottijakson päätyttyä, että  digihoitopolusta oli hyötyä. Erityisesti viestit-toiminto ja esi- sekä lääketietokyselyt ovat tuoneet helpotusta diabeteshoitajan työhön. Asiakkaat arvostivat eniten digihoitopolussa viestit-toiminnallisuutta.

Käyttöönottoon toi haasteita hoitohenkilöstön kiire ja suuri työmäärä kliinisessä työssä sekä organisaatiossa tapahtuvat muutokset ja yt-neuvottelut. Ammattilaisten muutosvastarinta hidasti käyttöönoton etenemistä. Yksiköissä, joissa esihenkilöt osallistuivat toiminnan kehittämiseen ja tukivat sitä, käyttöönotto onnistui parhaiten. Asiakkaiden teknisen osaamisen puute aiheuttaa myös jonkin verran haasteita. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digihoitopolun kehittäminen ja käyttöönotto vaatii henkilöstöresurssia. Hankerahoitus mahdollisti ammattilaisten irrottamisen kliinisestä työstä digihoitopolun kehittämiseen, muuten kehittämistyö olisi ollut haastavaa.

Digihoitopolun käyttöönoton suunnitteluun tulee varata aikaa ja resursseja, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Henkilöstölle tulee varata tarpeeksi työaikaa uuden toimintatavan opetteluun ja sen sisällyttämiseen osaksi omaa työtään.