Viisi tapaa perustaa avoin yhteinen tila
Toimintamallissa kuvataan viisi tapaa yhdistää tilan haltijat ja tarvitsijat siten, että syntyy avoin tila asukkaiden ja yhdistysten käyttöön. Kaikille avoin yhteinen tila lisää osallisuutta laaja-alaisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan viisi tapaa yhdistää tilan haltijat ja tarvitsijat siten, että syntyy avoin tila asukkaiden ja yhdistysten käyttöön. Kaikille avoin yhteinen tila lisää osallisuutta laaja-alaisesti.
Toimintamallin kuvaus
Kuntien asukkailla ja yhdistyksillä on usein tarvetta tiloille, joissa tavata ihmisiä, järjestää kerhoja, puuhata yhdessä tai esimerkiksi kehittää asuinaluetta. Kunnilla ja yksityisillä toimijoilla on tyhjillään olevia ja kunnostusta vaativia tiloja, tai tiloja, jotka ovat osan aikaa käyttämättöminä.
Toimintamallissa kerrotaan 1) erilaisista tavoista löytää tila ja aloittaa siinä toiminta, 2) millaisia yhteyksiä kunnan päättäjiin tai yksityisiin toimijoihin tarvitaan neuvotteluissa, sekä 3) avoimeen tilaan liittyvien vastuiden jakamisesta.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Avoimet tilat kuuluvat universaalin yhteiskuntapolitiikan piiriin, koska ne ovat kaikille samat. Avointa tilaa ja toimintaa suunnitellessa on hyvä miettiä ratkaisuja, joilla houkutellaan paikalle myös niitä, jotka vetäytyvät yhteisen alueelta. Esimerkiksi kauppakeskus avoimena tilana houkuttelee paikalle ihmisiä kaikista väestöryhmistä.
Julkiset tilat on yhteinen resurssi, jonka käyttöön liittyvistä periaatteista ja säännöistä päätetään joko edustuksellisen demokratian käytäntöjen mukaisesti kuntien ja kaupunkien valtuustoissa tai viranomaispäätöksillä. Asukkaat voivat suoran demokratian mukaisesti tehdä julkisiin tiloihin liittyviä aloitteita, jotka käsitellään joko edustuksellisissa tai hallinnollisissa päätöksentekoelimissä.
Myös yksityisistä tiloista voidaan tehdä yhteisiä. Tällöin neuvottelut käydään tilojen omistajien kanssa.
Tiloista neuvottelevat osapuolet: Tilojen käyttöönotosta ja käyttämisestä voivat neuvotella kaikki toimijaryhmät, kuten asukkaat, järjestäytymättömät ja järjestäytyneet asukasryhmät, viranomaiset ja yrittäjät keskenään.
- Kaikille avoimet tilat: Julkiset tilat, kuten kirjastot, puistot, urheilupaikat, asukastalot ja kylätuvat ovat kaikille avoimia. Kaikille avoin tila voi olla yhteisöllinen ja rakentaa yhteisyyttä.
- Tietylle kohderyhmälle suunnattu matalan kynnyksen tila: Osa yhteisöllisistä tiloista on toisinaan suunnattu erityiselle kohderyhmälle, kuten nuorille tai toipujille. Tällaisia paikkoja kutsutaan yleensä matalan kynnyksen kohtaamispaikoiksi. Niissä osallistujat voivat olla vertaistensa kanssa, jakaa kokemuksia luottamuksellisesti, saada tukea tarvitsemiinsa asioihin ja luoda ihmissuhteita.
- Julkisten tilojen ilta- ja viikonloppukäyttö: Osa julkisista tiloista, kuten koulut ja päiväkodit, ovat käytössä vain osan aikaa vuorokaudesta. Koulujen ja päiväkotien tiloja voidaan suunnata alueen asukkaille esimerkiksi:
- koululaisille tuttuina ja turvallisina tiloina iltakäyttöön
- paikkakunnalle muuttaneille lapsiperheille väylänä tutustua asuinyhteisöönsä ja osallistua sen toimintaan
- käsityön ja urheilun harrastajille.
Koulujen käsityöluokat harrastuskäyttöön Helsingin kaupungin Osallistuvan budjetoinnin sivuilla
- Puolijulkisen tilan yhteisöllinen käyttö: Kauppakeskus tai ostoskeskus on puolijulkinen tila, jossa voi olla tiloja tyhjillään ja jotka voidaan avata yhteisölliseen käyttöön.
Seuraavaksi esitellään viisi tapaa perustaa avoin tila ja käynnistää toiminta siellä.
1. NUORET PERUSTIVAT YRITTÄJIEN, KAUPUNGIN JA ASUKASYHTEISÖN TUKEMANA NUORISOTILA UNIIKIN (UUSIKAUPUNKI)
Uusikaupunki on noin 15 000 asukkaan kaupunki, jossa on vain vähän katettua julkista tilaa oleskeluun ja kohtaamisiin. Nuoret ryhtyivät tuumasta toimeen ja luovuttivat kaupungille nuorten allekirjoittaman adressin oleskelutilojen saamiseksi.
Uudenkaupungin yrittäjäyhteisö tarjosi nuorison käyttöön vanhan ravintolatilan siivousta vastaan kokeilukuukaudeksi. Yrittäjäyhteisön lisäksi yhteistyöhön lähtivät kaupunki ja joukko vapaaehtoisia.
Nuoret osallistuivat alusta alkaen siivoamiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Uniikki-nuorisotila kokosi perustamisestaan lähtien paikalle runsaan joukon paikkakunnan nuoria.
Hyvinvoinnin toimiala ja yrittäjäyhteisö pyrkivät etsimään nuorten kanssa tapoja, joilla tilan vuokra ja ylläpitokustannukset saadaan katettua maksuttoman kokeilun jälkeen. Toimintakonseptia kehitetään tällä hetkellä nuorten ja vapaaehtoisten voimin ilman erillistä rahoitusta.
Uniikki tarjoaa nuorille mahdollisuuksia turvalliseen oleskeluun yhdessä muiden kanssa. Mukana on aina aikuisia vapaaehtoisia. Oleskelun lisäksi on tarkoitus, että Uniikissa voi kehittää osaamistaan ja työelämätaitoja. Uniikki-nuoria tuetaan esimerkiksi avustusten hakemisessa tilan ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi nuorten yrittäjyyskasvatusta kehitetään muun muassa yrittäjäyhteisön kanssa.
Instagramissa @nuorisotilauniikki_uki
2. KOKO KYLÄN TYÖHUONE – ASUKKAAT SAIVAT IDEAN YHTEISESTÄ KULTTUURITILASTA JA KÄVIVÄT KUNNANJOHTAJAN PUHEILLA (LAPINJÄRVI)
Lapinjärvellä on asukkaita noin 2 600. Kaksi asukasta sai idean asukkaiden yhteisestä kulttuuritilasta ja esittelivät sen kunnanjohtajalle. Perustettiin kulttuuriyhdistys ja koko kylän työhuone. Tyhjillään oleva tila löytyi entisestä maamieskoulusta, jonka tiloissa toimi myös Lapinjärven kunnan kirjasto.
Idean saaneet asukkaat kokosivat joukon muita asukkaita yhteen ja perustivat tilan hallintaan Lapinjärven kulttuuriyhdistyksen (LAKU). Yhdistys vuokraa Lapinjärven kirjaston yhteydessä olevaa koko kylän työhuoneeksi muokattua tilaa nollavuokralla kunnalta. Työhuoneessa järjestettävien tapahtumien järjestelyistä, kestityksistä, tilan siivouksesta ynnä muusta vastasi työkokeilija, kunnes tilan kehittämistä jatkoi Hyvinvoinnin tilat -hankkeen (ESR 2018–2020) Lapinjärven Perinnetalkoot -osahanke. Hanke on myös kunnostanut maamieskoulun raakatilaa käyttökuntoon.
Kunta on sitoutunut palkkaamaan työhuoneen tilavastaavan palkkatuella vuodeksi kerrallaan. Tilavastaavan tehtävänä on organisoida työhuoneelle toimintaa sekä valmistaa viikoittainen kaikille avoin ja maksuton keittolounas.
Yhteinen työhuone tarjoaa työtilan ja rakentaa työyhteisöä (Innokyla.fi)
Koko kylän työhuone Facebookissa
3. PÄIHDERIIPPUVUUKSISTA TOIPUVAT NUORET TEKIVÄT KAUPUNGINVALTUUTETUILLE ALOITTEEN MATALAN KYNNYKSEN TILASTA (LAHTI)
Päihderiippuvuudesta toipuvat nuoret huomasivat heitä koskettavan kirjoituksen paikallislehdessä. Kuusi nuorta otti yhteyttä viiteen kaupunginvaltuutettuun. Sähköpostiviestissään he ilmaisivat huolensa siitä, että Lahdessa ei ole riittävästi päihteettömän elämän tukipalveluita. Nuorilla oli visio yhteisestä kohtaamispaikasta.
Kun Lahden kaupunginvaltuustossa ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhteisen jaoston kokouksissa oli tehty päätös tilan rahoittamisesta, nuorten kanssa lähdettiin etsimään sijainniltaan hyviä ja kävijöitään kunnioittavia tiloja. Sellainen löytyi kaupungin keskustasta.
HomeBase-tilan ja toiminnan käynnistämisessä ovat olleet mukana päihderiippuvuudesta toipuvien nuorten lisäksi kaupunginvaltuutettu ja huumetyötä nuorten parissa tehnyt poliisi, Tatsi ry_n hankejohtaja, kaupungin päihdepalveluissa työskentelevä palveluohjaaja ja hänen esihenkilönsä, Lahden hyvinvointijohtaja, Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhteinen osallisuuden ja terveyden edistämisen jaosto sekä hyvinvointiyhtymän psykososiaalisten palveluiden tulosaluejohtaja.
Toimintaa kehitetään parhaillaan STEA:n rahoituksella Toipuvien päihderiippuvaisten nuorten matalankynnyksen päihteetön tila -hankkeessa (STEA 2020–2021).
Kohtaamispaikka päihderiippuvuudesta toipuville (Innokyla.fi)
4. KORTTELIKEITTIÖ – ALOITTEENTEKIJÄNÄ KANSALAISJÄRJESTÖ (PORVOO)
Ajatus korttelikeittiön perustamisesta tapahtui samaan aikaan, kun sopiva tyhjillään oleva tila löytyi kirjaston vierestä. Yhteensattuma sai kansalaisjärjestössä työskentelevän porvoolaisen hankejohtajan ottamaan yhteyttä kaupungin toimihenkilöön. Siinä hän hyödynsi epämuodollisia suhteitaan päättäjiin.
Yhteistyökumppaneiden, kuten kaupungin sosiaalitoimen, seurakunnan ja järjestöjen mukaan ottaminen jo toiminnan suunnitteluvaiheeseen oli tärkeää. Kaupunki ja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry neuvottelivat sopimuksen siitä, että kaupunki tarjoaa tilan, mutta yhdistys vastaa itse toiminnan kuluista eli korttelikeittiön koordinaattorin palkasta.
Korttelikeittiön yhteisöllinen toiminta on laajentunut ja porvoolaiset osoittavat kiinnostusta sitä kohtaan.
Korttelikeittio – kaikille avoin tila
Porvoon Yhteinen keittiö Facebookissa
5. VAPAAKAUPUNGIN OLOHUONE – YKSITTÄINEN KAUPUNKIAKTIVISTI SOPI KAUPPAKESKUKSEN KANSSA AVOIMEN OLOHUONEEN PERUSTAMISESTA (HELSINKI)
Helsinkiläiset kaupunkiaktivistit ja kauppakeskus Redi perustivat alunperin läheiselle Suvilahden tapahtuma-alueelle Vapaakaupungin, jonka ideana oli maksuttomat tapahtumat.
Yksittäinen kaupunkiaktivisti kävi kauppakeskuksessa kierroksella ja kyseli tyhjistä tiloista. Kun ilmeni, että hukkatiloja oli, kaupunkiaktivisti teki esityksen Vapaakaupungin jatkamisesta Redissä. Syntyi Vapaakaupungin Olohuone. Ensimmäinen sopimus oli voimassa vain muutaman kuukauden, mutta jatkosta on sovittu kerta toisensa jälkeen. Sopimukseen kuuluu, että kauppakeskus tukee Olohuonetta, mutta tilat voidaan vuokrata eteenpäin lyhyelläkin varoitusajalla.
Tila rakennettiin kahdessa viikossa ja mukana oli myös vapaaehtoisia rakentajia. 600 neliön Olohuoneessa on sohvaryhmiä, kirjoituspöytiä, pieni kirjasto, käsityöverstas ja avoin tila esimerkiksi joogaa varten. Seiniin on maalattu taidetta. Tilassa on järjestetty esimerkiksi keikkoja, joogaa ja taidenäyttelyitä. Periaatteisiin kuuluu, että tilassa voi järjestää tapahtumia, jos ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tila on ei-kaupallinen tila kauppakeskuksen sisällä, jossa voi pitää kokouksia tai käydä levähtämässä.
Vapaakaupungin Olohuone on tullut nopeasti tunnetuksi. Sen löysivät myös vanhemmat lapsineen ja sittemmin kauppakeskukseen rakennettiin toinenkin tila, Vapaakaupungin Lastenhuone, joka on kertaalleen muuttanut uuteen paikkaan vuokralaisen tieltä.
Kaupunki on tukenut Olohuonetta ainoastaan pienellä, työpajoihin suunnatulla rahallisella tuella. Koska Kalasatamassa, jossa Redi sijaitsee, ei ole kirjastoa, Olohuoneeseen on yritetty kirjaston sivupistettä. Olohuoneen jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta julkinen tuki olisi tärkeää.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: AVOIN TILA ON ALUSTA, JOLLA VOIDAAN EDISTÄÄ OSALLISUUTTA LAAJA-ALAISESTI
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi niukasti suomen kieltä osaavat tai hallinnon käytäntöjä tuntevat, päätöksentekoa tuntemattomat tai vaikuttamismahdollisuuksiin vain vähän luottavat ihmiset kokevat vaikeuksia saada äänensä kuuluviin. Yhteiskehittäminen (Uusikaupunki), yhdessä vaikuttaminen (Lahti, Uusikaupunki) tai suora vaikuttaminen kunnan johtoon (Lapinjärvi) tuovat heidän äänensä kuuluviin ja tarjoavat tilaisuuden vaikuttaa (2).
Jo kokemus siitä, että on pystynyt vaikuttamaan johonkin, voi lisätä uskoa omiin mahdollisuuksiin (1), mutta avoimien tilojen kautta avautuu myös uusia tilaisuuksia mennä mukaan yhteiseen toimintaan ja vaikuttaa oman elinympäristön asioihin.
Kun avoin tila on perustettu, yhteisessä toiminnassa alkaa muodostua yhteistä hyvää, kuten sosiaalista arvoa ja yhteisöllistä hyvinvointia. Sosiaalinen arvo voi synnyttää taloudellista arvoa esimerkiksi silloin, kun avoin tila alkaa kansalais- ja kulttuuritoiminnan myötä houkutella paikalle paljon ihmisiä ja yrittäjiä. Sosiaalista arvoa ovat esimerkiksi luottamus ja merkityksellisyyden sekä yhdenvertaisuuden kokemukset osana yhteisöä. (3)
Ihminen pääsee osalliseksi yhteisestä hyvästä ja hyvinvointia syntyy esimerkiksi silloin, kun ihminen tuntee yhteenkuuluvuutta, saa arvostusta ja myönteistä palautetta muilta ihmisiltä. Avoimessa tilassa ja sen toiminnassa voi esimerkiksi päästä näyttämään osaamistaan, vaikuttamaan resurssien hallintaan tai päästä muiden seuraan, mikä tuntuu merkitykselliseltä. Ihminen pääsee taustastaan riippumatta panostamaan toimintaan, jolle on kylässä, lähiössä tai muussa yhteisössä tarvetta. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Avoimet tilat – ihmiset kohtaavat ja elämänpiiri laajenee!
- Osallisuutta edistävä hallintomalli tukee osallisuustyön johtamista (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista Viisi tapaa perustaa avoin yhteinen tila (26.10.2020) (pdf 330 kt)
Kansikuva
