Hoidon jatkuvuusmalli mielenterveysasiakas sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hva, Sujuvat-palvelut valmennus ( RRP, P4, I1)
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuella Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskuksissa terveyden - ja sairaanhoidon palveluiden ja mielenterveyspalveluiden monipalveluasiakkaiden hoidon jatkuvuuden kehittäminen yhteistyössä.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuella Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskuksissa terveyden - ja sairaanhoidon palveluiden ja mielenterveyspalveluiden monipalveluasiakkaiden hoidon jatkuvuuden kehittäminen yhteistyössä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että mielenterveys- ja päihdepalveluita on saatavissa sote-keskuksista. Asiakas on kaikessa toiminnassa keskiössä ja on aktiivinen toimija. Hyvinvointialueen tavoitteena on ennaltaehkäisevän perustason hoitoon pääsyn paraneminen ja nopeutuminen. Järjestämissuunnitelmassa luvataan apun saaminen yhdellä yhteydenotolla. Mielenterveysasioissa ajan voi varata työntekijälle oman sote-keskuksen kautta ja lyhytaikaista keskusteluapua on saatavilla nopeasti, kun sitä tarvitsee. Palveluita tarjotaan moniammatillisena ja monialaisena yhteistyönä.
Pohteen sosiaali- ja terveyskeskuksissa rakennetaan toimintamalleja sellaisiksi, että ne tukevat paremmin ammattilaisen ja asiakkaan välisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus turvataan nimeämällä asiakkaalle omalääkäri, omahoitaja tai molemmat. Hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä pitkäaikaiset asiakassuhteet huomioidaan pitämällä pysyvät hoitosuhteet voimassa. Hoidon jatkuvuusmalli koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellisessä vastaanottotyössä hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan, vaan siinä hoito tapahtuu asiakaskohtaisesti oikean ammattilaisen toimesta. Pohteen alueella myös kehitetään ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden ja tiivistetään kuntoutuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen yhteistyötä sote-keskuksissa. Uusien toimintamallien tavoitteena on sujuvampi moniammatillinen yhteistyö, tiimityön hyödyt ja parempi diagnostiikka ja hoidon koordinaatio.
Kestävän kasvun ohjelman RRP2- hankkeessa tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta.
Kehitettävää toimintamallia pilotoidaan Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskukissa. Tuiran sote-keskuksen väestömäärä on 63 300 asukasta ja Kontinkankaan 83 500.
Kohderyhmänä on sote-keskukseen hakeutuva mielenterveysasikas. Asiakkaita on osallistettu tekemällä asiakaskysely. Kysely välitettiin Oulun Hyvän Mielen talon ja Mielenvireys ry:n toiminnassa oleville. Kysely kohdentui asiakkaille, jotka olivat hakeutuneet sote-keskukseen mielenterveysasioissa viimeisen kahden vuoden aikana. Kaksi vuotta rajattiin, koska Oulun sote-keskukissa on ollut mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoidon tarpeen arviohoitajat tämän ajan. Aikaisemmin olivat psykiatriset sairaanhoitajat terveyskeskuksissa tekemässä matalan kynnyksen mielenterveystyötä.
Kohderyhmänä on myös Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskusten terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden lääkärit ja hoitajat sekä Mielenterveyspalveluiden hoitajat ja psykiatrit.
Maaliskuussa 2024 tehtyjen kyselyiden pohjalta tavoitteita täsmennetään.
Kyselyiden tulokset:
- Psykiatrisen hoidon tarpeen arvion hoitaja sai yhteyden potilaaseen 1-3 vrk sisällä Tuirassa 41 % ja Kontinkankaalla 52 %
- Ennen psykiatrisen hoidon tarpeen hoitajan vastaanottoa Terapianavigaattorin oli täyttänyt Tuirassa 33% ja Kontinkankaalla 47 %.
- Asiakkaan asia hoitui yhdellä psyk.hta-hoitajan vastaanotolla Tuirassa 63 % ja Kontinkankaalla 51%
- Mielenterveyspalveluiden lyhytinterventioihin ohjatui Tuirassa 27 % ja Kontinkankaalla 20 % asiakkaista
- Psykiatrinen hoidon tarpeen arvio hoitaja konsultoi terveyden- ja sairaanhoidon lääkäriä Tuirassa 40% ja Kontinkankaalla 10 %, terveyden- ja sairaanhoidon hoitajaa molemmissa 10 %, psykiatria Tuirassa 10 % ja Kontinkankaalla 20%, mielenterveyspalveluiden hoitajaa Tuirassa 10% ja kontinkankaalla 40%
- Psykiatriset sairaanhoitajat saivat varattua asiakkaalleen lääkäriajan ei juuri koskaan tai harvoin Tuirassa 64% ja Kontinkankaalla 57 %
- Psykiatrisista sairaanhoitajista Tuirassa 41 % ja Kontinkankaalla 52 % ei tiennyt miten voi konsultoida terveyskeskuslääkäriä
- Psykiatristen sairaanhoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden sekä hoitajien välisiä konsultaatiotapoja oli useita
- Terveyskeskuslääkäreistä Tuirassa 67 % ja Kontinknakaalla 90 % ei tuntenut psykiatrista sairaanhoitajaan keneen voi olla yhteydessä asiakkaan asioissa
- Terveyskeskuslääkärit ovat viestitelleet tai keskustelleet psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa asiakkaan hoitoon liittyvässä asiassa ei koskaan tai harvoin Tuirassa 48 % ja Kontinkankaalla 66%
- Terveyskeskuslääkäreistä oli käyttänyt Mielenterveystalon ammattilaisten osiota potilastyössä ei koskaan tai harvoin Tuirassa 61 % ja Kontinkankaalla 81 %
- Terveyskeskuslääkäreistä tunsi Mielenterveyspalveluiden hoidon porrastuksen jossain määrin Tuirassa 52% ja Kontinkankaalla 47 %
- Terveyskeskuslääkärit eivät tienneet mielenterveyspotilaiden hoidossa käytettyjä matalan kynnyksen interventioita ja niiden kestoa Tuirassa 36 % ja Kontinkankaalla 66 %
- Vastaanoton sairaanhoitajat käyttivät useita ajanvarauskirjoja saadakseen yhetyttä psykiatriseen hoitajaan
- Vastaanoton hoitajat olivat viestitelleet tai keskustellleet psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa asiakkaan hoitoon liittyvässä asiassa ei koskaan/ harvoin/ joskus Tuirassa 79 % ja Kontinkankaalla 91 %
- Vastaanoton hoitajista oli ohjannut potilaan Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin harvoin Tuirassa 38 % ja Kontinkankaalla 36 %
- Vastaanoton hoitajista tunsi mielenterveyspalveluiden hoidon porrstuksen jossain määrin Tuirassa 39 % ja Kontinkankaalla 36 %
- Vastaanoton hoitajat eivät tienneet mielenterveyspotilaiden hoidossa käytettyjä matalan kynnyksen interventioita ja niiden kestoa Tuirassa 76 % ja Kontinkankaalla 82 %
- Kysellyyn vastanneista asiakkaista jäi odottamaan hoidon jatkumista mielenterveyspalveluista Tuirassa 50 %ja Kontinkankaalla 10%.
- Vastanneista asiakkaista hoitoon pääsyä jonotti yli vuoden Tuirassa 66 % ja Kontinkankaalla 100%
- Asiakas ohjattiin kolmannen sektorin toimintaan Tuirassa 7 % ja Kontinkankaalla 20 %
Hoidon jatkuvuusmallin laajempaan käyttöönottoon tähtäävä kehittämistyö alkaa suunnittelu vaiheella. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu ymmärryksen muodostaminen hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotosta ja kehittämistyötä tekevistä yksiköistä. Kehittämistyötä tukevan materiaalin tuottaminen ja erilaisten verkostojen rakentaminen kuuluvat myös suunnitteluvaiheeseen. Yksikkötasolla suunnitteluvaiheessa kuuluu tunnistaa niin hoidon jatkuvuutta tukevat tekijät kuin ne tekijät jotka vaativat muutosta, jotta hoidon jatkuvuuteen päästään.
Tärkeä osa kehittämistyötä on mielenterveyspalveluiden tiimimallin uudistaminen vastaamaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tiimijakoa. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton edellys on, että ajanvarauskirjojen suunnittelu tukee hoidon jatkuvuutta. Myös muut toiminnan ja käytänteiden muutokset tukevat uuden toimintamallin juurruttamista osaksi organisaatioiden toimintaa.
Koko kehittämistyön ajan tehtyjä muutoksia arvoidaan ja kehitetään tarpeen mukaisesti. Kehittämistyön tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka jäävät käyttöön ja niitä kehitetään jatkuvasti myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen.