Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P4, I3)
Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotin tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta ikääntyneiden asiakkaiden hoidossa, vahvistaa ammattilaisen vaikuttavuustiedon hyödyntämistä ja tukea HVA:n vaikuttavuusperustaisuuden toteutussuunnitelmaa.
Toimintamallin nimi
Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotin tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta ikääntyneiden asiakkaiden hoidossa, vahvistaa ammattilaisen vaikuttavuustiedon hyödyntämistä ja tukea HVA:n vaikuttavuusperustaisuuden toteutussuunnitelmaa.
Sovellus asiakasmaksujen ja hyvinvointialueen kustannusten arviointiin (työnimeltään "kustannustyökalu") on ikääntyneiden asiakasohjaukseen suunniteltu käyttöliittymä, jonka avulla palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä voidaan laskea kustannusarvio asiakkaalle suunnitelluista palveluista.
Asiakasohjaaja voi valita palvelukategorian, tuotantotavan sekä palvelutiheyden, joiden perusteella sovellus laskee valittujen palveluiden kustannusarvion asiakkaalle tulevista maksuista sekä hyvinvointialueelle palvelujen järjestäjänä tulevista kustannuksista.
Kustannusten laskeminen perustuu hyvinvointialueella käytössä oleviin maksutaksoihin ja palveluhinnastoon.
Palvelukokonaisuuden suunnittelussa huomioidaan myös kustannuksiin vaikuttavat tulorajat sekä perhekokoon liittyvät tiedot.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toteutettava Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotti kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelman Pilari 4:n osan ”Investointi 3” työpakettiin 8 ”Vaikuttavuusperustaisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen”, jossa tavoitteena on vaikuttavuusperustaisen ohjauksen ja tiedolla johtamisen osaamisen parantaminen palvelujärjestelmän eri tasoilla.
Vaikuttavuuspilotissa seurataan kansallista ohjausta vaikuttavuustiedon käytön edistämisestä (KUVA-mittaristo, Virta-hanke, STM:n verkostoyhteistyö) sekä huomioidaan aiempi Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehty vaikuttavuusperustaisella tiedolla johtamisen ja asiakassegmentoinnin kehitystyö.
Kehittämistyöstä saatavia tuloksia, kokemuksia ja tietoa hyödynnetään hyvinvointialuetasoisen vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin suunnittelussa ja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan muihin yksittäisiin palveluprosesseihin oman organisaation sisällä.
Asiakasymmärryksen kerryttäminen ja kohderyhmän osallistaminen
- Asiakasohjaajien edustajat ovat olleet mukana sovelluksen kehittämisprosessissa alusta alkaen.
- Sovelluksen pilotointi toteutettiin Ikääntyneiden asiakasohjaajien parissa.
- Hankkeen edustaja on tutustunut asiakasohjaajien työhän ja palvelutarpeen arvioinnin toteutukseen ( RAI-pohjaiset myöntökriteerit)
- Työpaja ja ryhmätehtävät, joissa pohdittu RAI-välineistä saatavan tiedon, vaikuttavuuden merkitystä ja edistämisen mahdollisuuksia asiakasohjaajan työssä
Sovelluksen käytön ja vaikuttavuuden edistämiseksi kehittämisvaiheessa arvioitiin tekijöitä, jotka edistävät vaikuttavuutta. Arvioinnissa hyödynnettiin
Sovelluksen käytön vakiinnuttamiseksi
- asiakasohjaajat koulutettiin sen käyttöön. Laadittiin loppukäyttäjän opas.
- toteutettiin käytettävyyteen ja käyttöasteeseen liittyvä kysely, jossa kartoitettiin sovelluksen käytettävyyttä, käyttöastetta ja kehittämiskohteita
- esiteltiin sovellusta organisaation muiden toimialojen asiakasohjauksille
-
määriteltiin pääkäyttäjät ja heidän roolinsa
Sovelluksen käyttö ikääntyneiden asiakasohjausta on vakiintunut osaksi asiakasohjaajien toteuttamaa hoidon tarpeen arviointia. Marraskuussa 2024 toteutetun kyselyn tuloksen mukaan asiakasohjaajista 56 % käyttää sovellusta päivittäin lähes jokaisen asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa. Satunnaisesti käyttävien osuus oli 44 %. Asiakasohjaajista 44% koki sovelluksen sujuvoittaneen asiakkaalle myönnettävien palvelujen kustannusten arvioimista. Asiakasohjaajien kustannustietoisuuden kehittymistä osoittaa heidän lisääntynyt kiinnostuksensa seurata palvelujen kokonaiskustannuksia.
Kansikuva
