Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P4, I3)

Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotin tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta ikääntyneiden asiakkaiden hoidossa, vahvistaa ammattilaisen vaikuttavuustiedon hyödyntämistä ja tukea HVA:n vaikuttavuusperustaisuuden toteutussuunnitelmaa.
 

 

Toimintamallin nimi
Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P4, I3)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotin tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta ikääntyneiden asiakkaiden hoidossa, vahvistaa ammattilaisen vaikuttavuustiedon hyödyntämistä ja tukea HVA:n vaikuttavuusperustaisuuden toteutussuunnitelmaa.
 

 

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Ritva Saarelma

Luotu

31.03.2023

Viimeksi muokattu

19.05.2025
Ratkaisun perusidea

Sovellus asiakasmaksujen ja hyvinvointialueen kustannusten arviointiin (työnimeltään "kustannustyökalu") on ikääntyneiden asiakasohjaukseen suunniteltu käyttöliittymä, jonka avulla palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä  voidaan laskea kustannusarvio asiakkaalle suunnitelluista palveluista.​

Asiakasohjaaja voi valita palvelukategorian, tuotantotavan sekä palvelutiheyden, joiden perusteella sovellus laskee valittujen palveluiden kustannusarvion asiakkaalle tulevista maksuista sekä hyvinvointialueelle palvelujen järjestäjänä tulevista kustannuksista. ​

Kustannusten laskeminen perustuu hyvinvointialueella käytössä oleviin maksutaksoihin ja palveluhinnastoon. ​

Palvelukokonaisuuden suunnittelussa huomioidaan myös kustannuksiin vaikuttavat tulorajat sekä perhekokoon liittyvät tiedot. 

Toimintaympäristö

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toteutettava Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotti kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelman Pilari 4:n osan ”Investointi 3” työpakettiin 8 ”Vaikuttavuusperustaisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen”, jossa tavoitteena on vaikuttavuusperustaisen ohjauksen ja tiedolla johtamisen osaamisen parantaminen palvelujärjestelmän eri tasoilla.

Vaikuttavuuspilotissa seurataan kansallista ohjausta vaikuttavuustiedon käytön edistämisestä (KUVA-mittaristo, Virta-hanke, STM:n verkostoyhteistyö) sekä huomioidaan aiempi Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehty vaikuttavuusperustaisella tiedolla johtamisen ja asiakassegmentoinnin kehitystyö.  

Kehittämistyöstä saatavia tuloksia, kokemuksia ja tietoa hyödynnetään hyvinvointialuetasoisen vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin suunnittelussa ja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan muihin yksittäisiin palveluprosesseihin oman organisaation sisällä.  
 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärryksen kerryttäminen ja kohderyhmän osallistaminen

  • Asiakasohjaajien edustajat ovat olleet mukana sovelluksen kehittämisprosessissa alusta alkaen.  
  • Sovelluksen pilotointi toteutettiin Ikääntyneiden asiakasohjaajien parissa.  
  • Hankkeen edustaja on tutustunut asiakasohjaajien työhän ja palvelutarpeen arvioinnin toteutukseen ( RAI-pohjaiset myöntökriteerit)
  • Työpaja ja ryhmätehtävät, joissa pohdittu RAI-välineistä saatavan tiedon,  vaikuttavuuden merkitystä  ja edistämisen mahdollisuuksia asiakasohjaajan työssä

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sovelluksen käytön ja vaikuttavuuden edistämiseksi kehittämisvaiheessa arvioitiin tekijöitä, jotka edistävät vaikuttavuutta.   Arvioinnissa hyödynnettiin 

Sovelluksen käytön vakiinnuttamiseksi 

  • asiakasohjaajat koulutettiin sen käyttöön.  Laadittiin loppukäyttäjän opas.
  • toteutettiin käytettävyyteen ja käyttöasteeseen liittyvä kysely, jossa kartoitettiin sovelluksen käytettävyyttä, käyttöastetta ja kehittämiskohteita
  • esiteltiin sovellusta organisaation muiden toimialojen asiakasohjauksille
  • määriteltiin pääkäyttäjät ja heidän roolinsa

     

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sovelluksen käyttö  ikääntyneiden asiakasohjausta on vakiintunut  osaksi asiakasohjaajien toteuttamaa hoidon tarpeen arviointia.  Marraskuussa 2024 toteutetun kyselyn tuloksen mukaan asiakasohjaajista 56 % käyttää sovellusta päivittäin lähes jokaisen asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa. Satunnaisesti käyttävien osuus oli 44 %.   Asiakasohjaajista 44% koki sovelluksen sujuvoittaneen asiakkaalle myönnettävien palvelujen kustannusten arvioimista.  Asiakasohjaajien kustannustietoisuuden kehittymistä osoittaa heidän lisääntynyt kiinnostuksensa seurata palvelujen kokonaiskustannuksia. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tekninen toteutus

  • Sovelluksen käyttöönottoprosessi voidaan toteuttaa ketterän ohjelmakehityksen mukaisesti.  Päijät-Hämeessä kehitysprojektiin osallistui järjestelmätoimittajan oma kehitystiimi ja projektitiimi, jossa oli mukana toimittajaan edustus, hyvinvointialueen edustus. Lisäksi käytännön asioiden johtamiseen perustettiin hvan asiakasohjauksen,  hankkeen ja controllerin edustajista koottu työryhmä.  
  • Sovelluksen  käyttöliittymä-, sovelluskerrosten sekä tietokantaratkaisujen teknisissä ratkaisuissa hyödynnettiin Microsoft Power Platform alustaa, joka on mallipohjainen sovellus (Model-Driven App). Sovelluksessa käytössä olevia näkymiä ja toimintoja hallitaan käyttöoikeuksilla. Kululaskennan ja taustatietojen ylläpidon näkymät sisältyvät sovellukseen. Näytettävät lomakekentät perustuvat Microsoftin liiketoimintasääntöihin.​ Laskentalogiikka perustuu JavaScript ohjelmointikieleen. ​ Käyttöoikeuden hallinta on toteutettu hyvinvointialueen Entra ID:ssa.

Käyttöönotto

  • Hyödynnettävissä hyvinvointialueen eri asiakasohjausta toteuttavissa yksiköissä, joissa tehdään hoidon tarpeen arviointia
  • Koska sovellus ei ole integroitu APT-järjestelmiin, on se käyttöönotettavissa lyhyellä aikataululla.   Asiakastietoja ei tallenneta sovellukseen , joten tietosuoja- ja tietoturvatietojen haasteet vähäisiä. 
  • Tietolähteiden määrä organisaatiokohtaisia.  Maksutietoihin perustuvien tietolähteiden päivitys huomioitava käytössä.