Kohdennettu järjestöesittelytilaisuus sote-ammattilaisille

Luotu 06.11.2023
Kohdennettu järjestöesittelytilaisuus sote-ammattilaisille

Tiivistelmä

Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien yleishyödyllisen toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö on osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä:

  • Asiakkaan tai potilaan elämäntilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä tunnistamaan ne yleishyödylliset toiminnot, joista tämä hyötyisi.
  • Asiakkaan tai potilaan ohjaus järjestön tai seurakunnan toimintaan on hyvä kirjata asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmia.

Erityisen paljon tietoa ja ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta tarvitsevat asiakas- ja palveluohjaajat sekä paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmien vastuutyöntekijät. Osalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista voi olla tiiviimpää yhteistyötä tiettyjen järjestöjen kanssa, esim.

  • Diagnoosikohtaiset yhdyshenkilöt (mm. Muistihoitaja, diabeteshoitaja ja sydänhoitaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseistä diagnoosiryhmää edustavien järjestöjen kanssa.
  • Teemakohtaiset yhdyshenkilöt (mm. Elintapaohjaaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseiseen teemaan liittyvien järjestöjen kanssa.

Tietyille sote-ammattilaisten ryhmille kohdennettujen järjestö- ja seurakuntaesittelyjen avulla lisätään ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta sekä parannetaan heidän mahdollisuuksiaan ohjata asiakkaita ja potilaita yleishyödylliseen toimintaan.

Esittelytilaisuudet voi järjestää esimerkiksi palvelukokonaisuuksittain. Tilaisuuksien organisointi kannattaa toteuttaa hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyönä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. 

Hyvinvointialueella toimii tyypillisesti tuhansia järjestöjä ja vähintään kymmeniä seurakuntia. Niiden toiminnan näkyväksi tekeminen hyvinvointialueen tuhansille työntekijöille on suuri haaste, johon kohdennetuilla esittelytilaisuuksilla voidaan vastata.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Jotta ammattilainen voisi hyödyntää järjestöjen ja seurakuntien tarjoamaa tietoa, tukea, toimintaa ja palveluja asiakkaidensa ja potilaidensa tukena, hänellä tulee olla

  • organisaation ja johdon tuki tekemälleen yhteistyölle,
  • mahdollisuus pitää huolta omasta järjestö-, seurakunta- ja vapaaehtoistoimintaan liittyvästä osaamisestaan,
  • tahtoa, tietoa, osaamista, aikaa ja työvälineitä vaikuttavaan yhteistyöhön,
  • kykyä ymmärtää asiakkaan tai potilaan kokonaisvaltainen elämäntilanne sekä järjestöjen ja seurakuntien roolit ja tehtävät siihen liittyen,
  • kykyä tunnistaa paikalliset, alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset järjestöt ja seurakunnat sekä yleishyödylliset toiminnat, joista voi olla asiakkaalle tai potilaalle apua sekä
  • kunnioittava ja arvostava asenne järjestö- ja seurakuntakumppaneita ja heidän osaamistaan kohtaan.

Jotta ammattilaisella olisi riittävät mahdollisuudet ja valmiudet tehdä yhteistyötä osana omaa asiakas- ja potilastyötään, hänen tulee saada riittävästi tukea yhteistyön toteuttamiselle. Tätä tukea hyvinvointialue tarjoaa ammattilaiselle työvälineiden, perehdytyksen sekä kohdennettujen esittelyjen avulla.

Kohdennusta voi tehdä esimerkiksi palvelukokonaisuuksittain:

  • Tilaisuudet lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville
  • Tilaisuudet nuorten kanssa työskenteleville
  • Tilaisuudet ikäihmisten kanssa työskenteleville
  • Tilaisuudet vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleville
  • Tilaisuudet mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskenteleville.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on lisätä hyvinvointialueen ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisestä toiminnasta ja siten lisätä asiakkaiden ja potilaiden ohjaamista ja osallistumista kolmannen sektorin toimintaan.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Esittelyihin osallistuneilta ammattilaisilta kysytään osallistumisen hyödyllisyyttä oman työn näkökulmasta sekä sitä, suosittelisiko vastaaja osallistumista työkaverille. Esittelyn pitäneeltä järjestön tai seurakunnan edustajalta kysytään esittelyn pitämisen hyödyllisyyttä oman organisaation näkökulmasta sekä sitä, miten tärkeäksi vastaaja kokee kohdennetut ja koordinoidut esittelytilaisuudet ammattilaisille. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin käyttöönotto vaatii sen, että hyvinvointialueella tiettyjen asiakasryhmien kanssa työskentelevät henkilöt ovat avainhenkilöiden (esimerkiksi esihenkilöiden tai järjestöyhdyshenkilöiden) kautta saavutettavissa. Toimintamalli vaatii myös henkilöresurssia sekä hyvinvointialueelta että järjestöistä ja seurakunnista.

Toimintamalli vaatii läsnä, etänä tai hybridinä toteutettavien esittelytilaisuuksien järjestelemistä, esittelyvuorojen ja käytännön toteutuksen sopimista järjestöjen ja seurakuntien edustajien kanssa sekä seuranta- ja arviointitiedon keräämistä toteutetuista esittelytilaisuuksista.

Toimintamallin ydinsisältö

Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien yleishyödyllisen toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö on osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä:

  • Asiakkaan tai potilaan elämäntilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä tunnistamaan ne yleishyödylliset toiminnot, joista tämä hyötyisi.
  • Asiakkaan tai potilaan ohjaus järjestön tai seurakunnan toimintaan tulee kirjata asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmia.

Erityisen paljon tietoa ja ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta tarvitsevat asiakas- ja palveluohjaajat sekä paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmien vastuutyöntekijät. Osalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista voi olla tiiviimpää yhteistyötä tiettyjen järjestöjen kanssa, esim.

  • Diagnoosikohtaiset yhdyshenkilöt (mm. muistihoitaja, diabeteshoitaja ja sydänhoitaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseistä diagnoosiryhmää edustavien järjestöjen kanssa.
  • Teemakohtaiset yhdyshenkilöt (mm. elintapaohjaaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseiseen teemaan liittyvien järjestöjen kanssa.

Tietyille sote-ammattilaisten ryhmille kohdennettujen järjestö- ja seurakuntaesittelyjen avulla lisätään ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta sekä parannetaan heidän mahdollisuuksiaan ohjata asiakkaita ja potilaita yleishyödylliseen toimintaan.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamalli lisää hyvinvointialueen ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisestä toiminnasta ja siten lisää asiakkaiden ja potilaiden ohjaamista ja osallistumista kolmannen sektorin toimintaan.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Lähes jokainen esittelyihin osallistunut ammattilainen kokee osallistumisen hyödylliseksi oman työn näkökulmasta ja suosittelisi osallistumista työkaverille. 

Lähes jokainen esittelyn pitänyt järjestön tai seurakunnan edustaja kokee esittelyn pitämisen hyödylliseksi ja kohdennetut ja koordinoidut esittelytilaisuudet ammattilaisille tärkeäksi. 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä toiminta lisää asiakkaiden ja potilaiden osallistumista järjestöjen ja seurakuntien toimintaan, mikä vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja vähentää kustannuksia.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toiminnan organisoiminen ja siihen osallistuminen vaatii hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöiden työaikaa. Koska esittelyt pidetään etäyhteydellä, niistä ei erikseen muodostu kustannuksia.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Kohdennettuja esittelytilaisuuksia voi järjestää kaikilla hyvinvointialueilla yhdessä alueellisten ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Esittelytilaisuuksien organisointi voi tapahtua hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyönä. Esimerkiksi maakunnallinen verkostojärjestö voi huolehtia esittelijöiden rekrytoinnista, tilaisuuksien juontamisesta sekä seuranta- ja arviointitiedon keräämisestä. Hyvinvointialue voi vastata tilaisuuksien aikatauluttamisesta sekä hyvinvointialueen sisäisestä viestinnästä osallistujien tavoittamiseksi.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Palveluohjaus ja integraatio
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)