Sote-ammattilaisen perehdytys järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan
Järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisen toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö on osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä. Perehdytyspaketin tarkoituksena on lisätä ammattilaisen ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta.
Toimintamallin nimi
Järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisen toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö on osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä. Perehdytyspaketin tarkoituksena on lisätä ammattilaisen ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta.
Perehdytysmateriaalin tavoitteina ovat seuraavat:
- Tarjota ammattilaiselle riittävästi tietoa järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisestä toiminnasta
- Perehdytys on suoritettavissa itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti
- Perehdytyksen läpikäyminen parantaa hyvinvointialueen palvelujen asiakas- ja tarvelähtöisyyttä
Perehdytyksen läpikäytyään ammattilainen
- tietää yleishyödyllisen järjestö- ja seurakuntatoiminnan periaatteet
- tunnistaa yleishyödylliset järjestö- ja seurakuntatoimijat
- tunnistaa asiakas- ja potilastilanteet, joissa ohjata yleishyödylliseen toimintaan
- osaa tarjota oikeanlaista tukea asiakkaalle tai potilaalle ohjaustilanteessa
- tietää, mistä tietolähteistä yleishyödyllistä toimintaa löytää
Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien yleishyödyllisen toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö on osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä:
- Asiakkaan tai potilaan elämäntilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä tunnistamaan ne yleishyödylliset toiminnot, joista tämä hyötyisi.
- Asiakkaan tai potilaan ohjaus järjestön tai seurakunnan toimintaan on hyvä kirjata asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmia.
Erityisen paljon tietoa ja ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta tarvitsevat asiakas- ja palveluohjaajat sekä paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmien vastuutyöntekijät. Osalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista voi olla tiiviimpää yhteistyötä tiettyjen järjestöjen kanssa, esim.
- Diagnoosikohtaiset yhdyshenkilöt (mm. Muistihoitaja, diabeteshoitaja ja sydänhoitaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseistä diagnoosiryhmää edustavien järjestöjen kanssa.
- Teemakohtaiset yhdyshenkilöt (mm. Elintapaohjaaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseiseen teemaan liittyvien järjestöjen kanssa.
Sote-ammattilaisen perehdytysmateriaali järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan sisältää seuraavat osiot:
- Johdanto järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan
- Toimijakenttä hyvinvointialueella
- Toimijoiden resurssit ja toimialueet
- Yhteistyö osana jokaisen sote-ammattilaisen työtä
- Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö mahdollistajana
- Mitä järjestöt ja seurakunnat tekevät asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi
- Millaista yleishyödyllinen toiminta on
- Missä tilanteissa ohjata yleishyödyllisen toiminnan pariin
- Järjestöneuvonta
- Olka-toiminta sairaalassa
- Yleishyödyllinen toiminta asiakkaan palvelupolulla
- Miten ohjata yleishyödyllisen toiminnan pariin
- Lähellä.fi-palvelu
- Miten hyödyntää toimijoiden osaamista
- Miten hyödyntää kokemustoimijoita
- Aikajana
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.
Jotta ammattilainen voisi hyödyntää järjestöjen ja seurakuntien tarjoamaa tietoa, tukea, toimintaa ja palveluja asiakkaidensa ja potilaidensa tukena, hänellä tulee olla
- organisaation ja johdon tuki tekemälleen yhteistyölle,
- mahdollisuus pitää huolta omasta järjestö-, seurakunta- ja vapaaehtoistoimintaan liittyvästä osaamisestaan,
- tahtoa, tietoa, osaamista, aikaa ja työvälineitä vaikuttavaan yhteistyöhön,
- kykyä ymmärtää asiakkaan tai potilaan kokonaisvaltainen elämäntilanne sekä järjestöjen ja seurakuntien roolit ja tehtävät siihen liittyen,
- kykyä tunnistaa paikalliset, alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset järjestöt ja seurakunnat sekä yleishyödylliset toiminnat, joista voi olla asiakkaalle tai potilaalle apua sekä
- kunnioittava ja arvostava asenne järjestö- ja seurakuntakumppaneita ja heidän osaamistaan kohtaan.
Jotta ammattilaisella olisi riittävät mahdollisuudet ja valmiudet tehdä yhteistyötä osana omaa asiakas- ja potilastyötään, hänen tulee saada riittävästi tukea yhteistyön toteuttamiselle. Tätä tukea hyvinvointialue tarjoaa ammattilaiselle työvälineiden sekä perehdytyksen avulla.
Sote-ammattilaisen perehdytysmateriaalia järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan liittyen on työstetty Pohjois-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Materiaalin inspiraationa käytettiin Siun soten perehdytysmateriaalin sisältöjä.
Materiaali toteutettiin diamuodossa ja sen käyttöä pilotoitiin perehdytystilaisuuksissa syksyllä 2022. Materiaali vietiin osaksi hyvinvointialueen henkilöstön ILONA-intranettiä vuoden 2023 aikana.
Toimintamallin käyttöönotto vaatii perehdytysmateriaalin laatimisen yhteistyössä niiden toimijoiden edustajien kanssa, joiden toimintaan se liittyy, sekä niiden henkilöstön edustajien kanssa, jonka perehdyttämiseen sitä on tarkoitus hyödyntää. Perehdytysmateriaalin tulee olla tiivis ja yleistasoinen sekä sisältää konkreettisia välineitä ammattilaisen työn tueksi. Materiaalin tulee olla helposti henkilöstön saatavissa esimerkiksi intranetissä tai sähköisellä koulutusalustalla. Materiaalin ylläpitämisen ja kehittämisen tulee olla vastuutettu esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaavan henkilön tehtäväksi.
Perehdytysmateriaalia voidaan hyödyntää myös perehdytystilaisuuksien toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveysammattilaisten työtahdin ja työn luonteen näkökulmasta parhaiten toimivat videomuotoiset sekä etänä toteutettavat perehdytystilaisuudet, joiden kesto on enimmillään yksi tunti. Perehdytystilaisuuksien toteuttaminen sopii esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaavan henkilön tehtäväksi.
Perehdytysmateriaalin sisältöä pilotoitiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella loka-marraskuussa 2022. 11 kaikille avoimessa tilaisuudessa (kuusi etänä ja viisi Oulun yliopistollisessa sairaalassa) oli osallistujia yhteensä osallistujia 117. Lisäksi järjestettiin etänä yksi palveluohjaajille suunnattu tilaisuus, jossa osallistujia oli 24.
Perehdytysmateriaalin läpikäyminen tilaisuudessa kesti noin 35min ja keskustelulle oli varattu aikaa 10min.
Valtaosa tilaisuuksiin osallistuneista koki saamansa tiedon hyödylliseksi. Materiaalia kehuttiin napakaksi, selkeäksi ja hyödylliseksi. Erityistä kiitosta sai palveluohjauksen tueksi luotu työkalu "Miten ohjata yleishyödyllisen toiminnan pariin”.
Perehdytysmateriaali on muutettu sähköiseen muotoon ja viety hyvinvointialueen henkilöstön ILONA-intranettiin vuoden 2023 aikana.
Perehdytysmateriaalin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella pilotoitiin syksyllä 2023 etänä toteutettuja kohdennettuja järjestöesittelyitä.