Sote-ammattilaisen perehdytys järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan

Luotu 02.11.2022
Sote-ammattilaisen perehdytys järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan

Tiivistelmä

Perehdytysmateriaalin tavoitteina ovat seuraavat:

  • Tarjota ammattilaiselle riittävästi tietoa järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisestä toiminnasta
  • Perehdytys on suoritettavissa itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti
  • Perehdytyksen läpikäyminen parantaa hyvinvointialueen palvelujen asiakas- ja tarvelähtöisyyttä

Perehdytyksen läpikäytyään ammattilainen

  • tietää yleishyödyllisen järjestö- ja seurakuntatoiminnan periaatteet
  • tunnistaa yleishyödylliset järjestö- ja seurakuntatoimijat
  • tunnistaa asiakas- ja potilastilanteet, joissa ohjata yleishyödylliseen toimintaan
  • osaa tarjota oikeanlaista tukea asiakkaalle tai potilaalle ohjaustilanteessa
  • tietää, mistä tietolähteistä yleishyödyllistä toimintaa löytää

Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien yleishyödyllisen toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö on osa jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä:

  • Asiakkaan tai potilaan elämäntilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä tunnistamaan ne yleishyödylliset toiminnot, joista tämä hyötyisi.
  • Asiakkaan tai potilaan ohjaus järjestön tai seurakunnan toimintaan on hyvä kirjata asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmia.

Erityisen paljon tietoa ja ymmärrystä yleishyödyllisestä toiminnasta tarvitsevat asiakas- ja palveluohjaajat sekä paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmien vastuutyöntekijät. Osalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista voi olla tiiviimpää yhteistyötä tiettyjen järjestöjen kanssa, esim.

  • Diagnoosikohtaiset yhdyshenkilöt (mm. Muistihoitaja, diabeteshoitaja ja sydänhoitaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseistä diagnoosiryhmää edustavien järjestöjen kanssa.
  • Teemakohtaiset yhdyshenkilöt (mm. Elintapaohjaaja) toimivat tiiviissä yhteistyössä kyseiseen teemaan liittyvien järjestöjen kanssa.

Sote-ammattilaisen perehdytysmateriaali järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan sisältää seuraavat osiot:

  • Johdanto järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan
  • Toimijakenttä hyvinvointialueella
  • Toimijoiden resurssit ja toiminta-alueet
  • Yhteistyö osana jokaisen sote-ammattilaisen työtä
  • Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilön rooli yhteistyön mahdollistajana
  • Mitä järjestöt ja seurakunnat tekevät asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi
  • Millaista yleishyödyllinen toiminta on ja missä tilanteissa ohjata yleishyödyllisen toiminnan pariin
  • Olka-toiminta sairaalassa
  • Yleishyödyllinen toiminta asiakkaan palvelupolulla
  • Hyvinvoinnin palvelutarjotin ja Lähellä.fi-palvelu
  • Miten hyödyntää järjestöjen ja seurakuntien osaamista
  • Miten hyödyntää kokemustoimijoiden osaamista.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointialueilla työskentelee suuri joukko eri alojen ammattilaisia. Suurin osa työntekijöistä tekee asiakas- tai potilastyötä sosiaali- ja terveysalalla. Alan perustutkinnot sisältävät niukasti tietoa järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta. Lisäksi asiakas- ja potilasohjauksen näkökulmasta on keskeistä tuntea nimenomaisesti omalla hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja seurakuntien toimintaa. Hyvinvointialueiden kannattaa siis perehdyttää omaa henkilöstöään asiaan liittyen.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.

Jotta ammattilainen voisi hyödyntää järjestöjen ja seurakuntien tarjoamaa tietoa, tukea, toimintaa ja palveluja asiakkaidensa ja potilaidensa tukena, hänellä tulee olla

  • organisaation ja johdon tuki tekemälleen yhteistyölle,
  • mahdollisuus pitää huolta omasta järjestö-, seurakunta- ja vapaaehtoistoimintaan liittyvästä osaamisestaan,
  • tahtoa, tietoa, osaamista, aikaa ja työvälineitä vaikuttavaan yhteistyöhön,
  • kykyä ymmärtää asiakkaan tai potilaan kokonaisvaltainen elämäntilanne sekä järjestöjen ja seurakuntien roolit ja tehtävät siihen liittyen,
  • kykyä tunnistaa paikalliset, alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset järjestöt ja seurakunnat sekä yleishyödylliset toiminnat, joista voi olla asiakkaalle tai potilaalle apua sekä
  • kunnioittava ja arvostava asenne järjestö- ja seurakuntakumppaneita ja heidän osaamistaan kohtaan.

Jotta ammattilaisella olisi riittävät mahdollisuudet ja valmiudet tehdä yhteistyötä osana omaa asiakas- ja potilastyötään, hänen tulee saada riittävästi tukea yhteistyön toteuttamiselle. Tätä tukea hyvinvointialue tarjoaa ammattilaiselle työvälineiden sekä perehdytyksen avulla.

Sote-ammattilaisen perehdytysmateriaalia järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan liittyen on työstetty Pohjois-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Materiaalin inspiraationa käytettiin Siun soten perehdytysmateriaalin sisältöjä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Perehdytysmateriaalin tavoitteena on tarjota hyvinvointialueen asiakas- tai potilastyötä tekevälle ammattilaiselle perustietoa järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta, sen toimintalogiikasta ja -edellytyksistä sekä ilmenemisestä hyvinvointialueella.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Perehdytysmateriaalia käytetään pohjana esiteltäessä hyvinvointialueen työntekijöille järjestöjen ja seurakuntien toimintoja kohdennetuissa esittelytilaisuuksissa. Esittelytilaisuuksien tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan hyöty- ja suosittelukysymyksillä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin käyttöönotto vaatii perehdytysmateriaalin laatimisen yhteistyössä niiden toimijoiden edustajien kanssa, joiden toimintaan se liittyy, sekä niiden henkilöstön edustajien kanssa, jonka perehdyttämiseen sitä on tarkoitus hyödyntää. Perehdytysmateriaalin tulee olla tiivis ja yleistasoinen sekä sisältää konkreettisia välineitä ammattilaisen työn tueksi. Materiaalin tulee olla helposti henkilöstön saatavissa esimerkiksi intranetissä tai sähköisellä koulutusalustalla. Materiaalin ylläpitämisen ja kehittämisen tulee olla vastuutettu esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaavan henkilön tehtäväksi.

Perehdytysmateriaalia voidaan hyödyntää myös perehdytystilaisuuksien toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveysammattilaisten työtahdin ja työn luonteen näkökulmasta parhaiten toimivat videomuotoiset sekä etänä toteutettavat perehdytystilaisuudet, joiden kesto on enimmillään 1-1,5h. Perehdytystilaisuuksien toteuttaminen sopii esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaavan henkilön tehtäväksi.

Toimintamallin ydinsisältö

Perehdytysmateriaalin tavoitteina ovat seuraavat:

  • Tarjota ammattilaiselle riittävästi tietoa järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisestä toiminnasta
  • Perehdytys on suoritettavissa itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti
  • Perehdytyksen läpikäyminen parantaa hyvinvointialueen palvelujen asiakas- ja tarvelähtöisyyttä

Perehdytyksen läpikäytyään ammattilainen

  • tietää yleishyödyllisen järjestö- ja seurakuntatoiminnan periaatteet
  • tunnistaa yleishyödylliset järjestö- ja seurakuntatoimijat
  • tunnistaa asiakas- ja potilastilanteet, joissa ohjata yleishyödylliseen toimintaan
  • osaa tarjota oikeanlaista tukea asiakkaalle tai potilaalle ohjaustilanteessa
  • tietää, mistä tietolähteistä yleishyödyllistä toimintaa löytää.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamalli lisää hyvinvointialueen ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisestä toiminnasta ja siten lisää asiakkaiden ja potilaiden ohjaamista ja osallistumista kolmannen sektorin toimintaan.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Perehdytysmateriaalin sisältöä pilotoitiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella loka-marraskuussa 2022. 11 kaikille avoimessa tilaisuudessa (kuusi etänä ja viisi Oulun yliopistollisessa sairaalassa) oli osallistujia yhteensä osallistujia 117. Lisäksi järjestettiin etänä yksi palveluohjaajille suunnattu tilaisuus, jossa osallistujia oli 24.

Perehdytysmateriaalin läpikäyminen tilaisuudessa kesti noin 35min ja keskustelulle oli varattu aikaa 10min.

Valtaosa tilaisuuksiin osallistuneista koki saamansa tiedon hyödylliseksi. Materiaalia kehuttiin napakaksi, selkeäksi ja hyödylliseksi. Erityistä kiitosta sai palveluohjauksen tueksi luotu työkalu "Miten ohjata yleishyödyllisen toiminnan pariin”.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä toiminta lisää asiakkaiden ja potilaiden osallistumista järjestöjen ja seurakuntien toimintaan, mikä vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja vähentää kustannuksia.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Perehdytysmateriaalin kokoaminen ja ylläpitäminen vaatii esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaavan henkilön työaikaa.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on käyttöönotettavissa kaikilla hyvinvointialueilla.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Sote-ammattilaisen perehdytys järjestöjen ja seurakuntien yleishyödylliseen toimintaan on hyvä sisältyä jokaisen uuden hyvinvointialuetyöntekijän perehdytyspakettiin. Lisäksi perehdytysmateriaalista on hyvä viestiä ajoittain koko henkilökunnalle. Myös perehdytystilaisuuksia olisi hyvä olla tarjolla vuosittain.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Palveluohjaus ja integraatio
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)