Kohtaamispaikka lapsiperheille ja ikäihmisille
Matalan kynnyksen kohtaamispaikassa lapsiperheet ja ikäihmiset kohtaavat ja tukevat toisiaan. Yhteinen ruokailu ja yhdessä tekeminen vahvistavat molempien voimavaroja, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Toimintamallin nimi
Matalan kynnyksen kohtaamispaikassa lapsiperheet ja ikäihmiset kohtaavat ja tukevat toisiaan. Yhteinen ruokailu ja yhdessä tekeminen vahvistavat molempien voimavaroja, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Avoin, matalan kynnyksen kohtaamispaikka tarjoaa sukupolvien kohtaamisia ja ammatillista tukea kohderyhmille sekä vahvistaa perheiden ja vapaaehtoisten voimavaroja, merkityksellisyyden kokemusta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta omassa elämässä.
Toiminta tapahtuu tiloissa, jotka ovat entuudestaan tuttuja alueiden lapsiperheille ja soveltuvat lasten kanssa toimimiseen. Soveltuvia tiloja ovat esimerkiksi asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja muut kohtaamispaikat, joissa on hyvin varusteltu keittiö, oleskelutilat ja valmiiksi lasten leluja ja pelejä. Tilojen tulisi olla esteettömiä. Kaupungit ja järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita tiloja hankittaessa.
Toimintamallia on tarkoitus soveltaa myös osana perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnan verkostoa.
Lapsiperheet: Tila on avoin kaikille lapsiperheille. Tavoitteena on saavuttaa perheet, joille osallistuminen ammatillisesti tuettuun yhteisötoimintaan tuo merkityksellistä tukea omaan arkeen.
Vapaaehtoiset ikäihmiset: Kohtaamispaikka tarjoaa ikäihmisille ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa lapsiperheiden hyväksi.
Lämminhenkisessä kohtaamispaikassa vapaaehtoiset varaisovanhemmat eli varamummut ja -vaarit sekä lapsiperheet kohtaavat mukavan illanvieton lomassa. Illan aikana valmistetaan yhdessä ruoka ja syödään saman pöydän ääressä. Muilta osin illan aikana tapahtuva kanssakäyminen on vapaamuotoista ja joustavaa. Lapset pääsevät viettämään aikaa mukavien varaisovanhempien kanssa ja vanhemmat saavat hengähdystauon sekä vertaistukea arjen keskelle. Toiminta mahdollistaa sukupolvien kohtaamisen lisäksi vertaisuuden kokemuksia kaikkien osapuolien – ikäihmisten, vanhempien ja lasten – kesken.
Toiminnassa yhdistetään ammatillinen osaaminen ja vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden hyödyksi. Tavoitteena on vahvistaa toimintaan osallistuvien lapsiperheiden ja toimintaa järjestävien vapaaehtoisten ikäihmisten voimavaroja, merkityksellisyyden kokemusta ja osallisuutta omassa elämässään ja omassa lähiyhteisössään sekä ehkäistä lapsiperheiden ylisukupolvista syrjäytymistä ja ylläpitää aktiivista toimijuutta. Toimintaan kuuluu myös työntekijän palveluohjauksellinen neuvonta ja tuki. Työntekijä pyrkii vahvistamaan kohderyhmien voimavaroja ja jaksamista, samalla lisäten heidän tietoaan muista alueen tukipalveluista.
Kohderyhmien osallisuutta edistämällä vähennetään eriarvoisuutta. Työntekijä pyrkii kohtaamaan perheet ja vapaaehtoiset arvostaen ja yhdenvertaisina. Osallisuus on mukanaoloa, toimintaan osallistumista ja siihen vaikuttamista. Kaikki otetaan aktiivisesti mukaan toiminnan suunnitteluun, esimerkiksi jokainen valmistettava ruoka suunnitellaan yhdessä.
Resurssit
Yksi osa-aikainen (50 %) työntekijä voi ohjata 2–3 tupailtaa viikossa. Työntekijällä on hyvä olla toimintaan soveltuva sosiaalialan koulutus. Yhteen tupailtaan varataan aikaa noin 5–6 tuntia. Aika sisältää tapahtuman viestinnän ja kaupassa käynnin. Lisäksi työntekijällä pitää olla aikaa toiminnan suunnitteluun sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan hallinnollisiin tehtäviin tarvitaan myös resursseja.
Tupaillan kustannukset:
Yhden tupaillan osalta on hyvä varautua seuraaviin toimintakuluihin:
- Ruokakulut noin 30–40 € / tupailta
- Askartelutarvikkeet noin 10–20 € kuukaudessa / tupa
- Lisäksi perheiden retkiin, vapaaehtoisten koulutus- ja virkistystoimintaan, toiminnan markkinointiin ja matkakuluihin kannattaa varata budjettiin sopiva summa
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET:
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Toiminta edistää lapsiperheiden ja ikäihmisten osallisuutta omassa elämässä, kun he saavat merkityksellisyyden kokemuksia toimiessaan toistensa hyväksi ja tukena. (1) Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa vahvistuu eri sukupolvien kohdatessa. Toiminnalla on eriarvoisuutta vähentäviä vaikutuksia. (2) Osallisuus yhteisestä hyvästä vahvistuu, kun toimintaan osallistuvat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä tasavertaisina toimijoina. (3)
Osallisuus omassa elämässä
Toiminta edistää lapsiperheiden ja ikäihmisten osallisuutta omassa elämässään. Osallistujat saavat merkityksellisyyden kokemuksia toimiessaan toistensa hyväksi ja tukena. Toimintaan voi osallistua matalalla kynnyksellä. Toimintaan innostetaan mukaan maksuttoman ruoan ja vertaisseuran keinoin. Osallistujamäärä pyritään pitämään kohtuullisena, jotta turvallisen tilan periaatteet toteutuvat.
Osallisuutta omassa elämässä edistää lapsiperheiden kiinnittyminen osaksi yhteisöä ja asuinalueen toimintaan osallistuminen. Tupaillat voivat innostaa hakeutumaan koulutukseen tai työelämään ja tuoda tietoa saatavilla olevista palveluista. Vapaaehtoisille “varamummuille ja varavaareille” toimintaan osallistuminen sisältää merkityksellisiä kohtaamisia vertaisten, mutta myös lasten ja lasten vanhempien kanssa. Vapaaehtoiset voivat osallistua eri kerroilla erilaiseen toimintaan kokeillen erilaisia rooleja. On mahdollista laittaa ruokaa, leikkiä lasten kanssa tai jutella lasten vanhempien kanssa. Toiminta on vastavuoroista, illan aikana voi antaa eteenpäin esimerkiksi lasten pieneksi jääneitä vaatteita. Kaikille osallistujille toimintamalli mahdollistaa arjesta irrottautumisen ja tuo vaihtelua arki-iltoihin. Lapsiperheet saavat hengähdystauon tavallisesta arjesta ja vapaaehtoiset tapaavat uusia ihmisiä.
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa vahvistuu eri sukupolvien kohdatessa. Palautetta keräämällä toimintaa kehitetään osallistujien toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Tupailtojen lisäksi vapaaehtoisilla on mahdollisuus osallistua vertaistapaamisiin, joihin voi sisältyä myös koulutusta.
Toimintaan voi osallistua säännöllisesti tai satunnaisesti. Säännöllisen osallistumisen myötä on mahdollista havaita, millaisia vaikutuksia toiminnalla on osallistujien arkeen. Positiiviset havainnot lisäävät merkityksellisyyden kokemuksia ja tuovat iloa osallistujille.
Osallisuutta vahvistamalla riskiä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen voidaan vähentää. Toimintamalli on tarkoitus liittää osaksi perhekeskusten toimintaa. Perhekeskuksesta käsin toiminnan osallistujajoukko voi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi asuinalueen palveluihin.
Toiminta mahdollistaa ylisukupolvisen kanssakäymisen. Palveluyhteiskunta eriyttää sukupolvia toisistaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat yhteisen kanssakäymisen tärkeyden ja hyödyllisyyden sekä lapsille että ikäihmisille, ylisukupolvinen kanssakäyminen lisää sekä lasten että ikäihmisten hyvinvointia. (Ks. Ukkonen-Mikkola 2011., Cortellesi & Kernan 2016.) Sosiaalinen sitoutuminen muihin sukupolviin on yksi ihmisen hyvinvoinnin perustekijöistä. Jarrott’n & Brunon (2007) tutkimuksessa koskien ylisukupolvista kanssakäymistä, iäkkäät kertoivat lasten kanssa yhteisen tekemisen antavan merkityksellisyyden ja onnellisuuden tunteita.
Osallisuus yhteisestä hyvästä
Osallisuus yhteisestä hyvästä vahvistuu, kun toimintaan osallistuvat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä tasavertaisina toimijoina. Toiminnassa pyritään olemaan hyödyksi muille, jolloin osallisuus yhteisestä hyvästä kasvaa. Yhteiset tilaisuudet ovat mahdollisuus liittyä ihmisten seuraan.
Toiminta mahdollistaa sellaisten väestöryhmien kohtaamisen, jotka eivät välttämättä muutoin kohtaa toisiaan. Toiminta edistää alueiden yhteisöllisyyttä ja panostusta yhteiseen hyvään. Kohtaamiset voivat toimia kimmokkeena yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä tuoda tietoa ammattilaisille lapsiperheiden ja ikäihmisten tarpeista.
Osallisuutta edistävien rakenteiden luominen
Toimintamallissa luodaan osallisuutta edistäviä rakenteita. Toimintamalli on tarkoitus juurruttaa osaksi perhekeskuksen verkostoa. Ylisukupolvisten kohtaamisten mahdollistaminen on tärkeä osa osallisuutta edistävien rakenteiden luomista.
- Avoimet tilat – ihmiset kohtaavat ja elämänpiiri laajenee! (Thl.fi)
- Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta (Thl.fi)
- Digiosallisuus (Thl.fi)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista: Kohtaamispaikka lapsiperheille ja ikäihmisille (pdf)
Kansikuva
