Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)

Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lisääntyy

• Vuoden 2023 lopussa viidesosa helsinkiläisistä oli maahanmuuttajataustaisia ja osuus tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Alaikäisistä helsinkiläisistä 24 % on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa

• Lapsiperheköyhyys, väkivaltakokemukset, koulupudokkuus, syrjintä ja traumaattiset elämänkokemukset ovat useammin läsnä maahanmuuttajataustaisen kuin valtaväestöön kuuluvan lapsen elämässä.

Vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna lastensuojelun palveluissa

• Helsingissä vuonna 2024 vieraskielisiä oli noin 27 % asiakkaista ja vaativan tason palveluissa prosentit olivat vielä suurempia.
• Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisia lapsia sijoitetaan kiireellisesti useammin kuin valtaväestön lapsia. 
• Selittäviä tekijöitä: perheiden ja lasten tarvitsemia peruspalveluja ei ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia.
• Saman lapsen useat kiireelliset sijoitukset  ovat tyypillisempiä  maahanmuuttajataustaisilla kuin valtaväestön lapsilla, mikä voi kertoa siitä, että asiakaskohtainen  arviointi  ja  päätöksenteko on  erityisen  haasteellista asiakasryhmän  kohdalla. (Anis & Malin 2023)
• Yhtenä selityksenä yliedustukselle on tunnistettu järjestelmän ja palveluiden rakenteelliset, systemaattiset ja ammattilaisten toimintaan liittyvät tekijät, jotka johtavat asiakkaiden erilaiseen kohteluun ja arviointiin. 
  (Anis & Malin 2023,Turtiainen ja Hiitola 2018).

Samanlainen kohtelu ei riitä edistämään yhdenvertaisuutta

• Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää heikommassa asemassa olevan väestöryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. (Positiivinen erityiskohtelu, YVL 9 §)