Maahanmuuttajataustaisten nuorten monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)

Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.

Toimintamallin nimi
Maahanmuuttajataustaisten nuorten monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.

Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki, lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Minna Larvio

Luotu

17.03.2023

Viimeksi muokattu

31.03.2025
Toimintaympäristö

Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lisääntyy

  • Vuoden 2023 lopussa viidesosa helsinkiläisistä oli maahanmuuttajataustaisia ja osuus tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Alaikäisistä helsinkiläisistä 24 % on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa

  • Lapsiperheköyhyys, väkivaltakokemukset, koulupudokkuus, syrjintä ja traumaattiset elämänkokemukset ovat useammin läsnä maahanmuuttajataustaisen kuin valtaväestöön kuuluvan lapsen elämässä.

Vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna lastensuojelun palveluissa

  • Helsingissä vuonna 2024 vieraskielisiä oli noin 27 % asiakkaista ja vaativan tason palveluissa prosentit olivat vielä suurempia.
  • Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisia lapsia sijoitetaan kiireellisesti useammin kuin valtaväestön lapsia. 
  • Selittäviä tekijöitä: perheiden ja lasten tarvitsemia peruspalveluja ei ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia.
  • Saman lapsen useat kiireelliset sijoitukset  ovat tyypillisempiä  maahanmuuttajataustaisilla kuin valtaväestön lapsilla, mikä voi kertoa siitä, että asiakaskohtainen  arviointi  ja  päätöksenteko on  erityisen  haasteellista asiakasryhmän  kohdalla. (Anis & Malin 2023)
  • Yhtenä selityksenä yliedustukselle on tunnistettu järjestelmän ja palveluiden rakenteelliset, systemaattiset ja ammattilaisten toimintaan liittyvät tekijät, jotka johtavat asiakkaiden erilaiseen kohteluun ja arviointiin. 
    (Anis & Malin 2023,Turtiainen ja Hiitola 2018).

Samanlainen kohtelu ei riitä edistämään yhdenvertaisuutta

  • Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää heikommassa asemassa olevan väestöryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. (Positiivinen erityiskohtelu, YVL 9 §)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä:

Lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina olevat maahanmuuttajataustaiset perheet, joiden 10-17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve. 

Lastensuojelun kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa:

  • projektiryhmän jäsenenä
  • 1 krt/kk mukana systeemisessä asiakasreflektiossa
  • työparina asiakastyössä

Asiakaslupaus:

”Me kohtaamme sinut kunnioittavasti ja huomioimme sinun ja perheesi tilanteen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. 
Me tuemme sinua mahdollisissa haasteissa yhteisymmärryksessä kanssasi.”