Matalan kynnyksen talousneuvonta
Sosiaalista talous- ja velkaneuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä henkilökohtaisesti ja ryhmissä. Oloa helpottaa, kun voi puhua ulkopuolisen ihmisen kanssa taloudellisista vaikeuksista, selkiyttää tilannetta ja hakea ratkaisuja.
Toimintamallin nimi
Sosiaalista talous- ja velkaneuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä henkilökohtaisesti ja ryhmissä. Oloa helpottaa, kun voi puhua ulkopuolisen ihmisen kanssa taloudellisista vaikeuksista, selkiyttää tilannetta ja hakea ratkaisuja.
Talousasioihin perehtynyt työntekijä tarjoaa yksilötukea taloudellisen tilanteen selkiyttämiseksi. Sama työntekijä ei myönnä etuuksia eikä anna taloudellisia sanktioita. Näin neuvontaan hakeutumiselle on matalampi kynnys ja keskustelu on vapaampaa.
Palvelussa pyritään lisäämään asiakkaiden taloudellista toimintakykyä, elämänhallintaa ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistään talous- ja velkaongelmien syntymistä.
Palveluun voi hakeutua omatoimisesti tai muiden palveluiden kuten sosiaalitoimen kautta. Palvelusta ohjataan tarvittaessa esimerkiksi viralliseen velkaneuvontaan.
Palvelu toimii taloudellisen tuen solmukohtana ja selvityspisteenä. Työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla asioiden hoitamiseksi. Talousasioihin erikoistunut työntekijä vähentää osaamispainetta ja työtaakkaa muilta sosiaalityön ammattilaisilta.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Palvelun tuottaa julkisen tai kolmannen sektorin sosiaalialan toimija, jolla on tietoa ja osaamista taloudenpidosta, laeista sekä palvelu- ja etuusjärjestelmästä. Kolmannen sektorin toimija ei ole osa virallista palvelujärjestelmää eikä työntekijöillä ole pääsyä asiakasjärjestelmiin, mikä voi madaltaa osallistumiskynnystä neuvontaan.
Kyse ei ole virallisesta talous- ja velkaneuvonnasta, vaan palvelusta voidaan edelleen ohjata sinne.
Taloudellisissa vaikeuksissa olevien henkilöiden auttaminen on usein pitkä prosessi, mikä vaatii tuen antajalta sitoutumista. Tuen tarjoajana voi toimia esimerkiksi kolmannen sektorin matalan kynnyksen sosiaalinen talousneuvonnan asiantuntija, joka voi tukea myös viranomaistahoja heidän omassa työssään. Matalan kynnyksen neuvontaa voidaan tarjota myös osana sosiaalipalveluita sosiaali- ja talousalan ammattilaisen tai koulutetun kokemusasian toimesta.
Ahkerasti yhdessä (ESR TL 5) ja Fyffee (STEA) -hankkeiden toimintamalli on kehitetty yhdessä seudun paikallisten auttamistahojen kuten aikuissosiaalityön, TYP:n, seurakunnan, työpajojen, TE-toimiston ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Käytännön palvelu on muovautunut nykyiseen muotoon asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Palvelun kohderyhmä ovat taloudellisesti vaativimmassa asemassa olevat henkilöt. Palvelusta hyötyvät myös muut talousvaikeuksia kohdanneet, asiakkaiden läheiset ja kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Asiakkaat voivat olla eri elämäntilanteissa: kuntouttavassa työtoiminnan parissa, asunnottomana, palveluissa mielenterveyden haasteiden vuoksi tai työelämän ulkopuolella. Palveluun on havaittu hakeutuvan paljon yksinäisiä ihmisiä.
Taloudellisesti vaativassa asemassa olevien henkilöiden on vaikea hakeutua esimerkiksi viralliseen velka- ja talousneuvontaan tai muihin vastaaviin tarjolla oleviin palveluihin, sillä heillä ei välttämättä ole toimintakykyä tai tietoa palveluista. Kun henkilöllä ei ole maksukykyä, voi pienenkin velkataakan hoitaminen olla mahdotonta. Suurella osalla palveluun hakeutuvista on talousongelmien lisäksi tarve saada myös muita palveluita, kuten päihde- ja mielenterveyspalveluita. Osa talousneuvontaan hakeutuvista talousahdinko liittyy esimerkiksi pikavippien ottamiseen, yli varojen elämiseen sekä kokemattomuuteen hoitaa talousasioita. Osalla taloushuolet linkittyvät rahapelaamiseen tai päihdeongelmiin.
Asiakkaat tarvitsevat enemmän tukea, aikaa ja asiantuntijuutta asioiden selvittämiseen kuin perussosiaalityössä pystytään usein tarjoamaan. Asiakkailla saattaa myös olla pelko siitä, että neuvontaan hakeutuminen vaikuttaa etuuksiin, jolloin on tärkeää, ettei neuvoja tee etuuspäätöksiä. Tässä mielessä kolmannen sektorin toimijan palveluun hakeutumiseen saattaa olla matalampi kynnys.
Tilastotietojen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 yli 507 000 ulosottovelallista. Määrä on ollut kasvussa. Kerrannaisvaikutuksena ulosottovelallisuus kosketti arviolta runsasta miljoona suomalaista. Myös maksuhäiriöisten määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Maksuhäiriöisiä oli Suomessa vuonna 2020 vajaa 400 000, ja maksuhäiriömerkintöjä yhdellä henkilöllä oli keskimäärin yli 15.
PALVELU KÄYTÄNNÖSSÄ: MATALAN KYNNYKSEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA
Neuvonnan aluksi kartoitetaan asiakkaan kanssa hänen taloudellinen tilanteensa. Toiseksi kartoitetaan tarvetta, mahdollisuuksia, kykyä ja tahtotilaa tilanteen muuttamiseksi ja ratkaisemiseksi. Apuna käytetään Fyffee-toimintamallin talouden hallinnan kehikkoa.
Palvelussa annetaan tietoa ja apua laskujen maksuun, digitaalisten hakemusten tekemiseen ja maksujen maksamiseen, etuuksien ja tulojen yhteensovittamiseen (kuten Kela-etuudet,velka-asiat). Käytännössä toiminta on yhdessä keskustelua, käytännön tukea ja asioiden selvittämistä.
Työskentelylle varataan aikaa tarpeen mukaan. Asiakas ja työntekijä voivat tavata yhden kerran tai jopa usean vuoden ajan.
Palvelussa korostuu sekä luottamuksen että toivon luominen ja ylläpitäminen. Talousneuvonta edellyttää työntekijältä hyvää kykyä luoda luottamuksellisia suhteita, sillä taloudellisen hallinnan menettäminen ja velka-asiat koetaan usein häpeällisinä. Palveluprosessin aikana asiakkaan työelämästatus (ei missään palvelussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, eläkeselvittelyssä) ja elämäntilanteet voivat myös vaihdella. Kun luottamus syntyy ja palvelusta jää voimaannuttava olo, ihmiset hakeutuvat tarpeen mukaan uudelleen tuen piiriin.
Toimintaa toteutetaan sekä toimistolla että jalkautuen asiakkaiden tarpeiden mukaan sinne, missä avun tarvitsijat ovat, kuten kahviloihin, huoltoasemille, asukastuville ja ohjaamoihin. Samalla levitetään tietoa palvelusta.
Talousasioita voi työstää myös ryhmässä. Ryhmätoiminnan lähtökohtana on avoin keskustelu, ammatillisen työntekijän tuki ja ryhmäläisten vertaisuus. Ryhmätoimintaa kehitetään esimerkiksi Fyffee-hankkeessa.
Kolmannen sektorin etuna on etuuksien ja talousneuvonnan toisistaan eriytyminen.
Jos palvelua toteuttaa kolmannen sektorin toimija, etuna on etuuksien ja talousneuvonnan erillään olo. Tällöin asiakkaan ei tarvitse pelätä etuuksien leikkaantumista neuvontaan osallistuessaan
TOIMINNASSA HUOMIOITAVIA ASIOITA
- Talousneuvontaa pyritään antamaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
- Toiminnan perustana on aina asiakkaan oma tilanne ja asiakaslähtöisyys.
- Keskusteltu raskaasta teemasta kuten talousasiat on hyvä pitää kohtuullisen pituisena, esimerkiksi korkeintaan 45 minuutin pituisena.
- Jotta neuvontaa olisi tarjolla erilaisissa muodoissa ja jotta tieto palvelusta leviää, henkilökohtaisen talouseuvonnan lisäksi on tärkeää järjestää yleisiä ja suljettuja info- ja koulutustilaisuuksia sekä vertaistuellisia ryhmiä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
- Alueen asiantuntijoille on tärkeä järjestää omia tilaisuuksia, jotta esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijat oppivat keskustelemaan talousasioita ja tarjoamaan palveluohjauksellista tukea ja ohjausta jatkoasiointia varten. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä tulisi olla nykyistä enemmän taloudellisen toimintakyvyn tuen osaamista, vaikka kunnassa toimisi asiaan erikoistunut neuvontapalvelu
- Neuvojan kyky verkottua muiden toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää: Asiakkaat ohjatuvat palveluun useista paikoista tai itsenäisesti ja suuri osa siirtyy talousneuvonnan tuen rinnalla tai sen jälkeen muihin palveluihin kuten valtion velkaneuvontaan ja velkajärjestelyyn. Yhteistyötahona toimii mm. Takuusäätiö.
- Talouden hallinnan ja digitaitojen suhde korostuu, kun talousasioiden hoitaminen on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Esimerkiksi pankkitunnusten puuttuminen tekee monien taloudellisten asioiden hoidon mahdottomaksi. Digitaalisten taitojen vahvistaminen on keskeinen osa taloudellisen hallinnan tukea.
- Parhaat edellytykset tässä kuvatun talousneuvojan työhön antaa yhdistelmä kaupallisen ja sosiaalipuolen koulutuksesta. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevan tukeminen edellyttää taloustaitojen, kuten budjetoinnin, osaamista.
- Fyffee-hankkeessa koulutetaan vertaisohjaajia ja kokemusasiantuntijoita talousneuvojan rinnalle ja tueksi sekä yhteistyöhön muiden ammattilaisten kanssa.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: MATALAN KYNNYKSEN TALOUSNEUVONTA VAHVISTAA OSALLISUUTTA OMASSA ELÄMÄSSÄ
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Asiakkaan osallisuus omassa elämässään vahvistuu, kun hän pääsee matalalla kynnyksellä keskustelemaan usein häpeälliseltäkin tuntuvasta asiasta, omaan talouteen liittyvän hallinnan menettämisestä. Palvelussa asiakkaan ymmärrys ja voimavarat vahvistuvat ja hän saa konkreettista tietoa ja apua talousasioiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Talousneuvoja auttaa ja samalla opettaa tekemään, mikä antaa näin valmiuksia itsenäiseen pärjäämiseen. Osallisuus vahvistuu, kun ihminen saa toivoa tulevasta. (1)
Muiden palvelujen ammattilaisten osallisuus työssään vahvistuu, kun he saavat ohjattua asiakkaita palveluun, jolla on resursseja ja osaamista tukea asiakkaan tilanteen edistämistä. Yhteistyö hyödyttää myös kolmannen sektorin toimijoita, jos he ovat palvelun tuottajia. (1)
Sosiaali- ja terveystoimen sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijat saavat mahdollisuuden parantaa talousneuvonnan osaamistaan. (1)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista Matalan kynnyksen talousneuvonta (pdf 198 kt)
Kansikuva
