Monialainen kehittämisen tiimi

Luotu 27.02.2023
Monialainen kehittämisen tiimi
Monialainen kehittämisen tiimi

Tiivistelmä

Kehittämisen tiimit valittiin hankekehittämisen tavaksi, jolla pyrittiin luomaan alueellisesti systemaattisia yhteistyörakenteita sekä yhteisiä käytäntöjä monialaiselle toimijajoukolle lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Kehittämisen tiimi -toimintamallissa hyödynnettiin lastensuojelun systeemisen toimintamallin elementtejä ja sen suunnittelussa ja toimeenpanossa korostuu osallistujien vuorovaikutuksen tukeminen. Osallistujina on ollut eri alojen ammattilaisia, esihenkilöitä sekä kokemusasiantuntijoita.

Päädyimme muodostamaan jokaiseen hankealueen maakuntaan (hyvinvointialueelle) omat kehittämisen tiimit, joiden osallistujajoukon määrittelisi ennen kaikkea hankesuunnitelmassa esitetyt alueelliset kehittämistarpeet, mutta tiimejä täydennettäisiin tarpeen mukaan. Kehittämisen tiimeihin osallistui lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityön ja kokemusasiantuntijoiden lisäksi ammattilaisia ja esihenkilöitä lastenpsykiatrialta, nuorisopsykiatrialta, varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, oppilashuollosta, sijaishuollon laitoshoidosta, päihdehuollosta ja mielenterveyspalveluista.

Kehittämistyössä johtavana ajatuksenamme oli, että eri alojen ammattilaisilla pitäisi olla mahdollisuus käydä keskenään dialogia niin, että he saavat siihen tukea. Tukea tarvitaan, koska havaitsimme, että ammattiryhmien välisessä keskustelussa nousevat usein esiin vahvat kannanotot siitä, miten muiden alojen ammattilaisten pitäisi toimia. Oli tyypillistä, että näissä kannanotoissa sanoitettiin hyvin vähän sitä, miten ammattilainen itse ja edustamansa toimialan kollegoiden kannattaisi työskennellä tai muuttaa toimintaansa ongelmien ratkaisemiseksi.

Tulkitsimme, että organisaatioiden siiloutumisen aiheuttamat vaikeudet olivat saattaneet valua ammattilaisten toimintatapoihin ja ulottua jopa henkilötasolle. Kuulimme myös eroja eri ammattilaisten käyttämässä ammattikielessä ja havaitsimme niissä keskinäistä kohtaamattomuutta. Hankehenkilöstölle olisi arviomme mukaan saattanut ohjautua rooli viestivälittäjinä eri ammattilaisryhmien kesken, mutta päätimme yrittää välttää sitä, tuoden sen sijaan ammattilaisten ryhmät suoraan keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Hankimme systeemisen työotteen perheterapeutteja ja dialogisuuden asiantuntijoita toimimaan hanketyöntekijöidemme työpareina maakunnallisissa kehittämisen tiimeissä.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Nuoret aikuiset
Organisaatiot
Paljon palveluita tarvitsevat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Julkarissa THL:n artikkelikokoelma Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvo…

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

MONNI-hankkeen tavoitteena on luoda lastensuojelun monialaiselle toimijaverkostolle systemaattiset yhteistyörakenteet paikallisesti ja alueellisesti. Lisäksi hankkeen tavoitteena on, että lastensuojelun asiakkaat ovat osallisina heitä koskevissa monialaisissa palvelukokonaisuuksissa. Hankkeen punaisia lankoja ovat olleet systeemisen työotteen orientaatio, asiakkaiden osallisuus ja systemaattisuus.

MONNI-hankkeen käynnistyessä hankkeessa pohdittiin joulukuussa 2020 toimeenpanon suunnittelun ohella sitä, mitä toimintaperiaatteeksi valittu systeemisen työotteen orientaatio kehittämistyön toimintatavoissa ja rakenteissa tulisi tarkoittamaan.

Hankkeen alkuvaiheessa hanketiimin keskinäisiin suunnittelutapaamisiin hankittiin systeemisen toimintamallin perheterapeuttista asiantuntemusta, jonka tarkoituksena oli tukea yhteistä pohdintaa hankkeen toteuttamisen tavoista ja lastensuojelun kehittämisen tarpeista. Tavoitteena oli tuottaa hanketiimille kokemusta siitä, minkälaista yhteinen kehittämistyöskentely perheterapeutin fasilitoimana ja systeemisyyttä hyödyntäen voisi olla. MONNI-hankkeen henkilöstöstä käytännön kokemusta lastensuojelun systeemisestä toimintamallista oli projektipäälliköllä ja yhdellä koordinaattorilla. Kolme hankekoordinaattoria pääsi aloittamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syty-kouluttaja -koulutuksessa keväällä 2021. Hanketiimiin kuului myös henkilöitä, joilla oli dialogisuuden, systeemisyyden ja monialaisen yhdyspintatyöskentelyn osaamista.  

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on toiminta- ja ajattelutapa, joilla tehdään lastensuojelun sosiaalityötä. Toimintamalli muodostuu rakenteesta, jonka ydinelementit ovat systeeminen asiakastyö, systeeminen tiimi ja systeeminen viikkokokous. Työskentelyn periaatteita ovat kunnioittava kohtaaminen, lapsen ja perheen oman toimijuuden tukeminen, elämäntilanteen kokonaisuuden ja sen väleissä vaikuttavien vuorovaikutussuhteiden tutkiminen, ammattilaisten säännöllinen reflektio sekä lupaa pyytävä työote. (MONNI-hanke 2021. Sytytään yhdessä? Opitaan lastensuojelusta ja systeemisyydestä -koulutusmateriaali pohjautuen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syty-kouluttaja -koulutuksen materiaaleihin).

Systeemisyyden ja systeemisen työotteen edistämisessä hanke- ja kehittämistyössä olemme korostaneet, että tarkoituksena ei ole lastensuojelun systeemisen toimintamallin kopioiminen, saati tuputtaminen muille toimialoille. Hankkeessa tiedostamme, että valinnat käytettävistä työmenetelmistä ovat ammattikuntien, organisaatioiden ja ammattilaisten omia ratkaisuja. Olemme pohtineet, että yleisesti systeemisellä ajattelutavalla ja systeemisellä työotteella on paljon annettavaa eri toimialojen osaamiseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Käsityksemme on, että tähän mennessä monialaisissa yhteisen tekemisen tilanteissa ei ole tietoisesti sovittua ja jaettua yhteistä viitekehystä.

Olemme MONNI-hankkeessa monialaisen työn vahvistamiseksi yrittäneet kasvattaa tietoisuutta ja osaamista systeemisyyden mahdollisuuksista kouluttamalla laajasti lastensuojelun yhteistyökumppaneita. Koulutuksiin on osallistunut eri alojen ammattilaisia, esihenkilöitä ja johtajia, luottamushenkilöitä unohtamatta. Koulutukset ovat pitäneet sisällään kaksipäiväisiä Sytytään yhdessä? Opitaan lastensuojelusta ja systeemisyydestä -koulutuskokonaisuuksia, jonka sisältöä valmisteltiin yhdessä Lastensuojelun monialainen kehittäminen valtionhankkeeseen kuuluvien LUMO - ja TOP -vertaishankkeiden kanssa. Olemme tarjonneet myös Teams-koulutusten ja videotallenteiden muodossa lyhyitä Syty-infoja kurkistuksena systeemiseen ajattelutapaan sekä lastensuojelussa tehtävään systeemiseen työhön. Lastensuojelun yhteistyökumppaneille on toteutettu myös tunnin kestävä Perustietoa lastensuojelusta -koulutustallenne. Lisäksi lastensuojelun ja sen yhteistyökumppaneiden johdolle on tarjottu Monialainen johtaminen ja systeemisyys -koulutus, johon kuului yhdessä maakunnassa myös yhteisen reflektiotuokion järjestäminen osallistujille pari viikkoa koulutuksen jälkeen.

Hankkeen organisoimien koulutusten ja kehittämisen tiimien tarkoituksena on ollut tukea toisiaan. Kehittämisen tiimissä osallistujat pääsevät kokemaan koulutuksessa esiteltyjä tekemisen tapoja ja menetelmiä, jolloin lastensuojelun yhteistyökumppanit saavat sekä teoria- että kokemuksellista tietoa systeemisen työotteen hyödyntämisestä. Myös hankkeemme muissa työryhmätyöskentelyissä päädyttiin välillä hyödyntämään kehittämisen tiimien työtapoja. Kehittämisen tiimi -työskentelyyn osallistuminen ei ole kuitenkaan edellyttänyt ennakko-osaamista systeemisyydestä tai dialogisuudesta.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hankkeessa tehtiin systeemisiä kehittämisen tapoja hyödyntäen oma työohje, jossa määriteltiin yhteisiä käytäntöjä tiimien toiminnalle. Lopputuloksena syntyi Yhteisen tekemisen raameja kehittämisen tiimeille MONNI-hankkeessa -työohje. Hanketiimin jäsenet sopivat, että diat käydään jokaisen kehittämisen tiimin prosessin alussa osallistujien kanssa yhteisesti läpi. Työohje otsikoitiin ”raameiksi”, sillä se sisälsi myös avoimia kysymyksiä osallistujien omaa yhteistä pohdintaa ja sopimista varten.

Työohjeen alkuosa muodostuu perusteluista, miksi yhteisen tekemisen raameista sopiminen on tärkeää sekä kokemusasiantuntijuuden erityisen roolin korostamisesta työskentelyssä. Liitimme mukaan Pesäpuu ry:n (2019) yhdessä nuorten kanssa laatimat kokemusasiantuntijatoiminnan eettiset periaatteet, jotka oli käytävä kehittämisen tiimin osallistujien kanssa yhdessä läpi kokonaan. Periaatteita on kymmenen ja ne on jaettu teemoihin; turvassa, osallinen ja arvokas.

Kehittämisen tiimin työskentelyn lähtökohtaiseksi arvoksi asetettiin, että kaikkien ajatukset ovat tärkeitä. Totesimme tärkeäksi tunnistaa, että emme ilmaise itseämme tai ymmärrä toisiamme samalaisella tavalla tai puheella. Työtavoista sopimisen tarkoituksena oli varmistaa, että kaikki olisivat mahdollisimman hyvin samalla kartalla, että kaikille syntyisi kokemus roolien selkeydestä, vastuu jaettaisiin selvästi ja konkreettisesti, ja että lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi yksilöllisine tarpeineen halutaan pitää koko ajan ajatuksissa läsnä.

Tavoitteiden asettamista ohjasi käsityksemme, että monialainen yhteistyö voisi hyötyä sen huomaamisesta ja muistamisesta, että jokainen osallistuja tulee mukaan omine kokemuksineen niin ihmisenä kuin ammattilaisena ja voi tulkita asioita aikaisempien kokemustensa perusteella. Pidimme tärkeänä olettaa, että vuorovaikutuksessa varmaa on vain väärinymmärrys, jolloin pitäisi korostaa erityisesti mahdollisimman jaettua yhteistä ymmärrystä ja mahdollisimman pientä tulkinnanvaraisuutta. Selkeiden lopputulosten saavuttaminen ja selkeä sopiminen mahdollisista yhteisistä käytännöistä olisi myös tärkeää. Kehittämistyön riskiksi arvioimme erkaantumisen tai irrallisuuden asiakkaan tarpeista ja arjen työstä, joten asiakasnäkökulman ensisijaisuudesta olisi ammattialaisjoukon keskellä huolehdittava.

Tavoitteiden saavuttamista tukeviksi elementeiksi ja keinoiksi kehittämisen tiimin työskentelyssä nähtiin:

  • Luottamus kehittämisen tiimin jäsenten kesken.
  • Käytettävissä riittävä ja sopiva aika
    • Alkuun tulee panostaa, jotta työskentely jatkuu sujuvasti.
  • Yhteinen tilannekuva tiiminä tekemisen mahdollisuuksista.
  • Rohkeus tehdä toisin.
  • Työskentelyn tavoitteen, kaaren ja lopputuloksen on oltava kaikille selkeitä:
    • Tavoitteet ja niiden saavuttamista voivat olla pienetkin asiat.
    • Hyödyn näkeminen ja kokeminen jokaisen ammattikunnan ja osallistujan näkökulmasta. 
  • Monipuoliset menetelmät:
    • Dialogiset menetelmät, systeemisen tiimikäsittelyn elementit ja perheterapeutin tuki voivat olla työskentelyä helpottavia asioita.
    • Puhe ja kirjoittaminen työskentelytapoina voivat tukea toisiaan.
  • Arkielämän esimerkit ja kokemusten kuuleminen ja jakaminen yhteisessä keskustelussa.

Luottamusta kehittämisen tiimien jäsenten kesken tuettiin käyttämällä aikaa keskinäiseen tutustumiseen ja työtavoista sopimiseen. Tarve korostui koronarajoitusten aiheuttamien Teams-etätapaamisten vuoksi, joilla suurin osa kehittämisen tiimeistä toteutettiin. Yhteistä tilannekuvaa muodostettiin siitä, ketkä osallistujista olivat entuudestaan toisilleen tuttuja sekä keskustelua ohjattiin avoimuuteen oman organisaation mahdollisesti asettamien reunaehtojen suhteen.

Hanketiimi kannusti osallistujia ajatukseen, että käyttämällä aikaa voidaan loppujen lopuksi säästää aikaa. Luottamuksen rakentamisessa tärkeänä nähtiin myös avoimuus tavoitteista, seuraavista askeleista, kerätyn tiedon käyttämisestä sekä jaettu käsitys ja seuranta siitä, miten kukin osallistuja vie sovittua asiaa eteenpäin. Hanketiimi korosti omassa toiminnassaan sen varmistamista, että jokainen osallistuja tulisi kuulluksi sekä pyrki omalla esimerkillään näyttämään ei-tietämistä ja reflektoimista.

Se, mitä dialogisuudella tarkoitetaan ja ymmärretään, oli myös tärkeää keskustella yhdessä, samoin kuin avata muut mahdolliset matkan varrella mukaan tulevat käsitteet. Ajattelimme, että lastensuojelun systeemisen toimintamallin viikkokokouksen rakennetta oli mahdollista hyödyntää, samoin kuin visiokolmiota ja reflektiokeskusteluja. Ratkaisukeskeisyyttä edistettiin kannustamalla olemassa olevien hyviksi käytännöiksi koettujen asioiden jakamista muiden tietoon. Samoin kannustettiin kertomaan, minkälaisia hyviä kokemuksia osallistujilla on onnistumisista, joissa lapsen asiassa monialaisesti työskentely on kulkenut samaan suuntaan, ja lapsen tarpeet ovat pysyneet ytimessä.

Yhteisen tekemisen raameja kehittämisen tiimeille MONNI-hankkeessa KR010621.pdf (305.42 KB)

Toimintamallin ydinsisältö

Kehittämisen tiimit valittiin hankekehittämisen tavaksi, jolla pyrittiin luomaan alueellisesti systemaattisia yhteistyörakenteita sekä yhteisiä käytäntöjä monialaiselle toimijajoukolle lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Kehittämisen tiimi -toimintamallissa hyödynnettiin lastensuojelun systeemisen toimintamallin elementtejä ja sen suunnittelussa ja toimeenpanossa korostuu osallistujien vuorovaikutuksen tukeminen. Osallistujina on ollut eri alojen ammattilaisia, esihenkilöitä sekä kokemusasiantuntijoita.

Päädyimme muodostamaan jokaiseen hankealueen maakuntaan (hyvinvointialueelle) omat kehittämisen tiimit, joiden osallistujajoukon määrittelisi ennen kaikkea hankesuunnitelmassa esitetyt alueelliset kehittämistarpeet, mutta tiimejä täydennettäisiin tarpeen mukaan. Kehittämisen tiimeihin osallistui lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityön ja kokemusasiantuntijoiden lisäksi ammattilaisia ja esihenkilöitä lastenpsykiatrialta, nuorisopsykiatrialta, varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, oppilashuollosta, sijaishuollon laitoshoidosta, päihdehuollosta ja mielenterveyspalveluista.

Kehittämistyössä johtavana ajatuksenamme oli, että eri alojen ammattilaisilla pitäisi olla mahdollisuus käydä keskenään dialogia niin, että he saavat siihen tukea. Tukea tarvitaan, koska havaitsimme, että ammattiryhmien välisessä keskustelussa nousevat usein esiin vahvat kannanotot siitä, miten muiden alojen ammattilaisten pitäisi toimia. Oli tyypillistä, että näissä kannanotoissa sanoitettiin hyvin vähän sitä, miten ammattilainen itse ja edustamansa toimialan kollegoiden kannattaisi työskennellä tai muuttaa toimintaansa ongelmien ratkaisemiseksi.

Tulkitsimme, että organisaatioiden siiloutumisen aiheuttamat vaikeudet olivat saattaneet valua ammattilaisten toimintatapoihin ja ulottua jopa henkilötasolle. Kuulimme myös eroja eri ammattilaisten käyttämässä ammattikielessä ja havaitsimme niissä keskinäistä kohtaamattomuutta. Hankehenkilöstölle olisi arviomme mukaan saattanut ohjautua rooli viestivälittäjinä eri ammattilaisryhmien kesken, mutta päätimme yrittää välttää sitä, tuoden sen sijaan ammattilaisten ryhmät suoraan keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Hankimme systeemisen työotteen perheterapeutteja ja dialogisuuden asiantuntijoita toimimaan hanketyöntekijöidemme työpareina maakunnallisissa kehittämisen tiimeissä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehittämisen tiimien tuotoksina ja tuloksina on syntynyt käytäntöjä ja malleja:

Monialaisten lastensuojelutyötä tekevien palvelujen näkökulmat lastensuojelun palvelupolkuun ja toiminnanohjaukseen, alaikäisten päihteitä käyttävien palvelupolku, Olkkari – monialainen lastensuojelutyön yhteisen työn toimintamalli, koulutus- ja perehdytyssuunnitelma monialaisesti työnkuvien oppimiseen ja asiakkaiden osallisuuteen työn arjen lähtökohdista, asiakasosallisuutta korostavan verkostotyön malli, ilmiö-tiimi -malli monialaisen johtamisen työtavaksi, Oma tiimi -kokeilun suunnittelu ja pilotoinnin käynnistäminen sijaishuollon sosiaalityön ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa ja lastensuojelulain 14§ asiantuntijaryhmän työskentely systeemisellä työotteella.

Kehittämisen tiimi -toimintamallin toteuttamisen tapa on voinut lisätä ammattilaisten mahdollisuuksia jakaa käsityksiä eri vaihtoehtojen toimivuudesta myös toisten ammattialojen työskentelyä koskien, rakentavasti ja ilman vastakkainasetteluja. Tai, jos vastakkainasettelua vuorovaikutuksen tavassa tai keskustelun sisällössä on syntynyt, on siitäkin voitu keskustella suoraan, silti turvallisesti. Tilaa sellaiselle puheelle, jossa lähdetään tietämään toisten puolesta mitä pitäisi tehdä, ei ole ehkä päässyt syntymään. Avoimen yhteisen keskustelun ja työskentelyn perusteella sovitut yhteiset käytännöt saatetaan kokea aidosti yhteisinä, joka voisi lisätä niihin sitoutumista ja toteuttamisen todennäköisyyttä.

Kehittämistä ja verkostotyötä systeemisellä työotteella kannattaa palautekyselyjen vastausten ja MONNI-hankkeen tiimin jäsenten kokemusten perusteella jatkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen tavoitteiden näkökulmasta, esimerkiksi kompleksisten asiakastilanteiden toimintojen ja työskentelyn integraatioon liittyen, kehittäminen ja verkostotyö kehittämisen tiimi -toimintamallilla, voisi auttaa lisäämään eri alojen ammattilaisten keskinäistä luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta ja yhdenvertaista yhteisistä käytännöistä sopimista.

Monella kehittämisen tiimiin osallistuneista oli aikaisempaa kokemusta verkostomaisesta kehittämistyöstä ja hankkeiden toiminnasta, ja he antoivat kehittämisen tiimi -toimintamallista hyvää palautetta suhteessa kokemuksiinsa. Senkin perusteella kannustamme jatkamaan kehittämisen tiimi -toimintamallin kehittämistä ja hyödyntämistä.

Hyvinvointialueita toimintamalli voisi palvella sisäisen monialaisen verkostotyön ja johtamisen menetelmänä ja rakenteena sekä yhdyspintatyössä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kokemustemme perusteella kehittämisen tiimien vetäminen ja fasilitointi edellyttää systeemisen työotteen ja lastensuojelun systeemisen toimintamallin ymmärtämistä ja mielellään käytännön kokemusta lastensuojelun systeemisestä työskentelystä. Fasilitoijan rooli näyttäytyy lastensuojelun systeemisen viikkokokouksen konsultoivan sosiaalityöntekijän roolia vastaavana. Kehittämisen tiimin ulkopuolinen tuki fasilitoijille, kuten systeemiseen työotteeseen perehtyneen perheterapeutin konsultaatio tai systeemisen orientaation työnohjaus voisi vahvistaa johdonmukaista systeemisessä työotteessa pysymistä kehittämisen tiimin vetämisessä, etenkin jos perheterapeuttia ei ole käytettävissä kehittämisen tiimin työskentelyssä.

Tavoittelimme kaikkiin kehittämisen tiimeihin aina mukaan lastensuojelun asiakkaan kokemusasiantuntijuutta. Tämä toteutui vaihtelevasti koska kokemusasiantuntijoita ei vielä ole määrällisesti runsaasti eikä työskentelyjen ajankohta, ns. virastoaika, palvele muiden kuin ammattilaisten osallistumismahdollisuuksia. Ajoittamisen haastetta lisäsi se, että opettajien mahdollisuudet osallistua painottuivat myöhäiseen iltapäivään.

Kehittämisen tiimi -toimintamalli voi olla erityisen hyödyllinen verkostotyön ja kehittämisen tapa sen takia, että se voi luoda monitoimijaista kyvykkyyttä tehdä jatkuvasti oikeita pieniä valintoja kiireisenkin kehittämis- ja perustyön keskellä. Systeeminen työote auttaa pysähtymistä yhteisen avoimen pohdinnan äärelle koskien yksittäisiä pieniltä vaikuttavia asioita, jotka tulisivat muutoin ohitetuiksi esimerkiksi sen vuoksi, että on niin paljon muita asioita tai koska joistakin asioista on vaikea puhua.

Ammattilaiset, esihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ja ennen kaikkea ansaitsevat tukea vuorovaikutukseen monialaisissa tilanteissa. Kehittämisen tiimi tukee myönteistä avointa vuorovaikutusta ja saman kielen löytämistä, jotka todennäköisesti luovat yhteistä ymmärrystä ja lisäävät luottamusta ammattilaisten kesken. Kokemus hankekehittämisemme perusteella on, että kehittämisen tiimi -toimintamalli luo edellytyksiä saavuttaa keinoja systeemin muutokseen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Sisä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Toimintaympäristö
MONNI-hanke eli Lastensuojelun monialainen kehittäminen Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2020-2022
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)