NEET-nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ja palveluohjaus, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Sujuvat palvelut- valmennus(RRP,P4,I1)
Tavoitteena on kehittää Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuvien työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18-29-vuotiaiden nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöprosessia sekä lisätä NEET-nuorten tunnistamista palveluissa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kehittää Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuvien työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18-29-vuotiaiden nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöprosessia sekä lisätä NEET-nuorten tunnistamista palveluissa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue koostuu 11 kunnasta, jotka jakautuvat kolmeen seutuun: Forssan seutu (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), Riihimäen seutu (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki) ja Hämeenlinnan seutu (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala). Vuoden 2023 lopussa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asui tilastotietojen mukaan 19 302 nuorta, jotka olivat iältään 18–29-vuotiaita. Suoraa tietoa NEET-nuorten määrästä ei ole saatavilla, ja saatavilla olevat tilastot ovat hajanaisia. Eri tilastojen perusteella arvioidaan, että noin 10 prosenttia ikäryhmästä kuuluu NEET-nuoriin.
Kohderyhmänämme ovat 18–29-vuotiaat NEET-nuoret, jotka ovat opintojen ja työmarkkinoiden ulkopuolella, eivätkä ole suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta. NEET on lyhenne "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Koulutuksen ja työn ulkopuolella oleminen voi olla ajanjaksona osa normaalia nuoruutta, mutta erityisesti pitkittyessään NEET-vaihe voi vaikeuttaa pääsemistä työelämään tai opintoihin sekä altistaa syrjäytymiselle. Tutkimusten mukaan NEET-nuorilla on usein kasautuneita terveyden ja hyvinvoinnin vajeita. Heillä on muuhun ikäryhmään verrattuna enemmän muun muassa mielenterveys- ja päihdehaasteita, sosiaalisten suhteiden vähyyden ja yksinäisyyden kokemusta sekä taloudellisia vaikeuksia.
NEET-nuorten moninaiset haasteet korostavat monialaisen yhteistyön tärkeyttä. Tämä edellyttää monialaista toimintamallia sekä hoidon- ja palvelutarpeen suunnitelmaa. Kehittämistyön lähtötilanteessa todettiin, että sote-palveluiden työntekijät työskentelevät usein itsenäisesti asiakkaan kanssa tietämättä muiden palveluiden toimenpiteistä. Tämä näkyi myös asiakaskyselyssä, jossa moni nuori koki palveluiden kokonaiskoordinoinnin puutteelliseksi, joka helposti johtaa tiedonkulun haasteisiin ja tarpeettomaan päällekkäiseen työskentelyyn.
Asiakaskyselyn mukaan nuoret kokivat, etteivät saaneet riittävästi tukea palveluihin kiinnittymiseen. Heidän mukaansa palveluilta odotettiin sitoutumista ja itsenäistä vastuunottoa omasta tilanteestaan, vaikka se oli heidän haasteensa ja toimintakykynsä huomioiden epärealistista. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että 18–29-vuotiaille nuorille tulee tarjota kohdennettuja palveluita. Näin myös turvattaisiin kohderyhmän tarpeet palveluissa.