NEET-nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ja palveluohjaus, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Sujuvat palvelut- valmennus(RRP,P4,I1)
Tavoitteena on kehittää Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuvien työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18-29-vuotiaiden nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöprosessia sekä lisätä NEET-nuorten tunnistamista palveluissa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kehittää Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuvien työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18-29-vuotiaiden nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöprosessia sekä lisätä NEET-nuorten tunnistamista palveluissa.
Pyritään kohti NEET-nuorten sotepalvelukokonaisuutta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluihin ohjautuneet NEET-nuoret saavat tarpeensa mukaan saumattoman monialaisen hoidon- ja palvelutarpeen arvion.
Panostetaan asiakasryhmän tunnistamiseen palveluissa sekä lisätään tietoa hyvinvointialueen keskeisistä NEET-nuorten sosiaali- ja terveyspalveluista.
Käynnistetään monialainen työ sekä johto-, että työntekijätasolla. Rakennetaan pysyviä rakenteita monilaisen työn tueksi, niin, että palvelut ovat asiakkaalle riittävän saavutettavia ja asiakkaan tarpeita palvelevia. Monialaisen yhdenmukaisen palvelutarpeen arvion tukena suunniteltiin kokeiltavaksi 3X10D-mittaria, joka on myös valtakunnallisesti Ohjaamoiden käytössä asiakkaiden palvelutarpeiden kartoituksessa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue koostuu 11 kunnasta, jotka jakautuvat kolmeen seutuun: Forssan seutu (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), Riihimäen seutu (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki) ja Hämeenlinnan seutu (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala). Vuoden 2023 lopussa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asui tilastotietojen mukaan 19 302 nuorta, jotka olivat iältään 18–29-vuotiaita. Suoraa tietoa NEET-nuorten määrästä ei ole saatavilla, ja saatavilla olevat tilastot ovat hajanaisia. Eri tilastojen perusteella arvioidaan, että noin 10 prosenttia ikäryhmästä kuuluu NEET-nuoriin.
Sujuvat palvelut-valmennuksen aikana kehittämistä kohdennettiin Riihimäen seudun NEET-nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin, josta on tarkoitus levittää jatkossa toimivia ratkaisuja koko hyvinvointialueelle. Kehittämisessä olivat mukana sosiaalipalveluista työllistymistä- ja toimintakykyä edistävät sosiaalipalvelut sekä aikuissosiaalityö ja terveyspalveluista NEET-nuorten terveyspalvelut sekä perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Kohderyhmänämme ovat 18–29-vuotiaat NEET-nuoret, jotka ovat opintojen ja työmarkkinoiden ulkopuolella, eivätkä ole suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta. NEET on lyhenne "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Koulutuksen ja työn ulkopuolella oleminen voi olla ajanjaksona osa normaalia nuoruutta, mutta erityisesti pitkittyessään NEET-vaihe voi vaikeuttaa pääsemistä työelämään tai opintoihin sekä altistaa syrjäytymiselle. Tutkimusten mukaan NEET-nuorilla on usein kasautuneita terveyden ja hyvinvoinnin vajeita. Heillä on muuhun ikäryhmään verrattuna enemmän muun muassa mielenterveys- ja päihdehaasteita, sosiaalisten suhteiden vähyyden ja yksinäisyyden kokemusta sekä taloudellisia vaikeuksia.
NEET-nuorten moninaiset haasteet korostavat monialaisen yhteistyön tärkeyttä. Tämä edellyttää monialaista toimintamallia sekä hoidon- ja palvelutarpeen suunnitelmaa. Kehittämistyön lähtötilanteessa todettiin, että sote-palveluiden työntekijät työskentelevät usein itsenäisesti asiakkaan kanssa tietämättä muiden palveluiden toimenpiteistä. Tämä näkyi myös asiakaskyselyssä, jossa moni nuori koki palveluiden kokonaiskoordinoinnin puutteelliseksi, joka helposti johtaa tiedonkulun haasteisiin ja tarpeettomaan päällekkäiseen työskentelyyn.
Asiakaskyselyn mukaan nuoret kokivat, etteivät saaneet riittävästi tukea palveluihin kiinnittymiseen. Heidän mukaansa palveluilta odotettiin sitoutumista ja itsenäistä vastuunottoa omasta tilanteestaan, vaikka se oli heidän haasteensa ja toimintakykynsä huomioiden epärealistista. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että 18–29-vuotiaille nuorille tulee tarjota kohdennettuja palveluita. Näin myös turvattaisiin kohderyhmän tarpeet palveluissa. 19-29-vuotiaiden kanssa työskenteleville suunnatun kyselyn tulokset olivat linjassa nuorten vastausten kanssa.
NEET-nuorten hoidon- ja palvelutarpeen saumaton arviointi vaatii asiakasryhmän riittävää tunnistamista palveluissa sekä asiakkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta palveluista. Palveluissa ja asiakkailla tulee olla tieto NEET-nuorten keskeisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Monialaisten yhteistyökäytänteiden rakentaminen vaatii yhteistyön käynnistämistä sekä organisaation johdon, että työntekijöiden tasolla. On lisäksi turvattava riittävät rakenteet ja henkilöstöresurssit toteutuksen tueksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä NEET-nuorten ammattilaisverkostolle suunnattiin infotilaisuuksia NEET-nuorista ja heidän palveluista. Kyselyn mukaan infotilaisuudet lisäsivät tietoutta nuorista (70,2%) sekä NEET-nuorten palveluista ja niihin ohjautumisesta (80,9%).
Kehittäminen on tuonut tullessaan henkilöstöresurssien lisääntymistä kehittämiseen kohdennetulla seudulla v.2025 loppuun saakka(työ- ja elinkeinoministeriön kannustinrahoitus Ohjaamoille), jolla pyritään turvaamaan asiakkaiden monilaisen tuen tarpeen toteutumista, työkyvyn arviointiprosessin sujuvuutta, mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta sekä palveluiden entistä parempaa integroitumista Ohjaamoverkostoon. Sosiaalipalveluissa on pyritty seudulla tarjoamaan kohdennettuja ammattilaisia ja integroitumista NEET-nuorten verkostoon.
--> Infotilaisuuksien ja resurssien lisääntymisen jälkeen Riihimäen seudun NEET-nuorten terveyspalveluiden asiakasmäärä tuplaantui vertailuaikana.
Monialaiseen yhteistyöhön hyödylliseksi arvioidut ja käyttöönotetut rakenteet ja toimenpiteet:
- Säännölliset konsultaatiotiimit työllistymistä ja toimintakykyä edistävien palveluiden ja NEET-nuorten terveyspalveluiden kanssa asiakkaiden työkykyyn- ja palvelutarpeisiin liittyvissä asioissa.
- NEET-nuorten terveyspalveluiden ja aikuissosiaalityön yhteistyön tiivistäminen. Mm. monialaiset asiakastapaamiset, mikäli asiakkaalla on sekä sosiaali-, että terveyspalveluiden kartoituksen tarvetta.
- Työllistymisen palveluiden kanssa lähdettiin rakentamaan yhteistyötä työkyvyn arviointiprosessiin liittyen, jossa NEET-nuorten terveyspalveluiden työntekijä osallistuu asiakkaan monialaisiin suunnitelmapalavereihin työllisyyspalveluissa asiakkaan tarpeen mukaan, mikäli asiakkaalla on työllistymiseen vaikuttavia terveydellisiä haasteita.
Kehittämistyön myötä Riihimäen seudun NEET-nuorten terveyspalveluissa monilaisen asiantuntijaryhmän tapaamiset lisääntyivät 700% vertailtaessa vuotta 2023 vuoteen 2024.
Sujuvat palvelut valmennuksen 3.kierroksen päättymisen jälkeen NEET-nuorten palveluiden kehittämistyö on jatkunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Kanta-Hämeen Syli, Kestävän kasvun RRP2-hankeessa.
Kansikuva
