Osallisuutta päätöksiin – kokemusasiantuntija ohjausryhmässä

Toimintamalli kuvaa, mitä tulee huomioida, kun kokemusasiantuntija on ohjausryhmän jäsen. Tavoitteena on tasavertainen osallisuus ja vaikuttaminen toiminnan toteutukseen ja päätöksentekoon, sekä kohderyhmän ja asiakasnäkökulman esille saaminen.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Osallisuutta päätöksiin – kokemusasiantuntija ohjausryhmässä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli kuvaa, mitä tulee huomioida, kun kokemusasiantuntija on ohjausryhmän jäsen. Tavoitteena on tasavertainen osallisuus ja vaikuttaminen toiminnan toteutukseen ja päätöksentekoon, sekä kohderyhmän ja asiakasnäkökulman esille saaminen.

Toteutuspaikka
Satakunto- (ESR 2017–2020) ja SATADUUNIA- (ESR 2019–2022) -hankkeet. Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Ks. myös samankaltaista toimintaa kehittäneet.
Paikkakunta tai maakunta
Satakunta
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Luotu

05.08.2021

Viimeksi muokattu

01.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Jotta palveluiden asiakaslähtöisyys lisääntyy, kokemusasiantuntijoita tarvitaan kehittämään toimintaa ja palveluita kehittämistyön kaikissa vaiheissa – myös arvioinnissa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa. Yksi tapa osallistua kehittämistyöhön on osallistua hankkeen tai palvelun ohjausryhmän toimintaan.

Kokemusasiantuntijat voivat toimia ohjausryhmissä kohderyhmän edustajina. He keskustelevat käsiteltävistä asioista ja osallistuvat päätöksentekoon oman kokemuksensa ja kohderyhmän kokemusten pohjalta.  Kokemusasiantuntijan osallistuminen ja yhteiset keskustelut lisäävät ammattilaisten asiakasymmärrystä.

Toimintaympäristö **

Ohjausryhmiä kootaan ohjaamaan kehittämishankkeiden ja palveluiden toimintaa (lue esim. ohjausryhmän tehtävästä ESR -hankkeissa). Hankkeen tai organisaation ohjausryhmät koostuvat usein keskeisten yhteistyötahojen edustajista, jotka parhaimmillaan tuovat oman ammattiryhmän ja organisaation osaamisen ja palveluiden yhdyspinnat näkyviin tietyn toiminnan, kuten sote- ja työllisyyspalveluiden kehittämiseksi.

Esimerkiksi Satakunto- (ESR 2017–2020) ja Sataduunia (ESR 2019–2022) -hankkeissa sekä STM:n terveyden edistämisen määrärahalla toteutettavassa Satakulttuuria-hankkeessa kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet ohjausryhmiin asiakaskohderyhmän edustajina. ESR-hankkeissa tämä on kirjattu jo hankesuunnitelmaan.

Tässä esitettyjen toimintaympäristöjen lisäksi mallia ja tukimateriaalia voi soveltaa myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyys- tai kulttuuripalveluiden kehittämisessä, kun ohjausryhmässä on mukana kokemusasiantuntija.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kokemusasiantuntijaksi pyydetään henkilöitä, joilla on omaa kokemusta kehitettävästä toiminnasta (esim. työttömyydestä ja palveluiden hyödyntämisestä tai kuntoutuspalveluiden käytöstä) sekä halua osallistua keskusteluun ohjauksen näkökulmasta.  Moninainen kohderyhmä huomioidaan ohjausryhmän kokoonpanossa parhaiten siten, että ryhmään kuuluu kolme erilaisen kokemuksen omaavaa henkilöä.

Tämän toimintamallin kohderyhmää ovat myös ammattilaiset, jotka työskentelevät asiakaskunnan kanssa eri palveluissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Jotta kokemusasiantuntijan kokemustieto saataisiin osaksi tasavertaista ohjausryhmän työskentelyä, tulee ohjausryhmän toiminnan edellytykset luoda osallisuutta ja toimijuutta tukeviksi.

Kokemusosaajat tarvitsevat riittävästi tietoa ja valmiuksia voidakseen osallistua tasavertaisesti hankkeen ohjausryhmään, organisaation johtoryhmään tai muuhun  kehittämistä ohjaavaan työryhmään.  Hyvät toimintaperiaatteet ja käytännöt mahdollistavat osallisuutta vahvistavan, tasavertaisen työskentelyn ohjausryhmässä.

Ennen ohjausryhmän käynnistämistä ja työskentelyä on löydettävä ja nimettävä sopivat kokemusasiantuntijat sekä annettava heille valmiuksia ja tietoa ohjausryhmän yleisistä periaatteista sekä työryhmässä toimimisesta. 

Aluksi kokemusasiantuntijoiden kanssa käydään keskustelua, millaista kokemusasiantuntijana toimiminen ohjausryhmässä on ja mikä merkitys kokemustiedolla on. Muille ohjausryhmän jäsenille kerrotaan kokemusasiantuntijan roolista ja innostetaan hyödyntämään kokemusasiantuntijan asiantuntemusta. Ohjausryhmän prosessin aikana kokemusosaajien ja muiden osallistujien kokemuksia ryhmän toimivuudesta ja osallisuuden toteutumisesta ryhmässä tulee seurata ja arvioida ja tarjota heille tukea.

  1.  Ohjausryhmän kokoaminen
  • Kuvataan hankkeen hallinnoijan odotukset osallistumiselle. Esimerkiksi tieto siitä,
    • Millaisia kokemusosaajia haetaan hankkeen ohjausryhmään, millaista kokemusta tarvitaan suhteessa hankkeen kehittämistehtävään.
    • Millaisia mahdollisia erityistehtäviä kokemusasiantuntijalla on ohjausryhmässä.
    • Kuinka monta edustajaa valitaan, ovatko kaikki varsinaisia, vai onko varaedustajia.
    • Tuleeko kokemusasiantuntijakoulutus olla käytynä tai toivotaanko ymmärrystä tietynlaisesta elämäntilanteesta.
    • Millä kielellä ohjausryhmä toimii, onko ohjausryhmässä mahdollisuus käyttää myös muita kieliä, onko mahdollista osallistua tulkin välityksellä ja onko mahdollista järjestää tulkkausta.
  • Ohjausryhmän kokoamisesta on hyvä tehdä kirjaus jo hankkeen suunnitelmaan kokemusasiantuntijatehtävän varmistamiseksi.
  • Laaditaan tiedote hankkeen tavoitteista ja ohjausryhmän toiminnasta sekä kokemusasiantuntijan tehtävästä ryhmässä.
  • Hankkeen hallinnoija ottaa yhteyttä alueen kokemustoimintaa koordinoiviin tahoihin ohjausryhmän asiantuntijatehtävän markkinoimiseksi. Lisäksi tehtävästä tiedotetaan puskaradion ja avoimien tiedotteiden välityksellä. Kokemusasiantuntijoiden lähihenkilöt ja toiminnan alueelliset koordinaattorit ovat avainasemassa, jotta löydetään asiasta kiinnostuneet ja ohjausryhmätyöskentelyyn sitoutuvat kokemusasiantuntijat.
  • Hankkeen hallinnoija jäsentää, mitä ohjausryhmässä toimivalta kokemusasiantuntijalta odotetaan, edellytetään ja miten osallisuuden edellytykset turvataan. Keskustelua voidaan käydä myös yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.
  • Kokemusasiantuntijatehtävästä kiinnostuneiden kanssa käydään keskustelu tehtävän luonteesta ja reunaehdoista, palkkiosta sekä kokemusasiantuntijan mahdollisuudesta sitoutua tehtävän. Sopivat kohderyhmään kuuluvat ja innostuneet kokemusasiantuntijat nimetään tehtävään.
  1. Ennen hankkeen ensimmäistä ohjausryhmän kokousta huomioitavaa
  • Hankkeen henkilöstö on yhteydessä nimettyihin kokemusasiantuntijoihin valmentaen tulevaan tehtävään ja tukien siten täysivaltaista osallistumista ohjausryhmän toimintaan.
  • Kutsu ja esityslista lähetetään ajoissa tiedoksi kokemusasiantuntijoille.
  • Varmistetaan käytännön resurssein ja tukitoimin, että osallistuminen on mahdollista – kuten esityslistojen ja liitteiden saavutettavuus ja selkeäkielisyys, tilojen esteettömyys, kulkeminen (matkakulujen korvaaminen) ja tulkkaus. Käydään läpi kokemusasiantuntijoiden palkkioiden maksuun liittyvät käytännöt (verokortti ja tilinumero).
  1. Ohjausryhmän kokouksessa huomioitavaa
  • Varmistetaan kaikkien täysivaltainen osallistuminen ohjausryhmään. Varmistetaan, että kokouskäytännöt ovat kaikilla tiedossa.
    • Aluksi puheenjohtaja voi käydä lyhyesti läpi, miten kokous etenee (esim. esityslistan kohta esitellään ja sen jälkeen avataan keskustelu, puheenvuorojen pyytämisen ja jakamisen käytäntö jne. huomioidaan tarvittaessa selkokieli tai muut tarvittavat työskentelytapojen muutokset).
    • On huomioitava, ettei kaikilla välttämättä ole kokemusta kokouskäytännöistä.
  • Kokemusasiantuntijoilla voi olla mukana tukihenkilö (esim. joku hankkeen työntekijöistä lisäresurssina kokouksessa) rohkaisemassa tuomaan omaa ääntä esiin. Tukihenkilö voi tukea esityslistan läpikäymistä ennen kokousta ja auttaa suunnittelemaan etukäteen kohtia, joissa voisi esittää oman puheenvuoron.
  • Ohjausryhmiin on mahdollista kutsua varsinaisten ja varajäsenien lisäksi myös vierailevia kokemusasiantuntijoita kokouskohtaisesti.
  1. Ohjausryhmän seuranta ja arviointi
  • On hyvä tarkastella, onko ohjausryhmässä riittävä kokemusasiantuntijaedustus ja edustavatko he oikeaa kohderyhmää kehittämistyön näkökulmasta.
  • Arvioidaan, miten kokemusasiantuntijat ja muut ohjausryhmän jäsenet ovat kokeneet ohjausryhmätyöskentelyn. Selvitetään ovatko osapuolet tulleet kuulluiksi ryhmässä.
    • Kerätään tietoa ohjausryhmän jäseniltä, ovatko ohjausryhmän kokemusasiantuntijat olleet oleellinen osa asiakasymmärryksen vahvistamisessa.
  1. Ohjausryhmän ohella kokemusasiantuntija voi osallistua esimerkiksi hankkeen toimintasuunnitelman ja viestintäsuunnitelman läpikäymiseen.
  • Kokemusasiantuntija voi tuoda näkemyksiään esille myös muulla tavoin kehittämistyössä ja suunnittelussa. Jos hän on mukana koko hankkeen ajan, hänen on mahdollista arvioida, miten kokemustiedon hyödyntämisessä on onnistuttu.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: KOKEMUSASIANTUNTIJA TUO ASIAKKAIDEN ÄÄNEN OHJAUSRYHMÄÄN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Asiakasedustajan osallisuus ohjausryhmässä vahvistaa asiakkaiden äänen kuulumista kehittämistyössä. (1) Osallisuus kokemusasiantuntijan elämässä vahvistuu merkityksellisyyden kokemuksen kautta, kun hän saa osallistua ja vaikuttaa kehittämistyöhön asiantuntijaelimessä tasavertaisena toimijana. (1,2) Ammattilaisten osallisuus omaan työhön vahvistuu, kun he saavat kuulla kokemustiedon. Yhteiskehittäminen antaa mahdollisuuden panostaa yhteiseen hyvään. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Ohjausryhmän kokoukset ovat yleensä hankkeen tilannekatsauksia, joissa ohjausryhmän edustajilla on mahdollisuus kysyä ja tarkentaa kuulemaansa. Kokemusasiantuntijoiden osallisuus jää helposti muodolliseksi, ellei kokemusasiantuntijoilla ole myös muita tapoja vaikuttaa kehittämistyöhön. Esimerkiksi Satakunto- ja Sataduunia-hankkeissa yhteiskehittämistä tehtiin kokemusasiantuntijoiden kanssa ohjausryhmän kokousten lisäksi.

Hanke tai muu kehittämisryhmä organisaatiossa voi edistää osallisuutta ja osallistumista.

  • Hyvä valmistautuminen ennen kokousta: keskustellaan ja käydään asiat läpi kokemusasiantuntijan kanssa. Pohdinta käsittelyssä olevista asioista.
  • Valmistautuessa kannustetaan tuomaan kokemusasiantuntijan omat ajatukset esiin. Kokouksessa ei välttämättä tule kaikki tärkeät huomiot nopeasti mieleen.
  • Kokouksessa voi olla tukihenkilö kokemusasiantuntijoiden rinnalla rohkaisemassa ja opastamassa tarvittaessa.
  • Esimerkki kokemusasiantuntijoiden vaikuttamismahdollisuuksista: Satakunto -hankkeessa (ESR 2017–2020) ohjausryhmän toimintaan osallistuneet kokemusasiantuntijat arvioivat saaneensa aidosti tärkeää kokemustietoa mukaan kehittämistyöhön. Lisäksi yhteinen ymmärrys asiakaskohderyhmän tilanteista lisääntyi ja kaikki osallistujat saivat kokemusta kokemustiedon hyödyntämisestä.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Satakunto- (ESR 2017–2020) ja Sataduunia- (ESR 2019–2022) -hankkeiden kehittämistyöhön.

Hankkeiden toteuttajat: Satakunnan kunnat ja sairaanhoitopiiri sekä yhteistyötahot.

Yhteyshenkilöt: Minna Viinamäki, etunimi.sukunimi@satasairaala.fi, Tiia Nieminen, etunimi.sukunimi@satasairaala.fi

Tämä toimintamallikuvaus on työstetty yhteystyössä edellä kuvattujen hankkeiden ohjausryhmissä toimivien kokemusasiantuntijoiden kanssa.

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Osallisuutta moniammatillisesti – OSMO-hankkeessa (ESR 2018–2020), Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan maakunta

Osmo-hankkeessa tehtiin yhteistyötä kuntien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden kehittäjäasiakkaiden sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteiseksi nimittäjäksi vakiintui kokemustoimija-käsite. Hankkeen omissa rakenteissa kokemustoimijat olivat mukana ohjausryhmässä ja alueellisissa kehittäjäryhmissä jäseninä sekä eri koulutustilaisuuksissa puheenvuoron pitäjinä. Koulutetut kokemusasiantuntijat olivat mukana alueellisesti pilotoiduissa asiakasryhmissä vertaisohjaajina ja yksilötyössä sosiaalisena tukena. 

Osmo-hankkeessa kokemustoimijoita pyydettiin arvioimaan hanketta kokemustoimijoiden näkökulmasta. Kokemustoimijat kertoivat toiminnan vahvistaneen omaa osaamista ja arvostetuksi tulemista. Hankkeen avulla kokemusasiantuntijatoimintaa on tehty näkyväksi ja osaamista on onnistuttu viemään uusiin yksiköihin. 

Osmo-hankkeen -verkkosivut

Satakulttuuria-hankkeessa (Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määräraha 2020–2022), Satakunta, Satakunnan kunnat ja sairaanhoitopiiri sekä yhteistyötahot

Satakulttuuria-hankkeen tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä kulttuurin keinoin. Kohderyhmään kuuluville järjestetään mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämyksiin ja kulttuurin tuottamiseen. Hankkeessa luodaan uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä vahvistetaan ennestään toimivia ratkaisuja kulttuurin ammattilaisten kanssa. Satakulttuuria-hankkeessa kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet hankkeen alusta alkaen ohjausryhmän kokouksiin.

Satakulttuuria-hankkeen sivut

Kansikuva
Osallisuutta päätöksiin - kokemusasiantuntija ohjausryhmässä on muun muassa ESR-rahoituksella kehitetty osallisuuden palanen.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Asiakasosallisuus Kokemusasiantuntijuus Kokemustieto Yhteiskehittäminen

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Työikäiset Työttömät Vähemmistöt