Taidekummi on taiteen ammattilainen, joka suunnittelee ja toteuttaa pitkäkestoista hyvinvointitaidetoimintaa sote- ja hyvinvointipalveluiden yksiköissä. Taidetoiminnan avulla asiakkaat voivat kohdata ja käsitellä itselleen vaikeitakin asioita ja päästä elämässään eteenpäin.

Toimintamallin nimi
Taidekummi on voimauttavan taiteen lähettiläs
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Taidekummi on taiteen ammattilainen, joka suunnittelee ja toteuttaa pitkäkestoista hyvinvointitaidetoimintaa sote- ja hyvinvointipalveluiden yksiköissä. Taidetoiminnan avulla asiakkaat voivat kohdata ja käsitellä itselleen vaikeitakin asioita ja päästä elämässään eteenpäin.

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (aik. Oulunkaaren kuntayhtymä) ja Iin kunta, Lähde! Taiteesta osallisuutta -hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Simo
Pudasjärvi
Ii
Vaala
Utajärvi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Sanna Juutinen

Luotu

06.04.2023

Viimeksi muokattu

09.08.2024
Ratkaisun perusidea

Taidekummi on taiteilija, joka työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluiden tai kunnan hyvinvointipalveluiden yksiköiden asiakkaiden kanssa pitkäkestoisesti, vähintään puolen vuoden ajan. Taidekummi suunnittelee, ohjaa ja järjestää taidetoimintaa, jonka avulla osallistujat voivat kohdata ja käsitellä itseensä vaikuttavia asioita toisin menetelmin ja silmin. Taidekummi ei ole terapeutti, mutta taidekummin käyttämillä menetelmillä voi olla terapeuttisia vaikutuksia. Siksi taidekummitoimintaa kutsutaan voimauttavaksi taiteeksi. Taidetoiminta on sekä yksilötyöskentelyä, parityöskentelyä että ryhmätyöskentelyä.

Toimintaympäristö

Taide, luovuus sekä vaikuttamisen ja tekemisen mahdollisuudet ovat tutkittuja hyvinvoinnin lähteitä. Kuntalaissa (22 §, 8.2.2019/175) on vahvoja kirjauksia kuntalaisten oikeudesta osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Osana Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelmaa vuonna 2017 tehdyn kuntalaistutkimuksen mukaan osallistuminen ja osallistumattomuus eivät kuitenkaan jakaannu tasaisesti kuntalaisten kesken. Hyväosaiset ovat aktiivisimpia hyödyntämään esilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Osallisuus ei tällä hetkellä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla työelämän ulkopuolella olevien erityisryhmien kohdalla. Nykyiset kuntien käyttämät kuulemisen tai osallistamisen menetelmät eivät tavoita kaikkia heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Julkisella sektorilla onkin tarve kehittää uusia, vaihtoehtoisia menetelmiä osallisuuden sekä kulttuurisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Ihmisen ollessa haavoittuvassa tilassa, on tärkeää, että hän saa tarvittavan avun arjessa selviytymiseen, keskusteluapua sekä mielekästä tekemistä. Näitä välineitä yhteiskuntamme on tottunut tarjoamaan erilaisten palveluiden kautta. Taiteilijoiden hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on kuitenkin, jos ei uutta, niin ainakin suhteellisen vähäistä. Taide on mielletty pitkään joko mielekkääksi tekemiseksi tai terapia-ammattilaisten välineeksi, josta ei juurikaan nähdä välimuotoja. Kulttuurihyvinvointi-termin myötä on alettu rahoittamaan kokeilevaa taidetoimintaa, ja hankkeiden avulla tehdyillä testauksilla sekä tutkimuksilla on saatu merkittäviä tuloksia ihmisten auttamisessa. Näiden johdosta ymmärrys taiteen moniulotteisuudesta on laajentunut merkittävästi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Taidekummin työ pähkinänkuoressa - Näin palkkaat taidekummin

1. Rekrytointi

Taidekummi on taiteen ammattilainen, joka soveltaa ammattitaitoaan tukea tarvitsevassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa työskentelyyn. Työ on vaativaa asiantuntijatyötä, joka tulee näkyä työnkuvan määrittelyssä, työajassa ja palkkauksessa. Koska taidekummi on taiteen ammattilainen, on tärkeää, että hänelle jää myös vapaa-aikaa omaan taiteelliseen työskentelyyn ja kehittymiseen ammattilaisena. Taidekummina ollessa taiteilija ei kehitä omaa taiteilijuuttaan, vaan keskittyy valjastamaan osaamisensa asiakkaiden käyttöön.

Koska taidekummi on oman taiteenalansa ammattilainen, voi hän tarjota rajallisen määrän keräämiänsä ja kehittämiänsä menetelmiä. Siksi on tärkeää miettiä, minkä taiteen alan ammattilaista yksikköön tarvitaan ja halutaan. Laajemmilla alueilla, kuten hyvinvointialueille, voidaan palkata useampi taidekummi kerralla. Yhtäaikainen taidekummityöskentely kehittää taidekummien ammattilaisuutta, lisää työssä viihtyvyyttä sekä toimii tärkeänä vertaistukena. Näiden lisäksi alueelle saadaan kattavampi tarjonta eri taiteenalojen hyödyistä, sekä materiaaleille ja työvälineille yhteinen budjetti, joka itsessään tuo toimintaan säästöjä

Suositus:

  • 50 %:n työaika
  • vakituinen työsuhde
  • palkka 1 600 €/kk/50 % työaika (verrattavissa sosiaaliohjaajan palkkaan)

2. Perehdytys

Taidekummi tarvitsee organisaation sääntöihin ja työkulttuuriin tutustumisen lisäksi perehdytyksen yksiköihin, asiakkaisiin sekä työn suunnitteluun, jossa taiteilija täyttää oman työkalupakkinsa käytettävillä ammattilaismenetelmillä, -välineillä ja -materiaaleilla. Osa välineistä voi olla taiteilijan omia, kuten ammattimuusikon soittimet, jolloin niistä maksetaan erillinen korvaus.

3. Taidekummitoiminta koordinaattorin kanssa

Taidekummitoimintaa koordinoi hyvät verkostoitumis- ja viestintätaidot omaava henkilö. Hän viestii yksiköiden ja taidekummin välillä sekä kartoittaa työskentelykohteiden tarpeet ja toiveet. Koordinaattori perehdyttää myös valittujen yksiköiden henkilöstön, vähintäänkin siellä työskentelevät lähdekummit, työskentelemään taidekummin kanssa. Lähdekummi on yksikön työntekijä, esim. ohjaaja, joka toimii taidekummin työparina. 

Taidekummi tarvitsee koko toimintajakson ajan tilaa suunnittelulle ja valmistelulle, mutta eniten ne työllistävät toimintaa aloitettaessa.

4. Taidekummin työskentely yksiköissä

Taidekummityö alkaa ryhmätoiminnalla. Ensimmäiset vierailukerrat ovat tutustumista henkilökuntaan ja asiakkaisiin sekä työpariin, lähdekummiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ollaan, sitä tärkeämmässä roolissa toimivat oheistoiminnot, kuten kahvittelu tai makkaranpaisto.

Idea tekemisestä nousee ryhmästä ja yksiköstä. Taiteilija etsii menetelmät omasta työkalupakistaan. Ryhmätyöskentelyä järjestetään viikoittain yleensä 3 tuntia kerrallaan. Työskentely toteutetaan osallistujien ehdoilla.

Ryhmätyöskentely voi olla myös paikkariippumatonta etätyöskentelyä, jos se sopii osallistujille esim. sosiaalisten haasteiden vuoksi paremmin kuin paikan päällä työskentely.

Ryhmäytymisen jälkeen nousee ryhmästä selkeästi esiin henkilöt, jotka höytyvät intiimimmästä työskentelystä. Näille henkilöille voidaan tarjota yksilötyöskentelyä tai taideystävätyöskentelyä. Yksilötyöskentelyssä taidekummi pystyy paremmin pureutumaan yksilön tarpeisiin ja työskentelytahtiin. Taideystävissä taas mahdollistetaan kahden eri yksilön kohtaaminen eri yksiköistä etäyhteyksin. Tässä pyritään vertaistukeen taiteen avulla.

5. Taidekummijakson päätös

Taidekummin työskentelyjakso yhdessä yksikössä kestää vuoden. Sen aktiivinen aika, kokoontumiset kerran viikossa, kestää puoli vuotta, mutta on hyvä antaa aikaa sekä tutustumiseen että yksiköstä poistumiseen. Näihin molempiin on hyvä varata aikaa 3 kk, jolloin kokoontumiset voidaan järjestää kuukausittain. Tällöin taidekummista tulee odotettu vieras, eikä toiminta lopu yllättäen.

Toiminnasta on hyvä jäädä jokin fyysinen teos, jonka tekemiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse varata pitkää aikaa. Kehollisessa taidekummitoiminnassa on havaittu, että on itsetunnolle tärkeää, että toiminnasta jää osallistujalle jotain pysyvää. Henkilökohtaisen taidepolku-työkalun avulla osallistuja voi palata omaan taideprosessiinsa ja siitä syntyneisiin oppeihin ja ajatuksiin.

Katso tarkemmat tiedot mallista ja mm. rekrytointi-ilmoituksen malli linkistä löytyvästä Lähde!-manuaalista.

Lähdekummi työparina

Lähdekummi (nimi tulee Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeesta) on erikseen nimetty sote-palveluiden sekä hyvinvointityön ammattilainen, kuten hoitaja tai ohjaaja, joka työskentelee asiakkaan kanssa arjessa. Lähdekummi toimii tiiviissä yhteistyössä taidekummien kanssa huolehtien turvallisesta työympäristöstä. Lähdekummi osallistuu taidekummin järjestämään taidetyöskentelyyn päästen myös itse mukaan taideprosessiin.

Lähdekummi on kiinteäasti mukana suunnittelutyössä yhdessä taidekummien kanssa. Taidekummin työtä fasilitoivana työparina lähdekummin tehtävä on löytää omaan työympäristöön sopivia tapoja hyödyntää ja jatkaa taidetoimintaa. Lähdekummi saa taidekummeilta vinkkejä ryhmän ohjaamiseen taidelähtöisin menetelmin. Taidekummijakson päätyttyä lähdekummi jatkaa asiakkaiden kanssa taidetyöskentelyä ammentaen saatuja menetelmiä ja kokemuksia.

Lähdekummit nimetään jokaisesta mukana olevasta yksiköstä. Heillä on mahdollisuus verkostoitua, jakaa kokemuksia ja kehittää toimintaa yhdessä muiden yksiköiden lähdekummien kanssa esimerkiksi kuukausittaisissa verkkotapaamisissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Taidekummitoiminnan hyödyt

Taidekummitoiminnan vaikutuksia on kartoitettu haastatteluilla, palautteilla ja päiväkirjoilla. Näistä kaikista on löydettävissä selkeästi samankaltaisia vaikutuksia:

Pitkäkestoinen taiteellinen työskentely rentouttaa, rakentaa luottamusta ja auttaa ihmisiä vapautumaan. Vapautumisen myötä ihminen löytää itsestään uusia piirteitä ja taitoja, jotka vahvistavat itseluottamusta ja sosiaalisia taiteoja. Hän uskaltaa tuoda rohkeammin mielipiteensä julki ja ilmaista päätöksiään elämänsä suhteen.

Voimauttava taidetoiminta mahdollistaa erilaisen kanavan tunteiden käsittelylle ja purkamiselle, jonka kautta taidetta työstävä ihminen pystyy hyödyntämään intuitiotaan. Taiteen kautta kanavoidulla intuitiolla voidaan päästä suoraan ongelman ytimeen, jolloin taidetoiminta voi nopeuttaa osallistujan voimautumista.

Taidekummi voi täyttää aukkoja palvelupoluissa

Taidekummitoiminnalla on havaittu olevan näkyvämpiä vaikutuksia toisille asiakasryhmille kuin toisille. Erityisen hyviä tuloksia saatiin mielenterveyskuntoutujien kanssa. Voimauttava taide antoi kanavan raskaiden asioiden siirtämiseksi itsensä ulkopuolelle. Osallistujat havainnoivat itsestään uusia puolia ja rohkaistuivat ennen näkemättömällä tavalla kokeilemaan asioita, joita he eivät ennen voineet ajatellakaan tekevänsä.

Myös maahanmuuttajien kanssa työskentelystä saatiin hyviä tuloksia. Palvelupolkuja tarkastellessa huomattiin kotoutuksessa täyttämätön aukko. Maahanmuuttajilla oli todella suuri motivaatio oppia kieltä, jolloin taidekummi valitsi keholliset menetelmät kielen oppimiseksi. Kieli toimi kuitenkin väylänä sukeltaa sisälle suomalaiseen kulttuuriin sekä yhteiskuntamme kirjoittamattomiin sääntöihin. Maahanmuuttajat oppivat ymmärtämään millaisessa maailmassa Suomessa eletään. Tätä osiota ei ole varsinaisesti sisällytetty maahanmuuttajien suunnitelmiin, mutta taidekummitoiminnan kautta se olisi hyvin luonnollinen ja helposti toteutettavissa oleva kotouttamisen osa-alue.

Tutustu osallistujien tarinoihin liitteenä olevasta Lähde!-manuaalista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vaikka taidekummi työskentelee sote-yksikössä, on hyvä muistaa, että hän ei ole sote-alan ammattilainen. Tämän vuoksi taidekummi tarvitsee rinnalleen alan koulutettua henkilökuntaa. On tärkeää, että henkilökunnan edustaja näkee taiteen hyödyt ja mahdollisuudet asiakkaiden hyvinvoinnille pelkän mukavan puuhastelun sijaan. Henkilökunta, vähintäänkin lähdekummit, tuleekin perehdyttää taidekummitoimintaan.

Organisaation taidekummitoimintaa koordinoimaan tarvitaan työntekijä, joka voi olla esimerkiksi taidekummien esihenkilö.

Taidekummitoimintaa suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että yksi 50 %:n työpanoksella työskentelevä taidekummi pystyy vuoden aikana työskentelemään tiiviisti (1 krt/vko) kahdessa eri yksikössä, ja joko aloittamaan tai lopettamaan toimintaa (n. 1 krt/kk) kahden muun yksikön kanssa.

Voimauttavalla taidetoiminnalla voidaan nopeuttaa asiakkaan voimautumista, ja tehdä säästöjä yhteiskunnalle. Kts. Lähde!-manuaalista esimerkki pitkäaikaistyöttömän kuluista yhteiskunnalle ennen ja jälkeen toiminnan.

Rahoituksen vuoksi toiminnot oli rajattu työelämän ulkopuolella oleville työikäisille ihmisille, mutta toiminta soveltuu mille tahansa tukea tarvitsevalle ryhmälle ja yksilölle. Toiminnasta voisi olla hyötyä esimerkiksi lastensuojetyössä ja ikäihmisten kanssa työskennellessä.