Turvakortit ®

Luotu 29.12.2020
Turvakortit ®
Turvakortit ®

Tiivistelmä

Kortteja voidaan käyttää muisti- tai omaishoitokahviloissa tai vastaavissa tilaisuuksissa tai työpajoissa. Kortit sopivat yhdistyksissä yhteisölliseen ja työpajakäyttöön, myös toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden itseopiskeluun tai perheissä turvallisuuspohdinnan tueksi. Lisäksi ne sopivat sote-henkilöstön turvallisuuskoulutuksen työkaluksi ja asiakastyön tueksi. Korttien eri kieliversiot soveltuvat myös kielen opiskelun tueksi esimerkiksi maahanmuuttajille.

Kortit antavat perustietoa noin 50:stä turvallisuuden osa-alueesta. Korteissa on neljä teemaa: palo- ja poistumisturvallisuus, sähköturvallisuus, liikkumisen turvallisuus ja arjen turvallisuus.

Turvakorteissa on yhtenäinen rakenne, jossa selostetaan tuotteesta tai toimintamallista mikä se on, mihin käytetään ja miten käytetään. Korteissa on myös tietoa mahdollisista tuotteen tai toimintamallin heikkouksista tai haasteista. Lisäksi korteissa on tieto tuotteiden potentiaalisista ostopaikoista (yleiskäsitteinä) sekä alimmasta hinnasta. Osassa on myös linkkejä lisätietojen hakemiseen.

Kortteja voidaan käyttää sellaisenaan, Turvakassin tuotteisiin tutustumisen tukena tai turvatekniikkaan tutustumisen tietopohjana.

Kortteja voidaan käyttää sähköisesti, verkkosivulta tulostamalla tai painotuotteena. Kortit on saatavissa painotuotteena vain suomen kielellä. Sähköiset versiot 11 eri kielellä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

OTE-kokonaisuus ja työkalut tukevat Ikäohjelman tavoitteita osallistuvasta ja osaavasta ikääntymisestä. Myös toimintakyvyltään heikentyneiden osallisuus ja turvallisuusosaaminen sekä poikkihallinnollinen yhteistyö arjen turvallisuuden varmistamiseksi vastaa sekä sisäministeriön hallinnonalan Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman että sosiaali- ja terveysministeriön Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelman (2021-2030) tavoitteita.

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Maassamme on yli 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Ikääntyneiden henkilöiden määrä kasvaa. Samalla kasvaa sekä muistisairaiden että omaishoitoperheiden määrä. Näiden, samoin kuin muiden toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden asumisessa pyritään kotona asumisen  edistämiseen. Kotona asumista tuetaan kotiin annettavien palveluiden avulla, mutta samalla tulee varmistaa ja tukea asumisen turvallisuutta.

Asumisen ja arjen turvallisuutta voidaan parantaa sekä toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden omaa turvallisuusosaamista ja heidän osallisuuttaan tukemalla, omaisten ja läheisten, mutta myös järjestötoimijoiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä taloyhtiöiden asumisturvallisuusosaamista kehittämällä.

 

Sekä iäkkäät, muisti- ja omaishoitoperheet, järjestötoimijat että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tietoa asumisturvallisuuden edistämiseksi. Tiedon tarve koskee sekä turvatekniikkaa, sen käyttöä, että hyviä toimintamalleja. Turvallisuusosaamista tulee lisätä sekä henkilöiden oman, koko perheen ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden asiakasturvallisuuden parantamiseksi.

Kohderyhmänä ovat ikääntyneet, sekä muisti- ja omaishoitoperheet, mutta myös kaikki muut toimintakyvyltään heikentyneet ja heidän läheisensä. Lisäksi aineistot ovat käyttökelpoisia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille sekä taloyhtiöille.

Muistisairaiden, omaishoitoperheiden, ikääntyneiden ja muiden toimintakyvyltään heikentyneiden määrä on merkittävä. Pelkästään 65-vuotta täyttäneitä on maassamme yli 1,2 miljoonaa henkilöä. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyky vaihtelee, mutta turvallisuusosaaminen on tärkeä pääsääntöisesti kaikille. Vaikeasti muistisairaita on noin 100 000, lievemmin muistisairaita samoin 100 000 ja näiden lisäksi on noin 200 000 henkilöä, joilla on kognition häiriöitä. Omaishoitajia on vastaavasti 47-48 000 sopimuksen tehnyttä, mutta 60 000 haastavassa omaishoitotilanteessa olevaa henkilöä. Toisaalta 350 000 henkilöä on omaishoitotilanteessa. Yli miljoona ihmistä huolehtii jostakin läheisestään.

Yhteistilaisuudet ovat osoittaneet, että toimintakyvyn heikentymisestä riippumatta merkittävä osa kansalaisista on itse kiinnostunut oman turvallisuutensa varmistamisesta. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla turvallisuusosaaminen tulee olla osa ammatillista osaamista ja asiakasturvallisuuden varmistamista. Kokonaisuuteen kytketyt työkalut ovat käyttökelpoisia kaikille kohderyhmiin kuuluville henkilöille sekä heidän kanssaan toimiville. Työkalujen avulla on helppo tutustua arjen ja asumisen turvallisuuteen.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Sekä iäkkäiden, muistiperheiden ja omaishoitoperheiden, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten turvallisuusosaaminen lisääntyy. Toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden turvallisuusosaamisen lisääntyminen lisää myös heidän vaikutusmahdollisuuksiaan ja osallisuuttaan arjen ja asumisen turvallisuuden varmistamisessa. Asumisturvallisuus paranee yhteistyössä kaikkien osapuolten turvallisuusosaamisen ja yhteistyön lisääntyessä.

Toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt ja heidän omaisensa tunnistavat turvallisuusriskit ja osaavat pyytää ja vastaanottaa apua turvallisuuden varmistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tunnistaa asiakkaidensa asumisen turvallisuusriskit ja osaavat tukea turvallisuuspuutteiden korjaamista ja turvatekniikan rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä. Arjen ja asumisen turvallisuus paranee ja turvallisuuden tunne lisääntyy.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tapaturmien määrän ja muun muassa asuinpalojen sekä liesipalojen määrän lasku. Mittarina tilastotiedot.

Turvallisuuden tunteen kasvu. Mittarina kyselyt.

Turvatekniikan käyttäjien osuuden kasvu. Mittarina kysely ja tilastotiedot.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Aineistot on sähköisenä versiona vapaasti saatavissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön verkkosivulta. Aineiston käyttöön voi tutustua omaehtoisesti, OTE-opaskirjan avulla tai kouluttajakoulutuksessa. Aineiston hyödyntämisessä voidaan käyttää järjestötoimijoiden omaa osaamista, jäsenkunnan edustajien osaamista, pelastuslaitoksen tai turvallisuuskouluttajien osaamista. Toimintamallin eri työkalujen käyttöön voidaan järjestää myös kouluttajakoulutusta.

Aineisto soveltuu hyvin minkä tahansa järjestön jäsentilaisuuksissa ja erityisesti työpajatyöskentelyssä pohdittavaksi, vaikka kortti / aihe kerrallaan. Sähköisen aineiston hyödyntäminen ei aiheuta erityisiä lisäkustannuksia.

Teemojen läpikäynti yhteispohdintana on tärkeä. Se antaa tilaa osallistujien omille kokemuksille, käytön mahdollisille esteille sekä yhteistyössä tiedon ja muun muassa turvatekniikan paikkakuntakohtaisen saatavuuden arvioinnille ja kehittämiselle.

 

Toimintamallin ydinsisältö

Kortteja voidaan käyttää muisti- tai omaishoitokahviloissa tai vastaavissa tilaisuuksissa tai työpajoissa. Kortit sopivat yhdistyksissä yhteisölliseen ja työpajakäyttöön, myös toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden itseopiskeluun tai perheissä turvallisuuspohdinnan tueksi. Lisäksi ne sopivat sote-henkilöstön turvallisuuskoulutuksen työkaluksi ja asiakastyön tueksi. Korttien eri kieliversiot soveltuvat myös kielen opiskelun tueksi esimerkiksi maahanmuuttajille.

Kortit antavat perustietoa noin 50:stä turvallisuuden osa-alueesta. Korteissa on neljä teemaa: palo- ja poistumisturvallisuus, sähköturvallisuus, liikkumisen turvallisuus ja arjen turvallisuus.

Turvakorteissa on yhtenäinen rakenne, jossa selostetaan tuotteesta tai toimintamallista mikä se on, mihin käytetään ja miten käytetään. Korteissa on myös tietoa mahdollisista tuotteen tai toimintamallin heikkouksista tai haasteista. Lisäksi korteissa on tieto tuotteiden potentiaalisista ostopaikoista (yleiskäsitteinä) sekä alimmasta hinnasta. Osassa on myös linkkejä lisätietojen hakemiseen.

Kortteja voidaan käyttää sellaisenaan, Turvakassin tuotteisiin tutustumisen tukena tai turvatekniikkaan tutustumisen tietopohjana.

Kortteja voidaan käyttää sähköisesti, verkkosivulta tulostamalla tai painotuotteena. Kortit on saatavissa painotuotteena vain suomen kielellä. Sähköiset versiot 11 eri kielellä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehittämisen ja koekäytön jälkeen Turvakortteja on ollut käytössä omaishoito- ja muistiyhdistyksissä, sekä pelastuslaitoksen ja järjestöjen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteiskoulutuksissa. Lisäksi ne on käännetty 11 kielelle yhteistyössä Osallistava turvallisuus maahanmuuttajille -hankkeen kanssa.

Korteista saatu palaute on myönteistä ja kortteja ollaan edelleen valmiita kehittämään.

Lisäksi Turvakorttien ja Turvakassin perusteella tehdään vuosien 2021-2022 aikana opastavia videoita, joita voi myös hyödyntää turvatekniikkaan tutustumisessa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Aineisto on pääosin sovitettavissa kaikille kohderyhmille. Oleellista on ottaa huomioon osallistujien oma toimintakyky ja arvioida samalla, kuka ja milloin voi hoitaa ne turvallisuusasiat, joihin toimintakyvyltään heikentynyt henkilö ei itse pysty. Samoin on tärkeää pohtia paitsi turvatekniikkaa, myös sen rahoitusta. Paikkakuntakohtaisesti kannattaa pohtia saatavuutta ja rahoitusmahdollisuuksia.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry
Toimintaympäristö
Koko maa
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)