Työkoordinaattorin tehtävänkuva
Ilman työkoordinaattorin tukea monen asiakkaan terveys- ja eläkeselvittelyt jäisivät kesken tai eivät alkaisi ollenkaan.
Toimintamallin nimi
Ilman työkoordinaattorin tukea monen asiakkaan terveys- ja eläkeselvittelyt jäisivät kesken tai eivät alkaisi ollenkaan.
Kuva
Kuvateksti
Työtä ja hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa Koillis-Savossahttps://www.rautavaara.fi/tyotajahyvinvointia/
Työkoordinaattori on asiakkaan mukana lääkärikäynnillä ja auttaa tilanteen sanoittamisessa ja toimii tulkkina lääkärin ja asiakkaan välillä. Lääkärikäynnin jälkeen työkoordinaattori tekee tarvittaessa hakemukset joko sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai kuntoutustuesta. Lisäksi henkilölle saatetaan hakea harkinnanvaraista kuntoutusta, ammatillista kuntoutusta tai tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen kuntoutustutkimuspoliklinikalle, jossa moniammatillinen työryhmä tutkii henkilön työ- ja toimintakykyä ja antaa suositukset jatkotoimenpiteisiin. Työkoordinaattori koordinoi koko prosessin alusta loppuun saakka ja huolehtii että henkilö saa hänelle kuuluvat palvelut ja etuudet. Hakemuksiin Työkoordinaattori kirjoittaa kuvauksen henkilön työ- ja toimintakyvystä. Mahdollisen hylkypäätöksen jälkeen työkoordinaattori tarkastaa, onko päätöksessä huomioitu kaikki sairaudet. Jos hän huomaa puutteita, työkoordinaattori tekee päätöksestä valituksen. Tarvittaessa haetaan lisänäyttöä työ- ja toimintakyvystä ja tehdään uusi hakemus.
Työkoordinaattori tuntee palvelut ja etuudet ja tekee yhteistyötä työnantajien kanssa. Pitkään työttömänä ollut hyötyy siitä, että hänellä on mahdollisuus saada yhdestä paikasta tieto ja tuki. Se vähentää turhia ja pitkittyneitä palveluketjuja ja luukulta toiselle kulkemista. Pitkään työttömänä ollut pääsee hänen työ- ja toimintakykyään vastaavaan työhön, palveluun ja etuuksien piiriin jouhevammin.
Työkoordinaattorilla on yhteys pitkään työttömänä olevien kaikkiin palveluihin, jotka voivat asiakkaan näkökulmasta näyttäytyä sekavana viidakkona.
Työllisyyspalvelut, sosiaalityö ja kuntoutusta järjestävät tahot toimivat kaikki erillisinä palveluina, eikä niissä välttämättä tavoiteta asiakkaan kokonaistilannetta, johon työkoordinaattori pystyy. Kunnan työkoordinaattori tuntee palvelujärjestelmän ja tekee läheistä yhteistyötä kunnan lääkärin sekä työttömien terveystarkastuksia tekevän sairaanhoitajan kanssa.
Työkoordinaattorilla on yhteys pitkään työttömänä olevien kaikkiin palveluihin, jotka voivat asiakkaan näkökulmasta näyttäytyä sekavana viidakkona.
Työllisyyspalvelut, sosiaalityö ja kuntoutusta järjestävät tahot toimivat kaikki erillisinä palveluina, eikä niissä välttämättä tavoiteta asiakkaan kokonaistilannetta, johon työkoordinaattori pystyy.
Kunnan työkoordinaattori tuntee palvelujärjestelmän ja tekee läheistä yhteistyötä kunnan lääkärin sekä työttömien terveystarkastuksia tekevän sairaanhoitajan kanssa.
Välillistä kohderyhmää olivat alue toimivat työnantajat sekä kuntouttavaa työtoimintaa tai muita työllisyyden hoidon palveluja tarjoavat yhdistykset ja niiden henkilöstö joiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja joiden yhteistyötä ja osaamista kehitettiin haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiseen sekä heille tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Välillisiä kohderyhmiä olivat pääkohderyhmien henkilöitten läheiset ja perheet, sekä kuntien työllisyyspalvelujen ja hyvinvointialueen sosiaalityön lisäksi perusterveydenhuolto ja oppilaitokset. Välilliseen kohderyhmään kuului myös sairausvakuutusetuuksia eläke-vammaisetuuksia sekä työttömyysturvaetuuksia maksavat Kela sekä TE-toimisto.
Työttömät eivät itse jaksa käydä terveys- ja eläkeselvittelyitä läpi vaan he tarvitsevat siihen rinnalla kulkijan ja ohjeistuksen.
Pitkään työttömänä olleiden usko muutokseen voi olla heikko. Pitkään jatkuneet vaikeudet ovat voineet viedä tulevaisuususkon ja pystyvyyden tunne voi olla madaltunut.
Ammatillisen kuntoutuksen jälkeen olo voi olla pettynyt, jos kuntoutus ei ole johtanut muutokseen ja suosituksena on uudelleen kuntouttava työtoiminta, jossa henkilö on jo ollut useita vuosia.
Pitkään työttömänä olleen on vaikeaa saada tarpeiden mukaista palvelua ja etuutta, jos hän kokee, että palvelujärjestelmä ei ole ymmärrettävä. Esimerkiksi vuorovaikutus työkykyä arvioivan lääkärin kanssa on vaikeaa, jos omia kokemuksia ja ajatuksia on vaikea ilmaista.
Työ -ja toimintakyvyn selvittelyihin pitää ottaa mukaan koko henkilön perhe. Tärkeää on huomioida henkilön terveyshistoria lapsuudesta lähtien, jolloin pystyy muodostamaan kokonaiskuvan henkilön terveydentilasta. Erilaiset oppimiskyvyn haasteet on myös huomioitava.
Kohderyhmänä olivat työmarkkinoitten näkökulmasta heikommassa asemassa olevat rautavaaralaiset, kaavilaiset ja tuusniemeläiset pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt, joiden yhteiskunnallista osallisuutta haluttiin edistää.
Kohderyhmään kuuluivat syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset sekä nuoret niiltä osin kun he tukea tarvitsivat, Erityisenä kohderyhmänä olivat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, romaanit sekä osatyökykyiset henkilöt, joiden jäljellä olevaa kapasiteettiä, motivaatiota ja työkykyä tuettiin moniammatillisin keinoin.
- Tiivis yhteistyö lääkärin kanssa. Lääkäriltä odotetaan tasavertaista kumppanuutta työkoordinaattorin kanssa. Parhaan tuloksen saa, kun työkoordinaattori on mukana asiakkaan kanssa lääkärikäynnillä ja ratkaisuista voidaan jutella yhdessä.
- Moniammatillinen yhteistyö ( työkyvyn tiimi) sosiaalityö, työkoordinaattori, työllisyysalueen asiantuntija ja lääkäri/ sairaanhoitaja.
- Työkoordinaattori tuntee hyvin palvelujärjestelmän ja ammatillisen kuntouksen käytännöt. Hänellä pitää olla laaja-alainen tietämys ja halu tehdä yhteistyötä asiakasta tukevien toimijoiden kanssa.
- Yhteistyö kunnan työnantajien kanssa. Työkoordinaattorin täytyy omaksua myös työantajien kanssa asiakaslähtöinen ote. Näin hän toimii työttömänä olevan parhaaksi.
Kunta säästää työttömyyden perusteella maksettavista ”sakkomaksuista”, koska ihmiset saavat uusia ratkaisuja pitkään jatkuneeseen työttömyyteen.
Työttömät eivät itse jaksa käydä terveys- ja eläkeselvittelyitä läpi vaan he tarvitsevat siihen rinnalla kulkijan ja ohjeistuksen.
Pitkään työttömänä olleiden usko muutokseen voi olla heikko. Pitkään jatkuneet vaikeudet ovat voineet viedä tulevaisuususkon ja pystyvyyden tunne voi olla madaltunut.
Ammatillisen kuntoutuksen jälkeen olo voi olla pettynyt, jos kuntoutus ei ole johtanut muutokseen ja suosituksena on uudelleen kuntouttava työtoiminta, jossa henkilö on jo ollut useita vuosia.
Pitkään työttömänä olleen on vaikeaa saada tarpeiden mukaista palvelua ja etuutta, jos hän kokee, että palvelujärjestelmä ei ole ymmärrettävä. Esimerkiksi vuorovaikutus työkykyä arvioivan lääkärin kanssa on vaikeaa, jos omia kokemuksia ja ajatuksia on vaikea ilmaista.
Työ -ja toimintakyvyn selvittelyihin pitää ottaa mukaan koko henkilön perhe. Tärkeää on huomioida henkilön terveyshistoria lapsuudesta lähtien, jolloin pystyy muodostamaan kokonaiskuvan henkilön terveydentilasta. Erilaiset oppimiskyvyn haasteet on myös huomioitava.
Kansikuva
