Tavoitteena on lisätä sote-keskuksissa osatyökykyisten tunnistamista sekä heille suunnattua palvelutarjontaa ja perustaa monialaisia työkyvyn tuen tiimejä sekä tarjota laatuperusteista työhönvalmennusta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Uusi hallitusohjelma aiheuttaa muutoksia toimintaympäristöön mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestäjätaho tulevaisuudessa on vielä epäselvä elokuussa 2023. Toimeentulotukeen, asumistukeen ja työttömyysturvaan kaavaillaan tiukennuksia. Hallitus tulee uudistamaan sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi.
Tämä työpaketti sijoittuu Varhan sote-keskuksiin.
Liitteenä Valtioneuvoston julkaisu "Vahva ja välittävä Suomi: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023"
Tämän työpaketin tavoitteina ovat:
Työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytysten, työ- ja toimintakyvyn, työllistymisen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden paraneminen.
Sosiaali- ja terveyskeskusten työkyvyn tuen matalan kynnyksen palveluiden rakentaminen koko hyvinvointialueelle.
Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen rakentaminen osana hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden osaamisen vahvistaminen siten, että he tunnistavat työkyvyn tuen tarpeen, tuntevat työkyvyn tuen monialaisen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sen asiakkaan parhaaksi.
Työttömien terveystarkastusten ja työttömien ryhmäinterventioiden kehittäminen.
Työpaketti kuuluu Kestävän Kasvun Varsinais-Suomi -hankkeeseen, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, katso tarkemmin linkki ohessa.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen (IPS) kuvaus on laadittu erikseen Innokylään, katso linkki ohessa. Tässä yhteydessä kuvataan tarkemmin vain työkykykoordinaattorityötä ja työkyvyn tuen tiimejä.
Kehittämistyössä oli heti alusta alkaen tiiviisti mukana projektipäällikön ja lääkäritaustaisen erityisasiantuntijan lisäksi Varhan yliopistollisen sote-keskuksen palvelujohtaja ja työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen päällikkö.
Työkykykoordinaattoritiimissä oli kuusi työkykykoordinaattoria ja työhönvalmentajatiimissä kuusi työhönvalmentajaa ja yksi tiiminvetäjä-työhönvalmentaja. Jokaisella hanketyöntekijällä oli myös alueelliset yhteistyökumppanit emo-organisaatioissa työskentelypaikkakunnillaan sekä yhteistyötahoilla.
Ohjausryhmätoiminnan kautta kehittämiseen saatiin mukaan laaja edustus eri toimijoista kuten Varsinais-Suomen TYP:sta, Kelasta, TE-palveluista, työllisyyspalveluista, THL:sta ja hyvinvointialueelta (kestävän kasvun hanke, kehittämispalvelut, työllistymistä edistävät sosiaalipalvelut, yliopistollinen sotekeskus, avoterveydenhuolto, psykoosityöryhmät, asiakasohjaus, kokemusasiantuntija).
Kehittämistyön tavoitteena oli uudenlaisten toimintamallien pilotointi ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palveluja.
Mitä konkreettista haluttiin saada aikaan?
Näiden toimenpiteiden tavoitteena oli
Suunnitelmana oli seurata
Kehittämistyön vaikutuksen kuvaamiseen suunniteltiin käytettävän IOOI-ketjua (Input/Panos, Output/Tuoto, Outcome/Vaikutus, Impact/Vaikuttavuus).
Asiakastyön mittareiksi valittiin työkykyjana, valmius palata työhön, osallisuusindikaattori ja työhön paluun pystyvyyden tunne.
Prosessin mittaamiseen em. lisäksi suunniteltiin käytettävän myös asiakastyytyväisyys- ja yhteistyötahojen kyselyjä.
Liitteenä linkki Sitran artikkeliin " Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata".
Työkykykoordinaattorin palvelut ovat tarkoitettu osatyökykyisille henkilöille, jotka ovat työterveys- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen ulkopuolella eivätkä myöskään ole lakisääteisten TYM-palvelujen piirissä.
Kehittämistyön tarkoituksena oli nyt juurruttaa jo aiemmin Kaveria ei jätetä -hankkeen aikana 2020-2022 kokemuskehittäjien kanssa luodut toimintamallit osaksi hyvinvointialueen palveluja.
Kehittämistyön alkaessa laadittiin asiakasosallisuussuunnitelma, jonka mukaisesti kontaktoitiin Varhan asiakaskokemus- ja osallisuustiimiä, sovittiin yhteistyöstä vammaisfoorumia edustavan tahon kanssa, suunniteltiin ja käynnistettiin asiakaspalautteen keruu ja otettiin kokemusasiantuntija mukaan ohjausryhmään.
Työkykykoordinaattorin työssä asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuus ja toimijuus hänen omassa prosessissaan korostuu.
Ohessa linkki aiemman Kaveria ei jätetä -hankkeen tekemään "Työkyvyn tuen palvelut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella" -käsikirjaan, missä on avattu hyvin asiakasosallisuutta työkyvyn tuen palveluissa ja niiden kehittämisessä.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kehittämistyössä hyödynnettiin vuosina 2020-2022 toimineen Kaveria ei jätetä-hankkeen toimintamalleja. Tuolloin malleja pilotoitiin Laitilassa, Liedossa, Uudessakaupungissa ja Turussa. Tämän kehittämistyön aikana niitä lähdettiin jalkauttamaan uusille alueille Varsinais-Suomessa.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen (IPS) kuvaus on laadittu erikseen Innokylään. Tässä yhteydessä kuvataan tarkemmin vain työkykykoordinaattorityötä ja työkyvyn tuen tiimejä.
Ohessa linkki aiemman Kaveria ei jätetä -hankkeen kuvaukseen Innokylässä ja tuolloin laadittuun "Työkyvyn tuen palvelut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella" -käsikirjaan.
Työkykykoordinaattori
Ohessa liitteenä esitysmateriaalia, jolla työkykykoordinaattorien työtä esiteltiin hyvinvointialueella.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Työkykyohjelman laajentaminen -toimintamallissa on kyse kolmesta eri kokonaisuudesta, jotka toisaalta ovat yhteydessä toisiinsa:
1. Työkykykoordinaattorien osaaminen terveysasemille.
2. Monialaisten työkyvyn tuen tiimien perustaminen.
3. Sosiaalihuollon laatuperusteisen työhönvalmennuksen vieminen työllistymistä edistäviin sosiaalipalveluihin.
Liitteenä työkykykoordinaattorin asiakastyön prosessikuvaus, työkyvyn tuen tiimin kuva sekä linkit laatuperusteisen työhönvalmennuksen kuvaukseen Innokylässä, Varhan työkykyohjelman laajentaminen-työpaketin verkkosivulle ja THL:n Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen sote-palvelut-verkkosivulle.
Juurrutustavoitteita tehty osin mukaillen Sari Ullgren-Lajusen ja Kati Rantalan ajatuksia blogikirjoituksessa: Kuinka saada hankkeen tulokset juurtumaan rakenteisiin joita ei vielä ole. Ohessa linkki ko kirjoitukseen sekä THL:n suositukset työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallien käyttöönottoon.
Työkykykoordinaattorinimikkeellä toimivia henkilöitä ei ollut terveyspalveluissa ollenkaan kehittämistyön alkaessa. Kehittämistyön aikana työkykykoordinaattoripalvelua toteutettiin seuraavilla alueilla ajalla 09/2023-12/2024: Aura, Kemiönsaari, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko ja Somero. Kehittämistyön päättyessä työkykykoordinaattoripalvelu on juurtumassa osaksi Varhan vakituista toimintaa.
Asiakasohjaus työkykykoordinaattoreille on mahdollista perustason terveyspalveluista ja erikoissairaanhoidosta, työllistymistä edistävistä sosiaalipalveluista, työikäisten sosiaalipalveluista, sosiaalityön palvelutarpeen arviosta, Te-palveluista, Kelasta, vammaisjärjestöistä ja työttömien järjestöistä. Myös asiakkaat itse voivat hakeutua palveluun.
Uusia työkyvyn tuen tiimejä perustettiin tämän kehittämistyön kautta Varsinais-Suomeen 7 kappaletta. Nämä tiimit on tarkoitettu muille kuin TYP/TYM-asiakkaille. Myös työkyvyn tuen tiimit ovat juurtumassa osaksi pysyvää toimintaa.
Sote-keskusten lääkäreille ja hoitajille toteutettiin kyselyt terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluista syksyllä 2023 ja syksyllä 2024. Vastaajamäärä vuonna 2023 oli 60 (vastausprosentti 20), vuonna 2024 vastaajia oli 75 (vastausprosentti 25). Valitettavasti työkyvyn tuen palvelut tunnettiin huonosti, eikä asiaan tullut muutosta vuoden seurannan aikana kehittämistyön aikana toteutetuista koulutuksista huolimatta. Vastaajamäärä jäi vähäiseksi, eikä ole tietoa, osallistuivatko vastaajat tarjottuihin koulutuksiin. Henkilöstön, erityisesti lääkärien vaihtuvuus on merkittävä haaste osaamisen lisäämiselle ja ylläpitämiselle. Suunnitteilla on lääkärien säännölliset koulutukset työkyvyn tuen palveluista.
Työttömien terveystarkastusten resurssia kartoitettiin ja neuvottelujen myötä resurssiin saatiin jonkin verran lisäystä.
Työpaketin aikana suunniteltiin ja valmisteltiin Varhan työkyvyn tuen palvelujen osaamiskeskuksen käynnistämistä verkostomaisena toimintana alkuvuodesta 2025 alkaen. Siinä työttömien terveystarkastuksia ja työkykykoordinaattoritoimintaa koordinoidaan ja kehitetään yhden yliopistollisen sote-keskuksen alla ja työhönvalmennusta koordinoidaan ja kehitetään työllistymistä edistävien sosiaalipalveluiden alla. Näiden työkyvyn tuen palveluiden välillä tehdään jatkossa tiivistä yhteistyötä toiminnan kehittämiseksi.
Lisää tuloksista voi lukea Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen yhteisestä loppuraportista, mikä julkaistaan hankkeen päätyttyä.
Liitteenä kaksi kuvaa työkykykoordinaattorien asiakaspalautteiden koonnista sekä Varhan työkyvyn tuen palvelujen käsikirja.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.