Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Työkyvyn tuen palvelut ovat tarkoitettu kaikille työikäisille, jotka tarvitsevat sote-keskuksen palveluita työkyvyn ja työllistymisen tueksi ja edistämiseksi. Palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelut ovat tarkoitettu kaikille työikäisille, jotka tarvitsevat sote-keskuksen palveluita työkyvyn ja työllistymisen tueksi ja edistämiseksi. Palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden.
Toimintamalli lyhyesti
Työikäisissä on paljon osatyökykyisiä työttömiä, joilla terveysongelmat estävät työllistymisen. Usein palvelut tulevat liian myöhään eikä asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita tunnisteta tarpeeksi ajoissa. Asiakkaiden pitäisi saada tarvitsemansa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tärkeistä tavoitteista.
Satakunnan hyvinvointialueella on kehitetty työkyvyn tuen palveluita vuodesta 2017 lähtien. Tämän perusteella tiedetään, että palveluiden painopiste on raskaissa ja korjaavissa palveluissa ja työllistymisen tai työkyvyn tuen suhteen palvelut tulevat liian myöhään. Aiemmin tehtyä kehittämistyötä sekä laadittuja toimintamalleja on hyödynnetty ja päivitetty työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisessa. Satakuntaan keväällä 2023 muodostettu Työkyvyn tuen palveluiden kehittämistyöryhmä linjasi, että nyt tapahtuvissa pilotoinneissa ja kehittämisessä painopiste on varhaisessa vaiheessa, tunnistamisessa ja ennakoivassa tuessa. Yhdessä kuvataan asiakkaan prosessi (hoito-kuntoutus-työllistyminen) osana tulevaisuuden sote-keskuskonseptia ja monialaista tiimityötä. Kehittämisessä hyödynnetään TYP osaamista ja sovelletaan sitä varhaisempaan vaiheeseen.
Työkykyohjelman laajentumisen uusissa kunnissa työkyvyn tuen tämän hetkistä palvelukokonaisuutta on lähdetty kuvaamaan yhdessä sote-keskusten ammattilaisten, heidän esihenkilöiden ja toimipaikkavastaavien kanssa. Tapaamisten, keskustelujen, aiempien kokemusten ja mallinnusten perusteella on luotu yhdessä työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden alustava mallinnus.
Lakisääteisesti tehtävien työ- ja toimintakyvyn arviointien kokonaisuutta pitää selkiyttää ja raamittaa (terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta). Kokonaisuutta on tarve selkiyttää erityisesti terveydenhuollon osalta. Satakunnassa on laadittu 2022 suositus maakunnallisesta mallista työ- ja toimintakyvyn arviointiin terveydenhuollossa. Tätä hyödyntäen hankkeen kanssa yhteistyössä mallinnetaan sote-keskusten tueksi hyvinvointialueen, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa tarvittavassa laajuudessa työkyvyn tuen osaamiskeskus- tai osaamisen koordinaation malli.
Työkyvyn tuen palvelut ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työikäisille.
1. Työttömät
2. Työssä käyvät
- Työssä käyvät ohjataan omaan työterveyshuoltoon.
- Jos työssä käyvä on esim. yrittäjä eikä hänellä ole työterveyshuoltoa, työkyvyn tuen palveluista vastaa hyvinvointialueen sote-keskus.
3. Työttömyysuhan alla olevat osatyökykyiset
- Työttömäksi jäävät / työttömyysuhan alla olevat osatyökykyiset ohjataan saattaen-vaihtaen hyvinvointialueen työkyvyn tuen palveluihin.
Sote-keskuksen työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa tarkoituksena on tunnistaa asiakkaiden terveydelliset haasteet, jotka lisäävät työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyden riskiä. Tärkeää on tunnistaa työttömyyden aiheuttamat haasteet sekä yksilön terveydelle, että perheen hyvinvoinnille. Tarkoituksena on selkiyttää ja vahvistaa ammattilaisten tarkoituksenmukaista osaamista työkykyasioissa ja palveluiden painopistettä siirretään ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden tavoitteena sote-keskuksessa on:
1. Siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennakoiviin palveluihin.
2. Turvata pitkäkestoinen moniammatillinen yhteistyö työhön kuntoutumisen edetessä.
3. Hyödyntää tehokkaasti käytettävissä olevat resurssit ja ehkäistä eri toimijoiden päällekkäistä työtä (tarkoituksenmukaiset ja nopeat ohjaukset).
4. Varmistaa nopeammat väylät kohti työelämää.
5. Varmistaa laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut kaikille työnhakijoille.
Kansikuva
