Etelä-Karjalan rakenneuudistus (Joukkuepeliä)
Etelä-Karjalan rakenneuudistushankkeella (Joukkuepeliä) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Kokonaisuuden nimi
Etelä-Karjalan rakenneuudistushankkeella (Joukkuepeliä) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Päätavoitteena on luoda maakunnallinen toimintaympäristö, jossa tieto on hyödynnettävissä asiakkaan
palveluketjuissa saumattomasti ja laaja-alaisesti sote-toimijoiden sekä soveltuvin osin pelastuslaitoksen
välillä jatkokehittämällä ja hyödyntämällä olemassa olevaa, yhteistä teknologiaa (mm. Etelä-Suomen erityisvastuualueella, HYKS-erva, yhteinen tietoallas) ja tukemalla kytköstä valtakunnalliseen tiedonhallintaan. Lisäksi hankkeessa edelleen kehitetään asiakkaan digitaalisia palveluketjuja vastaamaan nykypäivän
tarpeita ja virtaviivaistamaan palveluprosesseja.
Joukkuepeliä-hanke jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:
1. vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
2. tiedolla johtamisen ja ohjauksen kehittäminen sekä datan laadun parantaminen
3. toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla.
Eksote osallistuu lisäksi kahteen kuuluvaan ylimaakunnalliseen hankkeeseen, joita ovat Matalan
kynnyksen vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen laaja tarjonta perustasolta -hanke (HUS Psykiatria hallinnoi ja on päähakija) sekä Vaasan sairaanhoitopiirin hallinnoima PATA – Asiakaspalvelukeskus-hanke, jossa
päätavoitteena on kehittää alueellinen, monikanavainen neuvonta- ja palveluohjauskeskus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille digitaalisilla ratkaisuilla tuettuna. Tarkemmin näistä hankkeista on
luettavissa päätoteuttajien hakemuksista.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan maakunnan kaikki kunnat (Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti, Parikkala, Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale, Rautjärvi, Lemi) ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Hanke käsittää 100 % maakunnan väestöstä. Kuntien edustajana toimii Eksote, joka hallinnoi hanketta. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden ja toisten alueellisten hankkeiden kanssa.
Joukkuepeliä-hankkeessa kehitetään viitekehystä erilaisten sote-keskusta ja tulevaisuuden sotea tukeviin ratkaisuihin.
Päätavoitteena on luoda maakunnallinen toimintaympäristö, jossa tieto on hyödynnettävissä asiakkaan palveluketjuissa saumattomasti ja laaja-alaisesti sote-toimijoiden sekä soveltuvin osin pelastuslaitoksen välillä jatkokehittämällä ja hyödyntämällä olemassa olevaa, yhteistä teknologiaa, mm. Etelä-Suomen erityisvastuualueella (HYKS-erva) yhteinen tietoallas ja tukemalla kytköstä valtakunnalliseen tiedonhallintaan. Lisäksi hankkeessa edelleen kehitetään asiakkaan digitaalisia palveluketjuja vastaamaan nykypäivän tarpeita ja virtaviivaistamaan palveluprosesseja.
Joukkuepeliä-hanke jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:
1. vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
2. tiedolla johtamisen ja ohjauksen kehittäminen sekä datan laadun parantaminen
3. toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla.
Eksote osallistuu myös kahteen ylimaakunnalliseen hankkeeseen, jotka kytkeytyvät tulevaisuuden soteen.
- Matalan kynnyksen vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen laaja tarjonta perustasolta -hanke (HUS Psykiatria hallinnoi ja on päähakija)
- Vaasan sairaanhoitopiirin hallinnoima PATA – Asiakaspalvelukeskus-hanke, jossa päätavoitteena on kehittää alueellinen, monikanavainen neuvonta- ja palveluohjauskeskus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille digitaalisilla ratkaisuilla tuettuna.
- Osa-alue 1: Palvelujärjestelmän kokonaisuuden määrittely järjestäjän näkökulmasta. Lisäksi soten integraatiota edelleen syvennetään ja laajennetaan kattamaan myös pelastustoimi.
- Osa-alue 2: Tietojohtamisen laaja-alainen malli, jossa hyödynnetään eri järjestelmiin kirjattavaa tietoa, niiden koosteita ja ennakoivaa analytiikkaa.
- Osa-alue 3: Digitaalisilla työvälineillä tuettu maakunnallinen sote-palvelujen arvioinnin ja järjestämisen toimintamalli, jossa tieto on saatavissa oikeaan aikaan asiakkaan parhaaksi. Malli sisältää soten ja pelastuslaitoksen toimintamallit asiakkaan oikea-aikaisten palvelujen saatavuuden takaamiseksi ja käytettävissä olevien palvelutuotannon resurssien oikea-aikaisen kohdentumisen. Lisäksi malli sisältää maakunnallisen ennaltaehkäisevän yhteistoimintamallin, jolla parannetaan kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta.
OSA-ALUE 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Hankkeen tuotoksena osa-alueesta 1 syntyi palvelujärjestelmän kokonaisuuden määrittely järjestäjän näkökulmasta. Lisäksi soten sekä soten ja pelan integraatiota syvennettiin. Osa-alueessa 1 tehty kehittämis- ja valmistautumistyö sujuvoitti valmistautumista VATE-työskentelyyn ja monialaiseen valmisteluun. Hankkeen kautta pystyttiin myös mahdollistamaan hallinnon ammattilaisten osallistuminen kehittämiseen, ja käytännössä hanke auttoi hahmottamaan mitä kaikkea järjestämisen muutos tarkoittaa ja mitä prosesseja ja toimintoja on syytä ensivaiheessa kehittää. Kytkeytyminen tulevaisuuden sote-keskuskehittämiseen mm. kustannusten hallinnan ja tiedolla johtamisen toimintamallien kehittämisen kautta ovat myös luettavissa saavutetuksi hyödyksi. Hyvinvointialueen toimeenpano hyötyi hankerahoituksesta.
Osa-alueen 1 tuotokset:
- Organisaation omaan käyttöön jäävät lopputuotokset
- Tiekartta valmisteluun keväältä 2021 ja päivitettynä syksyltä 2021 (PP)
- Strategiakartoitus (ml. tunnistettu keskeiset palvelutarpeet) ja suunnitelma hyvinvointialueen strategiavalmisteluun (PP)
- Päätöksentekorakenteiden nykymallit ja tuleva lakien pohjalta (PP)
- Kustannuskehityksen hallintamalleista ei erillistä dokumenttia, vaan THL:n uusin sote-arviointi kuvaa tilannetta, samoin kuin ministeriöille toimitettavat erilaiset talouden ja toiminnan tiedot
- Monialaisen asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin malli
- Innokylä-tuotokset (julkaistaan innokylässä)
- Annetut lausunnot
- Soteuudistuksen lainsäädäntöön liittyen on toimitettu lausuntoja lausuntopalvelun kautta sekä pyynnöstä/kutsusta useille eri valiokunnille. Teemoina mm. rakenne, talous, ohjaus, kuntoutus, kansalliset rakenteet ja alueelliset rakenteet esim. lausuminen sote100-pakettiin, monikanavarahoituksen purkamiseen, kuntoutuksen järjestämiseen hyvinvointialueilla sekä hyvinvointialueen ja HUSin valmistelurahoitukseen.
OSA-ALUE 2: Tiedolla johtamisen ja ohjauksen kehittäminen sekä datan laadun parantaminen
Osa-alueesta 2 tuotoksena syntyi tietojohtamisen laaja-alainen malli, jossa hyödynnetään eri järjestelmiin kirjattavaa tietoa, niiden koosteita ja ennakoivaa analytiikkaa. TIJO-mallin päivittäminen etenee hankkeessa valmistuneen PoCin avulla. Datan laadun parantamiseen tähtäävä massiivinen työ hankkeen aikana näkyy jatkossa tietopohjan parantumisena, kirjaamisosaamisen vahvistumisena ja sitä kautta myös tiedolla johtamisessa. Hankkeen aikana luodut rakenteet tukevat tiedolla johtamisen onnistumista tulevalla hyvinvointialueella.
- Organisaation omaan käyttöön jäävät lopputuotokset
- Kirjaamiseen ja datan laatuun liittyvä materiaali
- Mittareiden seurannan prosessikuvaus
- Mittarimaniat 1 ja 2 tallenteet sekä esitysmateriaalit
- ESH-hoitoonpääsyn raportoinnin toteutukseen liittyvä materiaali
- AI-kehityksen prosessi
- ICT-kehityksen hallintamalli ja prosessi
- Tietojohtamisen hallintamalli
- Data-alustan ja arkkitehtuurin hallintamalli
- Sosiaalihuollon tiedonhallinta
- Tulevia sosiaalihuollon tiedonhallinnan muutoksia- esitysmateriaali+ tilaisuuden tallenne
- Määrittelytyöhön liittyvä dokumentaatio (Excel-taulukot, muistiot, työskentelyn esittelymateriaalit) ja tätä kautta syntyneet kirjaamiskäytäntöjen dokumentaatio ja ohjeet. Näiden avulla kuvattu seuraavia kokonaisuuksia:
- Psykososiaalisen kuntoutuksen avotyötoiminnan linjaus ja kirjaaminen potilastietojärjestelmään
- Läheistään hoitavan vapaan päätöksenteon prosessi
- Asian hallinta siirrettäessä asian käsittely matalan kynnyksen yksiköstä seuraavalle yksikölle
- Eksoten asiakaspalvelukeskuksen kirjaaminen ja asioiden käsittelyn siirto seuraaville yksiköille
- Kasvatus- ja perheneuvonnan kirjaamisen prosessi
- Kriisityön sosiaalipalvelu Eksotessa
- Työvoiman palvelukeskuksen kuntouttavan työtoiminnan kirjaamisen prosessi
- Tuetun asumisen sosiaalipalvelu Eksoten iäkkäiden palveluissa
- Omaishoidon tuen kirjaamisen prosessi asiakastietojärjestelmässä
- Eksoten uudelleen organisoituvan yksikön palvelutarpeen arvioinnin, asiakkuuden suunnittelun ja päätöksen teon sekä suoritteiden kuvaus
- Sosiaalihuollon kirjaamisen Moodle-kokonaisuus
- Koulutusvideot asiakkuudenhallinnasta
- Kysymys-vastaus taulukko (kooste THL:lle muille viranomaisille lähetetyistä tiedonhallinnan kysymyksistä ja heidän vastauksistaan)
- Sosiaalihuollon tiedonhallinnan Teams-ympäristö
- Koulutusvideot ja ohjeet työntekijöille
- Kirjaamisasiantuntijoiden tehtävänkuvaus ja erilliskorvausesitys
- Kirjaamiseen työnjaolliset vaaran paikat-kooste
- Määritelmä sosiaalihuollon rekisteritiedon tietopoimintoihin ja arvio tulevista tietopoiminnoista ja sosiaalipalveluiden rekisterikeruiden nykytilan kartoitus
- Sosiaalihuollon palveluyksiköiden kokonaissuoritteiden määrittelytaulukko
- Kirjaamiseen ja datan laatuun liittyvä materiaali
- Innokylässä julkaistut toimintamallit ja dokumentit
- Tietojohtamisen kehittäminen 2020-2021
- Tietojohtamisen strategia
- Tijo PoC loppuraportti
- Tietojohtamisen Proof of Concept
- Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn raportoinnin projektikuvaus
- Eksote hoitoonpääsykuution määrittely
- Logex costing terveysasemien vertailu, kustannuslaskentaprojekti 2021
- Sosiaalihuollon tiedonhallinta 2021
- Määrittelytyön prosessi
- Määrittelytyön kysymyspatteristo + video-ohje
- Kuvaus Eksoten sosiaalihuollon asiakastiedon Moodle-koulutuksesta
- Monialaisen yhteistyön kirjaamisen koulutusmateriaali
- Asiakas- ja potilastiedon pullonkaulat
- Määrittelytyöllä kohti laadukkaampaa dataa – yhteenveto Joukkuepeliä-hankkeessa tehdystä määrittelytyöstä
- Tietojohtamisen kehittäminen 2020-2021
- Annetut lausunnot
- Kommentointipyyntö vähimmäistietosisältöjen valmistelutyöstä; tarve
- Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen suoritteiden maksullisuudesta
- Lausunto julkisen hallinnon tiedon laatukriteereistä
- Sosiaalihuollon tiedonhallinta
- Lausunto työ- ja toimintakyvyn konseptoinnista THL:lle
- Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käyttöoikeuksia koskevasta asetusluonnoksesta
- Lausunto sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston määrittelystä
- Lausunto terveydenhuollon tiedonhallinnan sanastosta
- Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
- Lausunto määräyksestä sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista
- Lausunto sote-uudistuksen sanastosta
- Lausunto sote-tiedonhallinnan linjauksiin
- Kommentointipyyntö vähimmäistietosisältöjen saatavuudesta. DigiFinlandin ja Sote-uudistus Toivo-ohjelma asiasisällön kehittämistyöryhmän esitys.
- Esitys henkilökohtaisen budjetoinnin kirjaamisesta THL:lle. Tämä tehty yhteistyössä Eksoten henkilökohtaisen budjetoinnin Ihmislähtöinen HB-hankeen kanssa.
OSA-ALUE 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla
Osa-alueesta 3 syntyi digitaalisilla työvälineillä tuettu maakunnallinen sote-palvelujen arvioinnin ja järjestämisen toimintamalli, jossa tieto on saatavissa oikeaan aikaan asiakkaan parhaaksi. Malli sisältää soten ja pelastuslaitoksen toimintamallit asiakkaan oikea-aikaisten palvelujen saatavuuden takaamiseksi ja käytettävissä olevien palvelutuotannon resurssien oikea-aikaisen kohdentumisen. Lisäksi malli sisältää maakunnallisen ennaltaehkäisevän yhteistoimintamallin, jolla parannetaan kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Hankkeessa tuotettiin digitaalisia asiointiratkaisuja kansalaisille sekä tiedonhallintaratkaisuja ammattilaisille.
Sähköinen asiointi/Eksote:
- Organisaation omaan käyttöön jäävät lopputuotokset
- Antokoagulaatioratkaisun hyödyntämisen tarve ja tulokset
- Sähköisen asioinnin kehitystilastot hankeaikana
- Käyttöönotetut sähköiset lomakkeet ja sähköiset ajanvarauksen toimintamallit
- Omaolon oirearvioiden palveluohjaukset ja käsittelyn toimintamallit
- Etävastaanoton tietosuojavaikutusten arviointi
- Innokylässä julkaistut toimintamallit ja dokumentit
Asiakkuudenhallinta/Eksote:
- Organisaation omaan käyttöön jäävät lopputuotokset
- Toimintakykymobiilin käyttöönoton prosessimalli, testausprotokolla sekä ohjeet laitteen pää- ja loppukäyttäjille
- Toimintakykymobiililaitteiden rekisteri + käyttäjä- ja taustaohjaustiedot (suorituspaikat, palvelutapahtumat ja tiedon siirtyminen Lifecare-lomakkeelle) + olemassa olevat ja käyttöön tulevat ICF-koodit luokiteltuina + pääkäyttäjien rekrytointi
- Toimintakykymobiililaitteiden elinkaari- ja hallintamalli
- AI-testauksen eteneminen ja yhteenveto sekä ohjemateriaalit
- Tietosuojavaikutusten arviointi: SBM-sotekooste
- Tietosuojavaikutusten arviointi: toimintakykymobiili
- Innokylässä julkaistut toimintamallit ja dokumentit
Etelä-Karjalan pelastuslaitos:
- Organisaation omaan käyttöön jäävät lopputuotokset (ei julkaista Innokylässä)
- Kodin turvallisuusarvio-ohje työntekijälle (tk-mobiili)
- Chainin tuotokset
- Laaja loppuraportti
- Lyhennetty EKP:n hankeraportti
- Tietosuojavaikutusten arviointi: Turvallisuustiedon siirtyminen (SBM-EKP SBM)
- Innokylässä julkaistut toimintamallit ja dokumentit
- Kodin turvallisuusarviointi diginä -Sote-piirin ja pelastuslaitoksen yhteinen malli
- Kodin turvallisuus – kaikkien asia –kampanjavideo
- Sote-asiakastiedon hyödyntäminen pelastustoimessa
- Hyvät käytänteet poikkeustilanteissa
- Kodin turvallisuusarviointi diginä -Sote-piirin ja pelastuslaitoksen yhteinen malli
Hankkeen myötä Etelä-Karjalassa on valmius siirtyä kuntayhtymämallista Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta alkaen. Hankkeen myötä Etelä-Karjalan sote-rakenteet ja edellytykset järjestää alueen asukkaiden palveluja ovat vahvistuneet. Tiedolla johtaminen on vahvistunut, datan laatu parantunut ja digitaaliset ratkaisut tukevat Yhteinen tulevaisuus-hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja. Pelastuslaitos-yhteistyön avulla maakunnan turvallisuustaso on parantunut ja vahvistunut.
Hanke on mahdollistanut sote-rakenteen valmistelut ja varautumisen soteuudistukseen. Hankeyhteistyö eri alueiden kanssa sekä kansalliset valmistelijaverkostot ovat myös olleet erityisen hyödyllisiä. Sisäinen hankekoordinaatio on sujunut ja erityisesti kytkentä sote-keskuskehittämiseen on ollut vahvaa mm. asiakasohjauksen toimintamallien kehittämisessä, viestinnässä ja palvelujen strategisessa järjestämisen suunnittelussa muutoinkin. Toiminta ja talous kulkevat käsi kädessä ja tähän liittyvää arviointia ja valmistelua on myös tehty peilaamalla nykymallista toimintaa tulevaan suunniteltuun hyvinvointialueen toimintaan.
Tietojohtamisen strategia ja hallintamallit on tehty, joten hyvät pohjat hallitulle tietojohtamisen kehittämiselle on olemassa. Tijo-mallin suunnittelu onnistui ja vastaa tarpeisiin. Malli tulee hyödyttämään tietoa ensisijaisessa ja toissijaisessa käytössä. Tiedon laatuun ja sen raportointiin on pystytty panostamaan hyvin. Tehty työ auttaa ammattilaisia kirjausten selvityksessä ja datan laadun parantamisessa. Välisuoritelaskenta hyödyttää Eksoten tietojohtamista, parantaa vertailtavuutta sekä on avuksi Tijo-mallin toteutukselle. Eri rekistereihin kirjattavaa tietoa on tunnistettu ja kuvattu tiedon määrittelytyön kokonaisuutta. Ymmärrys siitä, mitä kaikkea tiedonhallintaan voi kuulua ja miten tiedonhallinnan määrittelytyön on tärkeää, on lisääntynyt organisaatiossa. Hankkeessa on tunnistettu keskeisimpiä kirjaamisen haasteiden syitä ja järjestetty näihin koulutusta ja ohjausta. Ymmärrys kirjaamisen tärkeydestä ja merkityksestä on lisääntynyt. Sosiaalihuollon työntekijöille on alkanut hahmottumaan se, ettei järjestelmissä valintojen tekeminen ole vain teknistä suorittamista, vaan näillä voi olla myös asiakkaan kokonaisuuden kannalta merkitystä. Tämä on edellyttänyt muun muassa erilaisten sosiaalihuollon asiakkuuksien käsitteiden (sosiaalihuollon asiakkuus, palvelutehtävän asiakkuus, palveluyksikön asiakkuus, sosiaalipalvelun asiakkuus) hahmottamista.
Hankkeen työskentelyn avulla eri yksiköiden toimintamalleja on yhtenäistetty. Esimerkiksi eri yksiköihin asiakkaiden ohjaaminen on ollut aiemmin kirjavaa, mutta nyt asiakaspalvelukeskuksen määrittelytyön yhteydessä, on tätä yhtenäistetty. Sähköisesti hoidettujen kontaktien määrän osuus kasvoi hankeaikana noin 10 %. Sähköisten asiointikanavien laajentaminen on mahdollistanut useissa asiakasprosesseissa entistä sujuvamman palveluprosessin kellon ajasta riippumatta. Digiherätteiden kautta 55-v ja 64-v ohjataan hyödyntämään Omaolon terveystarkastusta ja tarvittaessa ohjautumaan terveysvalmentajan vastaanotoille. Omaolo-palvelun käyttömäärät ovat lisääntyneet. Omaolo tuotiin osaksi ammattilaisen työnkulkua minimikontekstinhallinnan käyttöönotolla. Laajentuneiden etävastaanottopalvelujen myötä niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin matkustaminen on vähentynyt ja palvelujen saatavuus lisääntynyt.
Keskeisenä hyötynä on sujuvampi tiedonhallinta asiakkuuksien hallinnan tukena sekä ratkaisut joiden avulla ammattilainen voi nykyistä paremmin arvioida asiakkaan tilannetta ja suunnitella sekä hallita asiakkuuksia. Toiminnanohjauksen tarve on tunnistettu organisaatiossa entistä vahvempana ja yhdenmukaisten, asiakkaan tarpeen mukaan muotoutuvan arviointi- ja järjestämisprosessin tueksi tarvitaan yhä yhdenmukaisempaa toiminnanohjauskokonaisuutta. Tätä on hankkeessa kehitetty erityisesti iäkkäiden asiakkaiden palvelupolkujen tueksi, mutta mallia halutaan laajentaa myös muihin segmentteihin.
Toimintakykymobiiliratkaisu tukee yhtenäisiä toimintakyvyn arvioinnin toimintamalleja ja tiedon kirjaamista sekä sen hyödyntämistä. Käyttäjäkyselyiden myötä toimintakykymobiilin kehittämistä on toteutettu käyttäjän tarpeet huomioiden, mikä vaikuttaa käyttömukavuuteen.
Tekoälyratkaisut arvioidaan testauksen perusteella tarpeellisia ja hyödyllisiä mm. asiakkaan palvelutarpeen ennustamiseen, mutta ratkaisujen käyttöön liittyy myös sekä tietolainsäädännön rajoitteita että toiminnallisen prosessin kehittämisen tarvetta, joka huomioidaan jatkokehittämisessä. Hyödyllistä tietoa ja kokemusta asiakas- ja potilastietojen laaja-alaisesta käsittelystä ja suostumuskäytännöistä sekä niiden haasteista on saatu.
Soten ja pelan yhteistyössä keskeisenä hyötynä oli toimialarajat ylittävän yhteistyön, viestinnän ja tiedonvälityksen tehostuminen järjestelmien rajapintojen avulla. Yhteisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin toimintamallin myötä myös maakunnan turvallisuusyhteistyö on tiivistynyt ja onnettomuuksien ennakointivalmius parantunut. Yhteistyössä toteutettiin mm. digitaalinen kodin turvallisuusarviointi, jonka avulla turvallisuustietoa alkaa kerääntyä ammattilaisen tietoon ja käyttöön. Kodin turvallisuustiedon lisäämistä on toteutettu kodin turvallisuus-kampanjalla sekä tiedottamisella. Hankkeessa saavutettiin suunnitelman mukaisesti keskeiset tavoitteet: turvallisuusarvio liitettiin osaksi palvelutarpeenarviointi-prosessia, yhdistettiin kahden toimialan data-aineistoja ja muodostettiin sen pohjalta ennustemalleja yhteisen riskienhallinnan tueksi sekä määriteltiin keskeiset vastinparit toimialojen välillä. Lisäksi kartoitettiin toimintamalleja poikkeus- ja häiriötilanteissa, mikä antaa pohjan skaalautuvan toimintamallin ja asiakkaiden tarpeiden määrittelylle tulevaisuudessa. Jatkokehittämiskohteena on sujuvien turvallisuus-hyvinvointipalvelujen tuottaminen yhteisten ja hallittujen tuotantoprosessien kautta sekä systemaattinen asiakaspalautteen kerääminen.
Etelä-Karjalan alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden tarvetta ja trendikehitystä on jo pitkään arvioitu olemassa olevaan dataan perustuen. Hyvinvointialueiden toiminnan alkaessa 2023 alueemme sote-palveluiden rahoitus tulee perustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sote-palvelutarvekertoimeen, joka lasketaan eri rekistereissä oleviin tietoihin pohjautuen. Rekistereihin tiedot päätyvät pääosin ammattilaisten kirjausten ja tietojärjestelmien kautta.
