Yhteiskehittämisen prosessissa Kymsoten mielenterveys- ja päihdepoliklinikoiden ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat etsivät vastauksia kysymykseen: Miten voisimme mahdollistaa hyvää kohtaamista ja kuulluksi tulemista? Syntyi Hyvän kohtaamisen resepti-juliste ja tarinavihko

Toimintamallin nimi
Hyvän kohtaamisen resepti
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhteiskehittämisen prosessissa Kymsoten mielenterveys- ja päihdepoliklinikoiden ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat etsivät vastauksia kysymykseen: Miten voisimme mahdollistaa hyvää kohtaamista ja kuulluksi tulemista? Syntyi Hyvän kohtaamisen resepti-juliste ja tarinavihko

Toteutuspaikka
Kymsoten Miepä-poleilla Kymenlaaksossa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakso
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Pasi Paksuniemi

Luotu

24.09.2021

Viimeksi muokattu

07.10.2021
Ratkaisun perusidea

Mitä on hyvä kohtaaminen ? Mitä ainesosia siihen kuuluu? Hyvän kohtaamisen resepti ja tarinat ovat syntyneet Kakspy ry:n LOV ME -hankkeessa yhteiskehittämisen tuloksena keväällä 2021. Yhteiskehittämisen prosessissa Kymsoten mielenterveys- ja päihdepoliklinikoiden ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat etsivät
vastauksia kysymykseen: Miten voisimme mahdollistaa hyvää kohtaamista ja kuulluksi tulemista erityisesti hoitoprosessin alussa?

Hyvä kohtaaminen on jokaiselle mahdollista, ja se voi tapahtua milloin vain. Hyvää kohtaamista voi oppia ja siinä voi kehittyä. Hyvä kohtaaminen aidosti läsnä ollen luo toivon pilkahduksia.

Toimintaympäristö

Uusien organisaatioiden käynnistymisvaiheessa, kuten Kymsotessakin, eivät toimintatavat ja -mallit ymmärrettävästi ole “valmiita” ja niitä pyritäänkin jatkuvasti kehittämään. Kymesoten mielenterveys- ja päihde-poliklinikoiden toiminnassa oli pohdittu, että miten potilaat sitoutusivat ja motivoituisivat paremmin hoitosuhteeseensa ja tätä kautta esim. käyttämättä jääneet hoitoajat vähenisvät.

Kymsoten Miepä-polien  ja LOV ME-hankkeen kanssa joulukuussa 2020 käynnistetyn kehittämisyhteistyön  lähtökohtana oli löytää ideoida ja löytää ratkaisuja ed. mainittuun haasteeseen. Sielläkin, niin kuin yleisesti ottaen monissa sote-palveluissa, on haasteina että palvelut ja asiakkaiden/potilaiden tarpeet eivät aina kohtaa. Tätä haastetta lähdettiin tarkastelemaan mm. kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen näkökulmasta. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tähänkin kehittämisprosessiin osallistuivat tiiviisti mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneita henkilöitä ja/tai heidän läheisiään eli kokemusasiantuntijoita. Kehittämistyö perustui olennaisesti heidän kokemuksiin ja näkemyksiin. Hyvän kohtaamisen visuaalinen suunnittelu ja toteutus on tehty kokemusasiantuntijoiden voimin ja tarinavihkon tarinat ovat kokemusasiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamisesta.

Kehittämistyössä asiakasymmärrystä kerrytettiin mm. eri kokemuksista kohtaamiseen liittyen;  ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat etsivät vastauksia kysymykseen: Miten voisimme mahdollistaa hyvää kohtaamista ja kuulluksi tulemista? Voiko kuulluksi tuleminen ja hyvä kohtaaminen vahvistaa potilaan/asiakkaan hoitosuhteeseen kiinnittymistä? Tästä näkökulmasta ja työskentelystä syntyi Hyvän kohtaamisen Kulho-juliste ja tarinavihko.

Kokeiluvaiheessa Miepäpolien asiakkailta kerättiin tietoa heihin kohdistuneiden toimintojen vaikutuksista ja toimivuudesta.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTOSTA

- Johdon sitoutuminen on keskeistä uuden toimintamallin sekä ajattelumallin käyttöönotossa

- Käyttöönotto edellyttää sisäistä viestintää ja sparrausta SEKÄ usein muutosta toimintatavoissa ja toimintaan liittyvien henkilöiden ajattelussa -> tähän panostaminen sekä ajan käyttäminen

-Muutoksen mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta käyttöönotettava toiminto tuottaa toivottua hyötyä 

- Toimintamallin käyttöönottovaiheessa on hyvä tehdä käyttöä edistävien tekijöiden sekä mahdollisten esteiden ja riskien tunnistamista -> "mahdollisuudet ja uhat"

- Käyttöönotto/mallin soveltaminen voi vaatia fasilitointiresurssia ja- osaamista -> tämän huomioiminen

LEVITTÄMISVAIHE

- Tavoitteena on saada käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessi sekä sen avulla syntyneet toimintamallit käyttöön mahdollisimman laajalti organisaatiossa

- Levittämisvaiheessa mallinnettuja toimintamalleja esitellään eri keinoin, levittämisvaiheen toimia voivat olla esim. viestintä, (mini)seminaarit ja esitykset, kahdenväliset suhteet jne. 

-> Viesti monikanavaisesti toimintamallien kehittämisestä ja käyttöönotosta organisaatiossasi. Käytä viestinnän tukena toiminnallisia kuvia ihmisistä.

-> Viesti eri toimintamallin hyötyjä palvelunkäyttäjille, ammattilaisille ja organisaatiolle

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvän kohtaamisen julistetta ja tarinavihkon käyttöä ja "olemassa oloa" kokeiltiin Kymsoten Miepä-poliklinikoiden asiakkailla ja työntekijöillä; kyseiset materiaalit olivat näkyvillä/luettavissa poliklinikoiden aulatiloissa sekä vastaanottohuoneissa. 

Kokeiluajan loppupuolella toteutettiin palautekysely asiakkaille ja työntekijöille. Kyselyssä esille nousi mm.. seuraavat asiat:

- juliste herättää kiinnostusta -> luonteva tapa keskustella kohtaamisesta asiakkaiden ja työntekijöiden välillä

- toimii muistilistana/huoneentauluna kohtaamisessa

- hyvä työkalu, jolle löytyy käyttöä

- asiakkaat saavat kokonaiskuvan hyvästä kohtaamisesta

- Asiakkaat nostivat esille, että on hyvä/tärkeää kysyä "Mitä sinulle kuuluu?"

- Asiakkaat peilanneet hyvnä kohtaamisen elementtejä omassa elämässään/lähipiirissä tapahtuviin kohtaamisiin

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ko. toimintamallia voidaan hyödyntää myös eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin; käytännössä kaikkialle SOTE-sektorille, jossa asiakkaan/palvelunkäyttäjän/potilaan kohtaamisia tapahtuu.

Hyvän kohtaamisen resepti-materiaali on yksi potentiaalinen käsitellä eri organisaatioissa ja yhteisöissä hyvän kohtaamisen tematiikkaa. Miten toteutuu meillä?

Vinkkinä toimintamallin käyttöönottoon ja soveltamiseen: Kyseisen asiakokonaisuuden kokemusasiantuntijat/kokemusosaajat mukaan käyttöönotossa ja soveltamisessa. Kokemusasiantuntijalla tmv. tulee olla osaaminen ja kokemus sen kohderyhmän tilanteesta, jolle toiminta tai palvelu on kohdennettu.