Hyvinvointiranneke omaishoitoperheen tukena

Luotu 21.12.2021
Hyvinvointiranneke omaishoitoperheen tukena
Hyvinvointiranneke omaishoitoperheen tukena

Tiivistelmä

Omaishoitoperheen yhteyshenkilö (sote-ammattilainen esimerkiksi päiväkeskuksesta tai lähitorilta) kartoittaa omaishoitoperheen palvelutarpeita ja käy asentamassa omaishoitoperheen kotiin hyvinvointitietoa keräävän järjestelmän, johon kuuluvat Vivago Domi POINT -tukiasema sekä tähän kytköksissä olevat hyvinvointitietoa keräävä Vivago CARE -rannekello omaishoidettavalle ja omaishoitajan älypuhelimeen asennettava Vivago MOBILE -sovellus. Oleellisia osia palvelukokonaisuudessa ovat yhteyshenkilön omaishoitoperheelle antama perehdytys, teknologian käytön tuki sisältäen myös teknisen tuen, säännöllinen yhteydenpito, avustaminen hyvinvointitietojen tulkinnassa ja perheen palvelu- ja hyvinvointitarpeiden muutosten tunnistamisessa sekä hyvinvointitietoon perustuva palveluohjaus. Tarvittaessa yhteyshenkilö auttaa virittämään yhteistyötä muiden perheelle palveluja tuottavien tahojen, kuten esimerkiksi asiakasohjauksen, kotihoidon ja lääkäripalveluiden kanssa.

Ranneke välittää tukiaseman kautta omaishoitajan puhelimeen käyttäjäänsä liittyvää hyvinvointitietoa. Jos omaishoidettavan vireys- tai lämpötilassa tapahtuu jotakin poikkeavaa tai jos esimerkiksi yhteys on katkennut, ranneke voi lähettää automaattisen hälytyksen. Asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteyshenkilö säätää automaattisten hälytysten aktivoitumisaiheita ja -herkkyyttä. Rannekkeen käyttäjän on myös mahdollista itse tehdä omaishoitajan puhelimeen ohjautuva painikehälytys. Hälytykset mahdollistavat oikea-aikaisen reagoinnin ja hyvinvointitietojen seuraaminen voi auttaa ennakoimaan rannekkeen käyttäjän voinnissa ja toimintakyvyssä alkavia muutoksia. Jos hyvinvointitiedoissa huomataan esimerkiksi viitteitä vuorokausirytmin heikentymisestä tai passiivisuusjaksojen pidentymisestä, omaishoitoperhe voi tarvittaessa yhteyshenkilön ohjaamana tehdä ennaltaehkäiseviä toimia vuorokausirytmin parantamiseksi tai passiivisuusjaksojen lyhentämiseksi ennen kuin näistä muodostuu ongelmia. Hyvinvointitietojen avulla voidaan myös seurata esimerkiksi unilääkkeiden vastetta. Omaishoidettavan toimintakyvyn tukemiseksi tehdyt korjaavat toimet voivat myöhentää raskaampien palveluiden tarvetta. Hyvinvointitietoja voidaan käyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöksenteon tukena, jos omaishoidettavan palveluntarve muuttuu merkittävästi. 

Lähitorin monipuolinen ja maksuton palvelutarjonta on yksi keino vastata omaishoitoperheiden tarpeisiin. Vooler-etäyhteysalustalla voi toteuttaa etäpalveluja ja parantaa lähitorin palvelujen saavutettavuutta. Jos omaishoitoperheellä on käytössään internetyhteydellä varustettu laite, kuten tietokone, älypuhelin, tabletti tai älytelevisio, niin silloin lähitorin palveluohjaus, seniorineuvolan tai fysioterapeutin ohjaus sekä erilaiset liikunta-, rentoutus- ja keskusteluryhmät tai muistia kuntouttava musiikkitoiminta ovat perheen käytettävissä.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Omaiset
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

"Tuntuu, että teknologian käyttöönotto on tuonut turvaa"
Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pohdinta ja tarve siirtyä kotoa raskaampiin palveluihin alkaa monesti omaishoitoperheen kotona selviytymisen ja pärjäämisen tunteen heikkenemisestä. Tunne saattaa muodostua vähitellen ajan saatossa tai joskus omaishoitajan äkillisen sairauden tai tapaturman seurauksena. Kotona pärjäämättömyyden tunne saattaa voimistua, jos omaishoitoperhe kokee osallistumismahdollisuuksiensa vähentyneen ja jos omainen kokee olevansa tilanteessa yksin vailla riittävää tukea. Teknologisen avun tarjoaminen omaishoitoperheen tilanteeseen saattaa herättää vastustusta.   

Kotona asumista uhkaavia tekijöitä:

  • Omaishoitoperhe ei koe pystyvänsä selviytymään kotonaan tai kokemus kotona selviytymisestä on vaarassa heikentyä.
  • Turvallisuudentunteen omaishoitoperheessä koetaan heikentyneen tai turvallisuudentunne on uhattuna. 
  • Omaishoitoperhe kokee elämänlaatunsa heikentyneen ja arjen epävarmaksi tai kaoottiseksi.

Myöhäinen reagointi lisää kustannusten kasvua:

  • Omaishoitoperhe kokee, että heidän palvelutarpeisiinsa ei vastata ajoissa.
  • Omaishoitoperhe kokee osallistumisen vaikeaksi, osallisuuden tunteensa heikoksi ja itsensä syrjäytyneeksi.
  • Kynnys palvelujen piiriin hakeutumiselle on korkea.

Teknologiavastaisuus:

  • Teknologian käyttö koetaan omaishoitoperheessä kuormittavaksi ja vaikeaksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kansallisten tilastojen mukaan ikäihmisten määrä ja kotona asuvien ikääntyneiden määrä ovat olleet kasvussa sekä lukumäärällisesti että prosentuaalisesti (Tilasto- ja indikaattoripankki 2022, ind. 2874, 1044, 1045, 1046). Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita oli Tampereella noin 44 500 eli 19 % väestöstä. Yli 8 % asukkaista oli täyttänyt 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden osuus oli yli 2 %. Seuraavina vuosina yli 65-vuotiaiden määrän ennakoidaan lisääntyvän noin tuhannella henkilöllä vuosittain ja yli 90-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2040 mennessä yli 130 %. Säännöllisten palvelujen, tukipalvelujen tai omaishoidon piirissä oli 75 vuotta täyttäneistä tamperelaisista yhteensä noin kolmannes (32,5 %) vuonna 2019. (Tukea vanhenemiseen. Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi ajalle 2020–2023. Tampereen kaupunki, 2020.) 

Tampereen kaupungin vuosille 2020–2030 hyväksymässä Erityisryhmien asumisen palveluverkkosuunnitelmassa on otettu huomioon mm. väestöennusteet, vertailutiedot Suomen suurimmista kunnista, asumispalvelujen trenditiedot ja asiantuntijoiden arvioinnit palvelutarpeen tulevasta kehityksestä. Palveluverkkosuunnitelma ennakoi, että ympärivuorokautisen hoidon tarve lisääntyy 40 % vuosien 2021 ja 2035 välillä. Ikäihmisille suunnatuista sosiaalipuolen palveluista etenkin tehostettu palveluasuminen aiheuttaa vuosittain ison loven valtion ja kuntien talouteen. Kehusmaan (2014, 79–80) mukaan jokainen kotona tehostetun palveluasumisen sijaan vietetty vuosi säästäisi valtion rahoja keskimäärin 30600 € / hlö. Nykyisin tuo summa on varmasti kasvanut ja kasvaa jatkossakin hintojen ja henkilöstökulujen kasvun myötä.

Joissain tapauksissa voi olla haastavaa arvioida raskaampiin palveluihin siirtymisen oikea-aikaisuutta. Tehostetun palveluasumisen tarvetta saattaisi olla helpompi arvioida esimerkiksi teknologisen hyvinvointitiedon perusteella. Kotona asumista ja omaishoitoa tukevien teknologisten ratkaisujen ja verrattain vähäistä henkilöstöresurssia vaativien palveluiden avulla ikäihmisen siirtyminen raskaampiin palveluihin saattaisi lykkääntyä jopa useilla vuosilla ja näin lyhentyisi ikäihmisen viettämä kokonaisaika tehostetun palveluasumisen piirissä.

Ikäihmisten palvelutarpeisiin vastatessa omaishoitajien rooli on merkittävä. Heidän tuekseen etsitäänkin nyt teknologiasta ratkaisuja, joiden avulla sekä omaishoitajan että -hoidettavan kokemus turvallisesta ja laadukkaasta elämästä kotona vahvistuisivat. On tärkeää, että omaishoitajat osallistuvat näiden ratkaisujen kehittämiseen. Omaishoitoperheille jaettiin päiväkeskustoiminnassa tietoa mahdollisuudesta osallistua teknologian pilotointiin. Hyvinvointitietoa keräävän Vivago-ratkaisun lisäksi tarjottuun palvelukokonaisuuteen sisältyi mahdollisuus osallistua lähitorien kuntouttavaan ja hyvinvointia tukevaan toimintaan omassa kodissa, käyttämällä Vooler-etäyhteysalustaa. Osallistuminen lähitorin monipuoliseen toimintaan oli siis mahdollista kotoa käsin. Etäyhteys tarjosi myös mahdollisuuden saada lähitorilta yksilöllistä palveluohjausta fysioterapeutilta, sosiaaliohjaajalta tai seniorineuvolasta.

Lähteet: 

Eritysryhmien palveluasumisen palveluverkkosuunnitelma 2020–2030. Tampereen kaupunki. Sosiaali- ja terveyslautakunta 7.5.2020.

Kehusmaa, S. 2014. Hoidon menoja hillitsemässä – Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 131. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Viitattu 2.8.2022. Hoidon menoja hillitsemässä. Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. (helsinki.fi)

Tilasto- ja indikaattoripankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2005-2022. Viitattu 2.8.2022. Etusivu - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

Tukea vanhenemiseen -Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ajalle 2020-2023. Viitattu 2.8.2022. Suunnitelma ikääntyneen väestön tuksemiseksi ajalle 2020-2023, päivitetty kh 27.1.2020 (1).pdf

Hyvinvointikeskukset ja lähitorit. Tampereen kaupunki. https://www.tampere.fi/hyvinvointikeskukset-ja-lahitorit

  • Oikea-aikaiset palvelut asiakkaan ja omaishoitajan näkökulmasta.
  • Teknologian itsenäistä käyttöä tukeva neuvonnan toteuttaminen.
  • Ammattilaiselle tietoa, jonka perusteella omaa työtä pystyy kohdentamaan tarkoituksen mukaisemmin ja tehokkaammin.
  • Yhteiskunnan kannalta mahdollisia kustannussäästöjä, kun asiakkaan terveys- ja hyvinvoinnin poikkeamiin pystytään tarttumaan ajoissa.
  • Yhteiskunnallisen yrityksen kannalta tarjota uusi palvelutuote markkinoille.

Kohderyhmänä ovat ikääntyneet omaishoitoperheet Tampereella. Taatalakeskuksen ja Kaukaharjukeskuksen päiväkeskustoiminnan henkilöstö sekä Pirkanmaan omaishoitajat -yhdistys Pioni ry etsivät yhdessä kokeiluun halukkaita omaishoitoperheitä ja teettivät heille haastattelukyselyn (EuroHIS-8, COPE sekä puolistrukturoitu kysely).

Haastattelukyselyyn osallistui 18 omaishoitajaa ja kokeiluun valikoitui neljä omaishoitoperhettä, eli kahdeksan henkilöä.

Omaishoitoperheet saivat säännöllisesti tukea hyvinvointidatan tulkintaan päiväkeskusten henkilökunnalta ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n projektityöntekijältä (omaishoitoperheiden yhteyshenkilö). Projektityöntekijä keräsi perheiltä käyttäjäkokemuksia. Jos omaishoitajan käyttöön kerätyn tiedon avulla tunnistettiin merkittäviä muutoksia asiakkaan voinnissa, omaishoitaja ja yhteyshenkilö olivat yhteydessä asiakkaan toimintakykyarvioinneista ja palvelupäätöksistä vastaavaan kaupungin asiakasohjaajaan. Rannekkeen keräämä hyvinvointitieto auttoi tekemään oikea-aikaisesti päätöksen palvelusta toiseen siirtymisestä, esimerkiksi silloin kun omaishoidettavan kasvanut palvelutarve edellytti siirtymistä ympärivuorokautisen asumispalvelun piiriin.

Kokeilujakson (6kk) jälkeen projektityöntekijä teki omaishoitoperheille loppuhaastattelukyselyt, joiden avulla saatiin tietoa teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista omaishoitoperheissä. Toimintamallin kokeilussa käytettyjä laitteita ja järjestelmiä (Vivago ja Vooler) koskevan asiakaspalautteen projektityöntekijä välitti kyseisille yrityksille. Käyttäjäkokemusten perusteella kehitettiin teknologiaa ja teknologisia palveluita tiiviissä yhteistyössä.  

Teknologian ja tuen yhdistävä toimintamalli on valmis palvelutuote, jota hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää. Palvelukokonaisuus oli omaishoitoperheille ilmainen, sillä rahoitus tarvittaviin laite- ja henkilöstöhankintoihin tuli PirKATI-hankkeelta ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistykseltä.

Teknologia avuksi omaishoidossa
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pyritään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään:

  • Omaishoitoperheen kokemus kotona selviytymisestä vahvistuu
  • Omaishoitoperheen turvallisuuden tunne lisääntyy
  • Omaishoitoperheen elämänlaatua ja arjen sujuvuutta tukee teknologian antama tieto asiakkaan hyvinvoinnista ja mahdollisuus hälyttää apua (automaattinen tai rannekkeen käyttäjän tekemä hälytys)

Positiivinen asenne teknologiaa kohtaan:

  • Teknologian itsenäistä käyttöä tukevan perehdytyksen ja neuvonnan kautta asiakas kokee teknologian käytön helpoksi
  • Omaishoitajan osaaminen teknologisesti kerätyn hyvinvointitiedon tulkitsemisessa ja etätoimintaan osallistumisessa lisääntyy
  • Teknologia koetaan tarpeelliseksi

Tietoon perustuvaa ja ennakoivaa reagointia kustannusten hillitsemiseksi:

  • Niin omaishoitajan kuin sote-henkilöstönkin ennakoiva ja oikea-aikainen (dataan perustuva) reagointi palvelu- ja hyvinvointitarpeisiin sekä mahdollisin poikkeamiin mahdollistuvat
  • Omaishoitoperheen monipuoliset osallistumismahdollisuudet etätoimintaan ja -ohjaukseen lisääntyvät Voolerin käyttöönoton myötä
  • Kynnys palvelujen piiriin hakeutumiselle voi madaltua etäpalvelujen avulla
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoiteltujen muutosten saavuttamista seurataan seuraavien mittareiden avulla:

  • NPS
  • Osin strukturoitu, osin avoimia kysymyksiä sisältävä alku- ja loppuhaastattelu
  • COPE-indeksi (omaishoitajien kuormittumista arvioiva indeksi) alussa ja lopussa
  • EuroHIS8 kysely alussa ja lopussa

Arviointikysymykset:

  1. Miten teknologian käyttöönotto on vaikuttanut omaishoitoperheiden kokemukseen kotona pärjäämisestä?
  2. Miten teknologian käyttöönotto on vaikuttanut omaishoitoperheiden turvallisuuden tunteeseen?
  3. Miten teknologian antama hyvinvointitieto ja hälytysominaisuudet vaikuttavat omaishoitoperheen elämänlaatuun, hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen?
  4. Minkälaiseksi omaishoitaja kokee teknologian käytön?
  5. Miten teknologian avulla saadun hyvinvointitiedon perusteella toteutettu ennakoiva ja oikea-aikainen reagointi sekä palveluiden pariin ohjautuminen ovat toteutuneet?
  6. Miten Voolerin käyttöönotto on vaikuttanut mahdollisuuksiin osallistua monipuoliseen etätoimintaan ja -ohjaukseen?
  7. Miten etäpalvelut ovat vaikuttaneet omaishoitoperheiden hakeutumiseen palvelujen piiriin?
  8. Miten pilotti on vaikuttanut omaishoitajan osaamiseen teknologisesti kerätyn hyvinvointitiedon tulkitsemisessa sekä etätoimintaan osallistumisessa?
  9. Miten arki on teknologian käyttöönoton myötä muuttunut?
  10. Minkälaisia hyötyjä, haasteita ja haittoja teknologioiden käytöstä on tai voisi olla  - Case-esimerkkejä.

Indikaattorit:

  • NPS-luku ja kuinka monta % vastanneista antoi arvosanan x
  • Kuinka monella vastanneista teknologian käyttöönotto on lisännyt kotona pärjäämisen tunnetta
  • Kuinka monella vastanneista teknologian käyttöönotto on lisännyt turvallisuuden tunnetta
  • Kuinka monella vastanneista teknologian antama hyvinvointitieto ja hälytysomaisuudet ovat vaikuttaneet elämänlaatuun, hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen tai jollakin muulla tavalla
  •  Kuinka moni vastanneista koki teknologian käytön helpoksi tai jollakin muulla tavalla
  • Kuinka moni vastanneista koki hyvinvointitietoon perustuvan reagoinnin ja palvelujen pariin ohjautumisen toteutuneen oikea-aikaisesti
  • Kuinka moni vastanneista koki osallistumismahdollisuuksiensa lisääntyneen Voolerin avulla
  • Kuinka moni vastanneista koki etäpalveluilla olleen vaikutusta palvelujen piiriin hakeutumiselle
  • Kuinka monella vastanneista kokeilulla on ollut osaamista lisäävää vaikutusta teknologiaosaamiseen
  • Kuinka monella vastanneista arki on muuttunut teknologian käytön myötä jollakin tavalla (miten)

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Vivago- ja Vooler-teknologian käyttöönoton ja hyödyntämisen onnistumisessa ratkaisevaa on omaishoitoperheen osallistuminen, alkuhaastattelu perheen tarpeista, perehdytys, käyttäjätuki, palveluohjaus sekä tekninen tuki. Palvelun tuottaja tarvitsee valmiutta reagoida nopeasti esimerkiksi käyttökatkoksiin tai muihin teknologian toimintahäiriöihin.

Omaishoitoperheelle Vivago-ratkaisu: omaishoitajalla tulee olla älypuhelin ja sen käyttöön vaadittava perusosaaminen.

Laadukas omaishoitoperheen tukeminen Vivago-teknologian avulla edellyttää sote-ammattilaisen puhelinyhteyttä omaishoitoperheen kanssa vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa käyntejä perheen luona. Ammattilainen tarvitsee osaamista Vivago-ratkaisun asentamiseen ja räätälöimiseen sellaiseksi, että se vastaa omaishoitoperheen tarpeisiin. Hänen tulee osata tulkita rannekkeen keräämää hyvinvointitietoa yhdessä omaishoitoperheen kanssa ja tunnistaa mahdollisia palvelu- ja hyvinvointitarpeisiin liittyviä muutoksia. Tiivis yhteistyö teknologiayritysten ja omaishoitoperheen palveluverkostoon kuuluvien tahojen, esimerkiksi asiakasohjauksen, kotihoidon ja lääkäripalveluiden kanssa on tärkeää, jotta teknologiaa ja hyvinvointitietoa pystytään hyödyntämään monialaisesti omaishoidettavan palvelujen suunnittelussa.

Vooler-etäyhteysalustan käyttö vaatii neuvontaa ja ohjattuja tapahtumia järjestävältä taholta käyttäjäkohtaista lisenssiä. Mikäli palveluntarjoaja haluaa varmistaa laajan ja monipuolisen ohjelmatarjonnan, lisenssejä tulee olla hankittuna useita ja osaamisedellytyksenä on etäyhteysalustan peruskäytön lisäksi taito ohjata ja havainnoida kahta yleisöä: läsnäolevia osallistujia ja etäosallistujia. Omaishoitoperheellä etäosallistumisen edellytyksenä on internetyhteydellä varustettu laite.

Palvelupolku

Toimintamallin ydinsisältö

Omaishoitoperheen yhteyshenkilö (sote-ammattilainen esimerkiksi päiväkeskuksesta tai lähitorilta) kartoittaa omaishoitoperheen palvelutarpeita ja käy asentamassa omaishoitoperheen kotiin hyvinvointitietoa keräävän järjestelmän, johon kuuluvat Vivago Domi POINT -tukiasema sekä tähän kytköksissä olevat hyvinvointitietoa keräävä Vivago CARE -rannekello omaishoidettavalle ja omaishoitajan älypuhelimeen asennettava Vivago MOBILE -sovellus. Oleellisia osia palvelukokonaisuudessa ovat yhteyshenkilön omaishoitoperheelle antama perehdytys, teknologian käytön tuki sisältäen myös teknisen tuen, säännöllinen yhteydenpito, avustaminen hyvinvointitietojen tulkinnassa ja perheen palvelu- ja hyvinvointitarpeiden muutosten tunnistamisessa sekä hyvinvointitietoon perustuva palveluohjaus. Tarvittaessa yhteyshenkilö auttaa virittämään yhteistyötä muiden perheelle palveluja tuottavien tahojen, kuten esimerkiksi asiakasohjauksen, kotihoidon ja lääkäripalveluiden kanssa.

Ranneke välittää tukiaseman kautta omaishoitajan puhelimeen käyttäjäänsä liittyvää hyvinvointitietoa. Jos omaishoidettavan vireys- tai lämpötilassa tapahtuu jotakin poikkeavaa tai jos esimerkiksi yhteys on katkennut, ranneke voi lähettää automaattisen hälytyksen. Asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteyshenkilö säätää automaattisten hälytysten aktivoitumisaiheita ja -herkkyyttä. Rannekkeen käyttäjän on myös mahdollista itse tehdä omaishoitajan puhelimeen ohjautuva painikehälytys. Hälytykset mahdollistavat oikea-aikaisen reagoinnin ja hyvinvointitietojen seuraaminen voi auttaa ennakoimaan rannekkeen käyttäjän voinnissa ja toimintakyvyssä alkavia muutoksia. Jos hyvinvointitiedoissa huomataan esimerkiksi viitteitä vuorokausirytmin heikentymisestä tai passiivisuusjaksojen pidentymisestä, omaishoitoperhe voi tarvittaessa yhteyshenkilön ohjaamana tehdä ennaltaehkäiseviä toimia vuorokausirytmin parantamiseksi tai passiivisuusjaksojen lyhentämiseksi ennen kuin näistä muodostuu ongelmia. Hyvinvointitietojen avulla voidaan myös seurata esimerkiksi unilääkkeiden vastetta. Omaishoidettavan toimintakyvyn tukemiseksi tehdyt korjaavat toimet voivat myöhentää raskaampien palveluiden tarvetta. Hyvinvointitietoja voidaan käyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöksenteon tukena, jos omaishoidettavan palveluntarve muuttuu merkittävästi. 

Lähitorin monipuolinen ja maksuton palvelutarjonta on yksi keino vastata omaishoitoperheiden tarpeisiin. Vooler-etäyhteysalustalla voi toteuttaa etäpalveluja ja parantaa lähitorin palvelujen saavutettavuutta. Jos omaishoitoperheellä on käytössään internetyhteydellä varustettu laite, kuten tietokone, älypuhelin, tabletti tai älytelevisio, niin silloin lähitorin palveluohjaus, seniorineuvolan tai fysioterapeutin ohjaus sekä erilaiset liikunta-, rentoutus- ja keskusteluryhmät tai muistia kuntouttava musiikkitoiminta ovat perheen käytettävissä.

Omaishoidon tukeminen teknologian avulla - prosessikuvaus
Prosessikuvaus

Toimintamallin aikaansaama muutos

Vivago ja Vooler-teknologiakokeiluun osallistui 4 omaishoitoperhettä / pariskuntaa. Haastatteluun osallistuivat kaikki kahdeksan henkilöä parhaan kykynsä mukaan.

NPS-kyselyn perusteella omaishoitoperheissä oltiin pääosin tyytyväisiä Vivago ja Vooler -teknologiakokeiluun. Asiakaskokemusta kuvaava NPS-luku oli 25 (kysymys: suosittelisitko palvelua ystävällesi, asteikko -100 … 100). Omaishoitoperheistä neljännes olisi valmiita suorittelemaan ja loput olisivat melko todennäköisesti valmiita suosittelemaan palvelukokonaisuutta ystävälleen.

Vivago-teknologian puhelinsovellus soveltui hyvin omaishoitajan käyttöön.  Asiakkaan kokemus teknologian helppoudesta ja tarpeellisuudesta sekä hyvinvointitietojen tulkintaan liittyvä omaishoitajan osaaminen vahvistuivat riittävän perehdytyksen ja tuen sekä teknologian käytön myötä. Omaishoitoperheet olivat kiinnostuneita hyvinvointitiedoista ja heidän valmiudet käyttää teknologiaa lisääntyivät kokeilujakson aikana. Vivago-ranneke soveltui hyvin omaishoidettavan käyttöön, jos hän piti sitä ranteessaan. Rannekkeen käyttöä voi haitata sen kokeminen epämukavaksi tai ahdistavaksi käyttää. 

Omaishoidettavan turvallisuuden tunne lisääntyi kokeilun aikana, mikäli hän ymmärsi rannekkeen tarkoituksen. Kolmessa perheessä neljästä rannekkeen käyttäjä ei kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi oppinut painamaan hälytysnappia ja yksi ei kokenut tarvitsevansa hälytysominaisuutta. Omaishoitajien (jotka olivat kaikki yhtä lukuun ottamatta miehiä) taholta ei ilmennyt turvattomuuden tunteita kokeilujakson aikana, mutta omaishoitajien kertoman perusteella tietoisuus Vivago-järjestelmän tuottamista automaattisista hälytyksistä saattoi lisätä myös muistisairaan omaishoidettavan turvallisuuden tunnetta. Omaishoitaja arveli Vivago-ratkaisun tuottaneen turvaa omaishoidettavalle myös sitä kautta, kun omaishoitaja pystyi esimerkiksi mökkireissulla ollessaan katsomaan tiedoista, miten kotona yksin olevan puolison yö oli mennyt.

Hyvinvointitieto auttoi tunnistamaan nopeasti muutoksen omaishoidettavan voinnissa ja mahdollisti yhdessä automaattisten hälytysten kanssa omaishoitajan ennakoivan, oikea-aikaisen ja tietoon perustuvan reagoinnin omaishoidettavan tarpeisiin, jolloin oli mahdollista tehdä korjaavia toimia toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemiseksi ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Hyvinvointitieto auttoi tunnistamaan kuntoutuksen etenemisen ja hahmottamaan nukkumisrytmiä ja unenlaatua, jolloin lääkityksen (erityisesti unilääkkeen) tai avustamisen ajankohtaa voitiin säätää unirytmin kannalta optimaaliseksi. Hyvinvointitieto mahdollisti ja tuki tietoon perustuvaa päätöksentekoa viranomaistaholla tarvittavien palvelujen saamiseksi ja palvelujen pariin ohjautumiseksi oikea-aikaisesti, kuten esimerkiksi asumispalveluihin siirryttäessä, jos asiakkaan vointi muuttui merkittävästi ja palvelutarve kasvoi. Vivago-teknologian tuottama hyvinvointitieto voi siis kohentaa omaishoitoperheen elämänlaatua ja arjen sujuvuutta. Toisaalta hyvinvointitiedon kulkeutuminen omaishoitajan, tässä tapauksessa puolison, seurattavaksi koettiin yhden osallistujan taholla elämänlaatua heikentävänä.

Vooler-etäyhteysalustaa pidettiin tarpeellisena, sillä se mahdollisti esimerkiksi fysioterapeutin tarjoaman etäohjauksen. Mahdollisuus osallistua lähitoritoimintaan etäyhteydellä laajeni kokeilun aikana käsittämään ohjatun liikunnan lisäksi myös muistia kuntouttavia musiikki- ja keskusteluryhmiä sekä yksittäisiä luentoja, joihin kaikkiin omaishoitoperheillä oli mahdollisuus osallistua. Ryhmämuotoisten etäpalvelujen mahdollisuus kiinnosti omaishoitoperheitä vähemmän. Jokaisessa omaishoitoperheessä korostettiin läsnä olevien palveluiden merkitystä ja tarvetta. Selvä viesti oli, että etäpalvelut eivät saa korvata läsnä olevia palveluita. Pilottiin osallistuneilla ei ollut halukkuutta harjoitella etäryhmiin osallistumista, vaikka siihen oli mahdollisuus.

Liitteenä olevan linkin kautta pääset lukemaan tuloksista tarkemmin ja katsomaan myös Case-esimerkkejä.

Jatkotutkimusaiheita:

1. Painikehälytysten vaikutus arjen sujuvuuteen ja turvallisuuden tunteeseen sellaisissa omaishoitoperheissä, joissa muistisairaudet olisi rajattu tutkimusryhmän ulkopuolelle myös omaishoidettavien osalta.

2. Vuorokausikausirytmin korjaaminen etäryhmien avulla

"Tuntuu, että teknologian käyttöönotto on tuonut turvaa"
Tietoa Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen osuudesta PirKATI-hankkeen osaprojekt…

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Omaishoitoperheet tarvitsevat palvelun käyttäjinä laitteiden lisäksi tukea laitteiden ja ohjelmistojen asentamiseen, perehdytystä niiden käyttöön, hyvinvointitiedon tulkintaan ja myös yksilöllistä palveluohjausta. Ikäihmisten kohdalla hyvinvointitiedon kerääminen ilman käyttäjätukea ei tuo vastaavaa hyötyä kuin esimerkiksi aikuisten tai nuorten kohdalla voisi tuoda. 

Vivago-rannekkeen käyttö voi joillekin tuntua epämukavalta tai ahdistavalta. Muistisairas omaishoidettava voi pyrkiä poistamaan rannekkeen. Silloin tietojen kerääminen on katkonaista eikä tavoiteltua hyötyä saada. Mikäli omaishoidettava ymmärtää laitteen tarkoituksen tai vähintään hyväksyy rannekkeen käteensä, voi rannekkeen käytön myös kokea helpoksi ja tarpeelliseksi.

Rannekkeen keräämän hyvinvointitiedon ja automaattisten hälytysten avulla voi kohdentaa yöaikaista hoitoa oikeaan aikaan tapahtuvaksi tai saada tärkeää tietoa asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa, esimerkiksi silloin kun arvioidaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta.

Toimintamallin käytöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä PirKATI-hankkeeseen: Mari Kovanen, mari.kovanen@tampere.fi. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Tampere
Kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
PirKATI - Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry yhteistyössä Sointu Senioripalveluiden lähitorien, Kaukaharjun ja Taatalan päiväkeskusten sekä Pioni ry:n kanssa.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)