Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa

Avoimet kokoukset pidetään vuorotellen kehittämiseen osallistuvissa yksiköissä. Kun kokouksiin osallistuvat yksikön työntekijät, hyvät käytännöt juurtuvat kehittämishankkeista varsinaisiin toimintaympäristöihin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Avoimet kokoukset pidetään vuorotellen kehittämiseen osallistuvissa yksiköissä. Kun kokouksiin osallistuvat yksikön työntekijät, hyvät käytännöt juurtuvat kehittämishankkeista varsinaisiin toimintaympäristöihin.

Toteutuspaikka
Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke (OK-hanke) (ESR 2016–2019). Malli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Tampere
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

18.03.2020

Viimeksi muokattu

22.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Kehittämishankkeet pitävät kokouksia niissä toimintaympäristöissä, jonne hyvien käytäntöjen toivotaan juurtuvan. Avoimia kokouksia voivat tulla seuraamaan yksikön, esimerkiksi terveysaseman, lääkärit ja hoitajat. Näin kokemusasiantuntijatieto tulee kuuluville sekä tieto asiakkaiden ja ammattilaisten yhdessä kehittämistä hyvistä käytännöistä leviää ja saa tilaisuuden juurtua palvelujärjestelmään.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: Vinkit toimintamallin soveltajille

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kiertävää kokousta on kehitetty Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeessa, joka on suunnattu opioidikorvaushoidossa oleville opioidiriippuvaisille ja heidän kanssaan työskenteleville. Välillisiä kohderyhmiä ovat vertaisina toimivat entiset korvaushoitoasiakkaat sekä vertaisjärjestöt, kuten Suomen Lumme ry sekä Wertsi – Vertaiset päihdetyössä ry. Välillisinä kohderyhminä ovat myös kaikki opioidikorvaushoitoa Suomessa tekevät työntekijät ja toteuttavat tahot (kunnat, järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, yksityiset palveluiden tuottajat). Toiminta kiinnittyy palvelujärjestelmään (opioidikorvaushoitoa toteuttavat yksiköt) ja järjestöihin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

KIERTÄVÄ KOKOUS

Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeessa kehittämiskokous eli Kiertävä kokous pidetään vuorotellen Tampereella opioidikorvaushoitoa toteuttavissa yksiköissä (kaksi yksityistä palveluntuottajaa, kahdeksan kaupungin terveysasemaa ja Päiväperho-perhetukikeskus) noin kerran kuukaudessa.

Kokouksessa asiakkaat jakavat kokemustietoaan ammattilaisille. Kokoukseen osallistuu opioidikorvaushoidossa olevia asiakkaita, esimerkiksi yksittäisiä asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita oman yksikkönsä kehittämisestä sekä ammattilaisia. Kokoukseen on tullut korvaushoidossa työskenteleviä sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Terveysaseman korvaushoitokäytäntöihin tutustumisen ym. lisäksi puhutaan yhdestä teemasta, kuten esimerkiksi tukihenkilötoiminnasta. Keskusteltavista teemoista päätetään yhdessä.

KOKEMUSTIETO AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN

Kiertävä kokous on keino tuoda esiin opioidikorvaushoitoon liittyvää kokemusasiantuntijuutta, osaamista ja käytäntöjä, jotka auttavat kehittämään parempia ja tarpeeseen vastaavia palveluita ja toimintaa. Se on keino juurruttaa yhteiskehittämisen tuloksia perusterveydenhuoltoon eli terveysasemille, joissa toteutetaan korvaushoitoa. Osallistujat voivat myös kouluttautua kokemusasiantuntijoiksi, vertaisohjaajiksi ja tukihenkilöiksi. Toiminta tukee myös työntekijöiden työssä jaksamista.

Hankkeessa on pohdittu, mitä yhteistä terveysasemilla (esimerkiksi työnohjaus, ryhmät asiakkaille, kokemusasiantuntija) ja eri toimijoiden kesken voisi olla tulevaisuudessa sekä yhteistyön laajentamista esimerkiksi aikuissosiaalityöhön ja työvoimapalveluihin. Jatkossa pohditaan ehkä asiakastyön käytännön asioita, kuten esimerkiksi asiakkaiden siirtymiä ja psykososiaalista kuntoutusta. Hankkeessa on yksi kokoaikainen työntekijä ja syksyllä 2017 yksi osa-aikainen kokemusasiantuntija hanketyöntekijän työparina.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET

Toiminta vahvistaa osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa, koska osallistujat saavat äänensä kuuluviin, kokemustietonsa ammattilaisten käyttöön ja voivat vaikuttaa laajemm n asenteisiin. Toiminta tarjoaa tätä kautta merkityksellisyyden kokemuksia ja tunnustusta sekä lisää osallisuutta omassa elämässä yhteyden voimavaroihin ja vaihtoehtoisten toimijuuksien löytymisen kautta. Toiminta vahvistaa myös opioidikorvaushoidossa työskentelevien osallisuutta omassa työssään, koska he saavat mahdollisuuden vaikuttaa opioidikorvaushoitoa koskeviin käytäntöihin ja olla muuttamassa niihin liittyvää kulttuuria.

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista_Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa_5.1.2018 (pdf 246 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu OK-hankkeessa (ESR 2016-2019) tehtyyn kehittämistyöhön.

Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeen (OK-hanke) Tampereen osahanke vanhassa Innokylässä

Kansikuva
Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Asiakasosallisuus Kokemusasiantuntijuus Kokemustieto Päihteet ja riippuvuudet

Ilmiöt

Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset