Komppaa-ryhmätoiminnasta keinoja oppimisvaikeuksien kompensoimiseen
Komppaa-ryhmässä osallistujat tunnistavat omia haasteitaan ja vahvuuksiaan oppimisessa sekä saavat näihin konkreettisia apukeinoja ja vertaistukea. Löydetyt kompensaatiokeinot tukevat osallistujien arkea, opintoja ja polkua kohti työelämää.
Toimintamallin nimi
Komppaa-ryhmässä osallistujat tunnistavat omia haasteitaan ja vahvuuksiaan oppimisessa sekä saavat näihin konkreettisia apukeinoja ja vertaistukea. Löydetyt kompensaatiokeinot tukevat osallistujien arkea, opintoja ja polkua kohti työelämää.
Komppaa-mallissa keskeistä on auttaa ottamaan yksilöllisesti käyttöön ryhmätoiminnassa opittuja asioita ja kompensaatiokeinoja siirryttäessä esimerkiksi työkokeiluun, palkkatuettuun työhön tai opiskeluun.
Komppaa-ryhmässä etsitään ja kokeillaan erilaisia keinoja, joilla voidaan ratkaista oppimisen vaikeuksien aiheuttamia haasteita elämässä. Tärkeää on osallistujan oma halu etsiä ja kokeilla erilaisia käytännön ratkaisuja. Ryhmässä hyödynnetään vertaistukea ja kootaan löydettyjä keinoja kaikkien osallistujien käyttöön.
Kompensaatiokeinoja voivat olla esimerkiksi omat vahvuudet, taidot ja kokemukset, erilaiset oppimisen apukeinot ja muiden tuki. Ohjaajat auttavat tunnistamaan ja tuomaan esiin osallistujien omia taitoja sekä tuovat ryhmiin erilaisia oppimisen apukeinoja kuten piirtäminen, muistiinpanojen tekeminen, puheen tallentaminen, lukiviivoittimet, erilaiset digitaaliset sovellukset, rauhallisen taustamusiikin kuuntelu ja muistilaput.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Komppaa-ryhmätoimintaa toteutettiin kehittämisvaiheessa osana kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttava työtoiminta toteutuu 3–4 kuukauden jaksoissa 1–4 päivänä viikossa, mikä mahdollistaa hyvin haasteiden tunnistamisen ja kompensaatiokeinojen löytämisen.
Ryhmätoiminta soveltuu monenlaiseen kuntoutus- ja valmennustyöhön sekä työhön valmennukseen. Ryhmämalli soveltuisi kehittäjäkumppanien kokemuksen perusteella hyvin myös perusopetuksen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen sekä valmentavaan koulutukseen ja nuorten työpajoille ohjausmalliksi.
Komppaa-ryhmätoimintamalli on suunnattu nuorille ja aikuisille, jotka kokevat oppimisen vaikeuksien vuoksi haasteita omassa arjessaan, työssään tai opinnoissaan. Malli on kehitetty erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella olleiden ihmisten valmennukseen ja ohjaukseen. Edellytys osallistumiselle on kyky reflektoida omaa toimintaansa.
Mallia on kehitetty ja testattu kuntouttavassa työtoiminnassa kahdeksan eri toimintaryhmän kanssa. Mukana ryhmissä oli mm. työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, sosiaalihuoltolain piirissä olevia asiakkaita, sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen piirissä olevia asiakkaita.
Ryhmätoiminta kompensaatiokeinojen vahvistajana
Ryhmätoiminta koostuu 12 tapaamisesta kolmen kuukauden jaksolla alkaen kompensaatiokeinojen tiedostamisesta ja jatkuen niiden kokeilemisella sekä kokoamisella henkilökohtaiseen korttiin. Ryhmien ohjaajat tuovat ryhmiin erilaisia oppimisen apukeinoja, joita ryhmäläiset voivat vapaasti käyttää koko ryhmäprosessin ajan. Näitä ovat esimerkiksi piirtäminen, muistiinpanojen tekeminen, puheen tallentaminen, lukiviivoittimet, erilaiset digitaaliset sovellukset, rauhallisen taustamusiikin kuuntelu ja muistilaput.
Ohjaajat käsittelevät asioita muun muassa keskustelemalla, kuvien avulla, piirtämällä ja kirjoittamalla. Ryhmien aikana ohjaajat huomioivat ja nimeävät yhdessä ryhmäläisten kanssa erilaisia taitoja ja kokemuksia, jotka valjastetaan koko ryhmän käyttöön.
Ryhmäläiset tekevät teemoihin liittyviä välitehtäviä omaan päiväkirjaansa ja kokoavat tuki- ja kompensaatiokeinoja sekä omia vahvuuksia Komppaa-kortteihin. Välitehtävien tarkoituksena on ryhmissä käsiteltyjen teemojen tarkastelu ryhmäläisten oman arjen konteksteissa tukien opitun siirtymistä arkiympäristöihin. Välitehtävät toimivat myös orientoitumisena seuraavan ryhmäkerran teemaan. Mukana on erityisesti omaa toimintaa ja onnistumisia edistävien keinojen kokeilua mm. työ- tai toimintatilanteen havainnoinnin avulla. Kun päiväkirjassa on omat muistiinpanot valmiiksi kirjattuna ryhmäkerran teemasta, yhteiseen keskusteluun on helpompi osallistua.
Komppaa-kortit ja päiväkirja edistävät tiedonvaihdon tukea ryhmäläisten, ohjaajien, työvalmentajan ja muiden toimijoiden välillä. Lopuksi keskitytään ryhmäprosessin päättymiseen sekä ryhmän jälkeisen ajan ja tulevaisuuden suunnitteluun.
Komppaa-ryhmätoiminnan opas ja ohjaus
Komppaa-ryhmätoiminnan oppaaseen on koottu kattavasti malli ja sen käyttöönotto. Ohjaajat voivat hyödyntää ryhmänohjaajan oppaassa olevia harjoituksia eri teemojen kohdalla ja eri ryhmäkertojen vaiheissa sekä käyttää myös oppaan ulkopuolisia harjoituksia teemojen tavoitteita tukemaan. Suositeltava ryhmäkerran pituus on 3–4 tuntia. Ryhmässä voi olla yksi tai kaksi ohjaajaa ja noin 6 osallistujaa. Ohjausmenetelmänä toteutetaan ratkaisukeskeistä toiminnallista valmennusta.
Ryhmänohjaajina voivat toimia sosiaali-, terveys- tai opetusalan ammattilaiset. Ryhmäläisten mahdollisuus saada tukea ohjaajilta myös ryhmäkertojen välillä tukee prosessia.
Ryhmänohjaajan opas: Kompensaatiokeinoista apua arkeen, työhön ja oppimiseen
Komppaa-kortin täyttö- ja tulostusohje (pdf)
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: RYHMÄTOIMINNASSA HAVAITUT JA KÄYTTÖÖNOTETUT KOMPENSAATIOKEINOT VAHVISTAVAT OSALLISUUTTA, KUN TOIMIJUUS JA ARJEN HALLINTA VAHVISTUVAT
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Ryhmätoiminta lisää osallistujien osallisuutta omaan elämään, kun ryhmä tarjoa osallistujille turvallisen paikan tarkastella omia oppimisen haasteita yhdessä samankaltaisia haasteita kokevien parissa ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Ryhmäläiset oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan monipuolisesti ja tiedostamaan, etteivät ole yksin ongelmiensa kanssa. Ryhmä toimii alustana uusille ihmissuhteille ja oman itseilmaisun vahvistumiselle. (1, 2)
Jokaiselle ryhmäläiselle annetaan toiminnassa mahdollisuus edetä omassa tahdissaan ja valita itselleen sopivia työskentelykeinoja ja menetelmiä. (1)
Osallisuutta yhteisössä ja vaikuttamisen prosessissa vahvistaa se, kun osallistujat saavat jakaa kokemuksia, apukeinoja, vinkkejä ja ideoita arjen, työn ja opiskelun haasteiden ratkaisuiksi (2).
Toiminta auttaa kirjaamaan ja sanottamaan ääneen mieltymyksiä avoimesti esimerkiksi työnantajille ja opettajille, mikä tukee osallisuuden toteutumista myös ryhmien ulkopuolella. (2)
Toiminta lisää asiakkaiden osallisuutta yhteisössä ja vaikuttamisen prosesseissa, kun ryhmätoimintaa, työtapoja ja välineitä kehitetään yhdessä osallistujien kanssa kehittämistyön eri vaiheissa. (2)
Ryhmänohjaajien osallisuus omaan työhön vahvistuu, kun he saavat tietoa oppimisen vaikeuksista ja siihen liittyvistä eri työmenetelmistä asiakastyössä. (1)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Osallisuutta ja aktiivisuutta tukeva sosiaaliturva (Thl.fi)
- Pitkään työttömänä olleiden työllistymisen tuki (Thl.fi)
- Digiosallisuuden edistäminen (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Kansikuva
