Komppaa-ryhmätoiminnasta keinoja oppimisvaikeuksien kompensoimiseen

Komppaa-ryhmässä osallistujat tunnistavat omia haasteitaan ja vahvuuksiaan oppimisessa sekä saavat näihin konkreettisia apukeinoja ja vertaistukea. Löydetyt kompensaatiokeinot tukevat osallistujien arkea, opintoja ja polkua kohti työelämää.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Komppaa-ryhmätoiminnasta keinoja oppimisvaikeuksien kompensoimiseen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Komppaa-ryhmässä osallistujat tunnistavat omia haasteitaan ja vahvuuksiaan oppimisessa sekä saavat näihin konkreettisia apukeinoja ja vertaistukea. Löydetyt kompensaatiokeinot tukevat osallistujien arkea, opintoja ja polkua kohti työelämää.

Toteutuspaikka
Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin (ESR 2018–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

15.01.2021

Viimeksi muokattu

29.01.2021
Ratkaisun perusidea **

Komppaa-mallissa keskeistä on auttaa ottamaan yksilöllisesti käyttöön ryhmätoiminnassa opittuja asioita ja kompensaatiokeinoja siirryttäessä esimerkiksi työkokeiluun, palkkatuettuun työhön tai opiskeluun.

Komppaa-ryhmässä etsitään ja kokeillaan erilaisia keinoja, joilla voidaan ratkaista oppimisen vaikeuksien aiheuttamia haasteita elämässä. Tärkeää on osallistujan oma halu etsiä ja kokeilla erilaisia käytännön ratkaisuja. Ryhmässä hyödynnetään vertaistukea ja kootaan löydettyjä keinoja kaikkien osallistujien käyttöön.

Kompensaatiokeinoja voivat olla esimerkiksi omat vahvuudet, taidot ja kokemukset, erilaiset oppimisen apukeinot ja muiden tuki. Ohjaajat auttavat tunnistamaan ja tuomaan esiin osallistujien omia taitoja sekä tuovat ryhmiin erilaisia oppimisen apukeinoja kuten piirtäminen, muistiinpanojen tekeminen, puheen tallentaminen, lukiviivoittimet, erilaiset digitaaliset sovellukset, rauhallisen taustamusiikin kuuntelu ja muistilaput.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Komppaa-ryhmätoimintaa toteutettiin kehittämisvaiheessa osana kuntouttavaa työtoimintaa.  Kuntouttava työtoiminta toteutuu 3–4 kuukauden jaksoissa 1–4 päivänä viikossa, mikä mahdollistaa hyvin haasteiden tunnistamisen ja kompensaatiokeinojen löytämisen.

Ryhmätoiminta soveltuu monenlaiseen kuntoutus- ja valmennustyöhön sekä työhön valmennukseen. Ryhmämalli soveltuisi kehittäjäkumppanien kokemuksen perusteella hyvin myös perusopetuksen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen sekä valmentavaan koulutukseen ja nuorten työpajoille ohjausmalliksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Komppaa-ryhmätoimintamalli on suunnattu nuorille ja aikuisille, jotka kokevat oppimisen vaikeuksien vuoksi haasteita omassa arjessaan, työssään tai opinnoissaan. Malli on kehitetty erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella olleiden ihmisten valmennukseen ja ohjaukseen. Edellytys osallistumiselle on kyky reflektoida omaa toimintaansa.

Mallia on kehitetty ja testattu kuntouttavassa työtoiminnassa kahdeksan eri toimintaryhmän kanssa. Mukana ryhmissä oli mm. työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, sosiaalihuoltolain piirissä olevia asiakkaita, sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen piirissä olevia asiakkaita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Ryhmätoiminta kompensaatiokeinojen vahvistajana

Ryhmätoiminta koostuu 12 tapaamisesta kolmen kuukauden jaksolla alkaen kompensaatiokeinojen tiedostamisesta ja jatkuen niiden kokeilemisella sekä kokoamisella henkilökohtaiseen korttiin. Ryhmien ohjaajat tuovat ryhmiin erilaisia oppimisen apukeinoja, joita ryhmäläiset voivat vapaasti käyttää koko ryhmäprosessin ajan. Näitä ovat esimerkiksi piirtäminen, muistiinpanojen tekeminen, puheen tallentaminen, lukiviivoittimet, erilaiset digitaaliset sovellukset, rauhallisen taustamusiikin kuuntelu ja muistilaput.

Ohjaajat käsittelevät asioita muun muassa keskustelemalla, kuvien avulla, piirtämällä ja kirjoittamalla. Ryhmien aikana ohjaajat huomioivat ja nimeävät yhdessä ryhmäläisten kanssa erilaisia taitoja ja kokemuksia, jotka valjastetaan koko ryhmän käyttöön.

Ryhmäläiset tekevät teemoihin liittyviä välitehtäviä omaan päiväkirjaansa ja kokoavat tuki- ja kompensaatiokeinoja sekä omia vahvuuksia Komppaa-kortteihin. Välitehtävien tarkoituksena on ryhmissä käsiteltyjen teemojen tarkastelu ryhmäläisten oman arjen konteksteissa tukien opitun siirtymistä arkiympäristöihin. Välitehtävät toimivat myös orientoitumisena seuraavan ryhmäkerran teemaan. Mukana on erityisesti omaa toimintaa ja onnistumisia edistävien keinojen kokeilua mm. työ- tai toimintatilanteen havainnoinnin avulla. Kun päiväkirjassa on omat muistiinpanot valmiiksi kirjattuna ryhmäkerran teemasta, yhteiseen keskusteluun on helpompi osallistua.

Komppaa-kortit ja päiväkirja edistävät tiedonvaihdon tukea ryhmäläisten, ohjaajien, työvalmentajan ja muiden toimijoiden välillä. Lopuksi keskitytään ryhmäprosessin päättymiseen sekä ryhmän jälkeisen ajan ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Komppaa-ryhmätoiminnan opas ja ohjaus

Komppaa-ryhmätoiminnan oppaaseen on koottu kattavasti malli ja sen käyttöönotto. Ohjaajat voivat hyödyntää ryhmänohjaajan oppaassa olevia harjoituksia eri teemojen kohdalla ja eri ryhmäkertojen vaiheissa sekä käyttää myös oppaan ulkopuolisia harjoituksia teemojen tavoitteita tukemaan. Suositeltava ryhmäkerran pituus on 3–4 tuntia. Ryhmässä voi olla yksi tai kaksi ohjaajaa ja noin 6 osallistujaa. Ohjausmenetelmänä toteutetaan ratkaisukeskeistä toiminnallista valmennusta.

Ryhmänohjaajina voivat toimia sosiaali-, terveys- tai opetusalan ammattilaiset. Ryhmäläisten mahdollisuus saada tukea ohjaajilta myös ryhmäkertojen välillä tukee prosessia.

Ryhmänohjaajan opas: Kompensaatiokeinoista apua arkeen, työhön ja oppimiseen
Komppaa-kortin täyttö- ja tulostusohje (pdf)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: RYHMÄTOIMINNASSA HAVAITUT JA KÄYTTÖÖNOTETUT KOMPENSAATIOKEINOT VAHVISTAVAT OSALLISUUTTA, KUN TOIMIJUUS JA ARJEN HALLINTA VAHVISTUVAT

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Ryhmätoiminta lisää osallistujien osallisuutta omaan elämään, kun ryhmä tarjoa osallistujille turvallisen paikan tarkastella omia oppimisen haasteita yhdessä samankaltaisia haasteita kokevien parissa ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Ryhmäläiset oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan monipuolisesti ja tiedostamaan, etteivät ole yksin ongelmiensa kanssa. Ryhmä toimii alustana uusille ihmissuhteille ja oman itseilmaisun vahvistumiselle. (1, 2)

Jokaiselle ryhmäläiselle annetaan toiminnassa mahdollisuus edetä omassa tahdissaan ja valita itselleen sopivia työskentelykeinoja ja menetelmiä. (1)

Osallisuutta yhteisössä ja vaikuttamisen prosessissa vahvistaa se, kun osallistujat saavat jakaa kokemuksia, apukeinoja, vinkkejä ja ideoita arjen, työn ja opiskelun haasteiden ratkaisuiksi (2).

Toiminta auttaa kirjaamaan ja sanottamaan ääneen mieltymyksiä avoimesti esimerkiksi työnantajille ja opettajille, mikä tukee osallisuuden toteutumista myös ryhmien ulkopuolella. (2)

Toiminta lisää asiakkaiden osallisuutta yhteisössä ja vaikuttamisen prosesseissa, kun ryhmätoimintaa, työtapoja ja välineitä kehitetään yhdessä osallistujien kanssa kehittämistyön eri vaiheissa. (2)

Ryhmänohjaajien osallisuus omaan työhön vahvistuu, kun he saavat tietoa oppimisen vaikeuksista ja siihen liittyvistä eri työmenetelmistä asiakastyössä. (1)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Komppaa-ryhmätoiminnasta keinoja oppimisvaikeuksien kompensoimiseen (15.1.2021) (pdf 468 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Ryhmän vaiheet

Ryhmätoimintaan on hyvä koota osallistujat, joilla on kiinnostusta ja motivaatiota etsiä uusia kompensaatiokeinoja tai päivittää niitä. Ennen ryhmätoiminnan alkua kunkin ryhmäläisen kanssa on hyvä toteuttaa alkuhaastattelu, jossa keskustellaan ryhmäläisten omista tavoitteista ja odotuksista ryhmätoiminnalle. Samalla ohjaaja saa tärkeää tietoa ryhmän rakentamiseksi.  Komppaa-materiaalipankista löytyvään ryhmätoiminnan oppaaseen on koottu väittämiä alkuhaastattelun tueksi ja kuvattu ryhmätoiminnan soveltuvuuskriteerejä, jotka auttavat ammattilaisia kokoamaan ryhmän. Videot ryhmätoiminnasta ja sen sisällöstä sekä ohjausotteesta antavat ammattilaisille hyvää lisätietoa asiakasohjauksen tueksi.

Ryhmäkokonaisuuden puolen välin jälkeen toteutetaan työ- ja toimintatilanteen havainnointi yhteisesti ryhmäläisten, toimipaikan työvalmentajien ja ohjaajien kanssa. Työ- ja toimintatilanteissa havainnoidaan arjen, työn tai oppimisen käytäntöjä ja tunnistetaan ryhmäläisten vahvuuksia, käytettyjä kompensaatiokeinoja, mahdollisia toimivia tuen muotoja sekä ihanteellisen toimintaympäristön elementit.

Ryhmäläisten loppuhaastatteluissa on hyvä palata ryhmäläisten alussa asettamiin tavoitteisiin sekä arvioida niiden toteutumista yhdessä esimerkiksi Komppaa-oppaassa esitettyjen väittämien avulla. On hyvä huomioida, että ryhmäläisten itsetietoisuuden lisääntyessä heidän tekemänsä arviot pystyvyyttä koskevista väittämistä saattavat toiminnan aikana myös laskea. Loppuhaastatteluissa ohjaajan on hyvä käydä ryhmäläisen kanssa läpi ryhmän aikana koostettuja henkilökohtaisia Komppaa-kortteja sekä miettiä yhdessä, missä yhteydessä ja miten ryhmäläiset voisi niitä itse kukin hyödyntää. Loppuhaastatteluissa ohjaajan tulee mainita mahdollisesta jälkiseurannasta, jos sellainen on aikeissa toteuttaa muutamia kuukausia (noin 3–6 kk) ryhmätoiminnan päättymisestä joko kasvotusten tai puhelimella. Jälkiseurannan avulla saadaan arvokasta tietoa ryhmätoiminnan ja Komppaa-kortin merkityksistä ryhmäläisille.
Komppaa-materiaalipankki

Oppimisen vaikeudet ovat moninaisia

Oppimisen vaikeuksia on tärkeä katsoa kokonaisuutena: miten ne vaikuttavat eri tekijöihin, joita oppimisessa tarvitaan (muistamiseen, havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, kirjoittamiseen, lukemiseen, päättelyyn ja ymmärtämiseen, kuuntelemiseen, puhumiseen jne.) ja niiden kautta arkeen, työhön ja opiskeluun. Jos esimerkiksi muistaminen tai lukeminen on vaikeaa, se saattaa rajata, haitata tai estää arjessa, työssä tai opinnoissa toimimista ja selviytymistä. Kompensaatiokeinojen löytäminen ja käyttäminen yhdellä osa-alueella voi edistää henkilön toimijuutta kaikilla osa-alueilla.

Avoin ja tiivis yhteistyö toimijoiden työyhteisöjen sisällä edistää parhaiten toimintamallin käytänteisiin juurtumista.

Komppaa-ryhmätoiminnan työkaluja

Komppaa-kortti toimii yksilön tukena erilaisissa tilanteissa, joissa tietoinen vahvuuksien hyödyntäminen ja esille tuominen, omien apukeinojen käyttäminen sekä tarvittavan tuen pyytäminen muilta voivat auttaa häntä onnistumaan erilaisissa tehtävissä. Komppaa-kortin koostamisen tarkoituksena on tukea ryhmäläisen itsetietoisuuden lisääntymistä omista kompensaatiokeinoista (ml. vahvuuksista, apukeinoista ja tuen tarpeista muilta) ryhmäprosessin aikana. Lisääntyneen itsetietoisuuden avulla ryhmäläisten toivotaan rohkaistuvan kertomaan muille omista kompensaatiokeinoistaan ja hyödyntämään niitä eri tilanteissa ja toiminnoissa. Henkilö, jolla on Komppaa-kortti, voi oman harkintansa mukaan myös näyttää sitä esim. opinnoissa, työelämässä, kuntoutuksessa tai muissa palveluissa ja paikoissa, joissa katsoo sen edistävän omaa asiaansa.
Komppaa-materiaalipankki
Komppaa-kortin täyttö- ja tulostusohje (pdf)

Osana Komppaa-ryhmäläisten alku- ja loppuhaastatteluita voidaan käyttää myös Sokra-hankkeessa kehitettyä osallisuustestiä. Ohjaaja voi pyytää ryhmäläisiä täyttämään oppimistaan koskevan alkukyselyn tukemaan ryhmään orientoitumista ja suunnittelua.
Osallisuuskysely
Osallisuustesti

Kuntoutussäätiön kehittämän KOMO-kyselyn (Kysely oppimisen ja mielenterveyden ongelmista) avulla on mahdollista tunnistaa työttömyysuhan alaisia nuoria ja aikuisia, jotka kokevat oppimisen ja mielenterveyden haasteita (Peltonen, Gustavsson-Lilius, Parkkila, Stenberg, Poutiainen 2019). KOMO-kyselyn (n.d.) oppimisen vaikeuksiin keskittyvä puoli (kysymykset 1–23) toimii hyvin myös asiakasohjauksen tukena esim. Komppaa-ryhmiin.
Lue lisää KOMO-kyselystä

Ryhmäläiset odottivat Komppaa-ryhmätoiminnalta uusia ideoita ja keinoja arkeensa, työhönsä tai opiskeluunsa, tukea mm. muistamiseen, keskittymiseen, asioiden loppuun saattamiseen, jaksamiseen ja rentoutumiseen sekä selkeytystä jatkosuunnitelmilleen. Komppaa-ryhmiltä odotettiin myös uusien asioiden oppimista itsestä ja omista vahvuuksista, sosiaalisten taitojen vahvistumista, uusia ihmissuhteita sekä vertaisuuden kokemuksia. Ryhmäläisten loppupalautteiden (n=37) ja jälkiseurantatapaamisen (n=18) perusteella Komppaa-ryhmien koettiin vastaavan positiivisesti ryhmäläisten odotuksiin.

Jälkiseurantakeskusteluissa nousi esille, että ryhmäläiset ovat jatkaneet Komppaa-ryhmien aikana kokeiltujen apukeinojen käyttöä arjessaan tai opinnoissaan. Lisäksi ryhmäläiset kokivat saavansa tukea ja suuntaviivoja jatkosuunnitelmilleen kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen.

Osallisuus kehittämistyön aikana

Ryhmässä kehitettiin mallissa käytettävät työkalut yhdessä. Esimerkiksi Komppaa-kortin ulkoasu ja sisältö kehitettiin yhdessä osallistujien kanssa ja myös sen nimestä päätettiin yhdessä.

Lisätietoa:

KEHITTÄJÄT

Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin -hanke (ESR 1.2.2018–31.1.2020), Jyväskylä, Saarijärvi, Laukaa.

Yhteistyössä mukana myös:

  • Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Hyvinvointiyksikkö
  • JAMK:n ammatillinen opettajakorkeakoulu
  • Sovatek-säätiö
  • Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut
  • Honkalampi Kaski Jyväskylä
  • Visio-säätiö
  • Nuorten Ystävät ry
  • Puustellin työkylä
  • Komppaa-ryhmiin osallistuneet ryhmäläiset sekä JAMKin opiskelijat.

Toimintaa kehitettiin käytännön yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden kanssa.

Kehittäjän yhteyshenkilöt: Aino Alaverdyan, JAMK, aino.alaverdyan(at)seamk.fi ja Liisa Mattila, JAMK, liisa.mattila(at)jamk.fi

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Komppaa-hankkeessa (ESR TL 5 2015–2016) toimintaa kehitettiin Kunnolla töihin -hankkeen (ESR  2015–2016) kehittämistyön pohjalta. Kunnolla töihin -hankkeen toteuttajina olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sovatek-säätiö ja Jyväskylän Katulähetys ry. Kunnolla Töihin -hankkeessa tunnistettiin, että 25 %:lla työvalmennusympäristöjen pitkäaikaistyöttömistä asiakkaista oli itsearviointien perusteella oppimisen vaikeuksia ja 16 % asiakkaista ei osannut sanoa, oliko vaikeuksia vai ei. Hankkeessa kokeiltiin kuuden kerran ryhmämuotoista interventiota asiakkailla, joilla oli jokin oppimisen vaikeus tai epäilys oppimisen vaikeudesta. Kokeilu osoitti, että ryhmämuotoinen, voimavaraistava, asiakaslähtöinen ja ratkaisukeskeinen interventio soveltuu kyseiselle asiakasryhmälle ja asiakkaat sitoutuvat prosessiin hyvin. Ryhmässä käytettiin erilaisia osallistavia toiminnallisia menetelmiä, kuten Spiral-peliä ja oppimiskahvilaa (learning cafe).
Spiral-menetelmä

TUKEE!-hankkeessa (ESR 1.9.2017–31.5.2020) kehitettiin työpajoja neuropsykiatrisia häiriöitä kokeville nuorille ja heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille. Työpajoissa tarkasteltiin nuorten vahvuuksia ja osaamista, mutta myös stressiherkkyyttä, jonka takia olemassa olevat taidot saattavat jäädä piiloon ja vuorovaikutus muiden kanssa voi olla hankalaa. Teemoina olivat lisäksi neuropsykiatristen häiriöiden, kuten aistiherkkyyden, ilmeneminen arjessa, sekä arjen pulmia helpottavat keinot. Työpajoissa oli mahdollista hyödyntää aistimateriaaleja ja rentoutuspisteitä toiminnan aikana. Välillä oli mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan, jotta osallistuminen ei tuntuisi liian raskaalta. Työpajojen pohdintatehtäviä tehtiin yksin tai parin kanssa. Tehtävien kautta nostettiin nuorten ja ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä yhteiseen keskusteluun.

Pajoissa opittiin ymmärtämään, ettei neuropsykiatrisissa vaikeuksissa ole kyse yrittämisen puutteesta tai tahallisuudesta, vaan neuropsykiatrisia oireita kokevan henkilön aivot vain käsittelevät saamaansa tietoa eri tavoin. Esimerkiksi yllättävät muutokset tai ärsykerikas ympäristö, joita ikätoverit eivät ehkä edes laita merkille, saattavat koetella nuoren jaksamista erittäin paljon. Tällöin sopivan vaatimustason löytäminen sekä nuoren vahvuuksien ja osaamisen sanoittaminen nousevat erittäin tärkeiksi rakentavan vuorovaikutuksen tukipilareiksi.

Tarttumalla tunnistettuihin haasteisiin oma osallisuus ja kokemus elämänhallinnasta vahvistuvat. Myös vuorovaikutussuhteet muiden kanssa paranevat, kun konflikteja ja väärinymmärryksiltä sekä liiallisilta stressipiikeiltä vältytään. Tämä vahvistaa neuropsykiatrisia oireita kokevien osallisuutta vaikuttamisen prosesseihin.

Työpajat toteutettiin hankerahoituksella. Hanketyöntekijät tekivät ns. jalkatyön ja asiantuntijaosuus hankittiin ostopalveluna. Muina kustannuksina olivat työpajatoiminnan tilat, tarjoilut ja materiaalien koostaminen, joka toteutettiin kehittämistyön aikana opiskelijavoimin.

Työpajapäivistä kerättiin palautetta sekä nuorilta että nuorisotyön ammattilaisilta ja sen pohjalta työstettiin opinnäytetöitä:

  • Tuurala, J. 2019. ”Tänään oli kiva päivä ja kaikki olivat mukavia” – nuorten kokemuksia syksyn 2018 työpajoista. Satakunnan ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, AMK-opinnäytetyö.
  • Jahnsson-Ruohonen, E.  2019.  Tukea nuorten osallistamiseen TUKEE-hankkeen avulla. Satakunnan ammattikorkeakoulu, terveyden edistämisen koulutusohjelma, Ylempi AMK -opinnäytetyö.
  • Häkkinen, M. 2019. Nuorten kokemuksia TUKEE! -hankkeen työpajoista keväällä 2019. Satakunnan ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, AMK-opinnäytetyö.

TUKEE!-hankkeen verkkosivut (tukee.fi)
Hankkeen loppuraportti

Kansikuva
Komppaa-ryhmätoiminnasta keinoja oppimisvaikeuksien kompensoimiseen. Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Elinikäinen oppiminen Osallisuus Psykososiaalinen tuki Yhteiskehittäminen Ryhmätoiminta

Ilmiöt

Digitaalinen syrjäytyminen ja digitaidot Elinikäinen oppiminen Elämäntapojen muutokset Osallistuva yksilö Syrjäytyminen Työn murros Yksinäisyys

Kohderyhmä

Nuoret Työikäiset Työttömät Vähemmistöt