Merkityksellistä Elämää (Merke 2) Matalan kynnyksen tuki työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville aikuisille

Luotu 03.02.2025
Merkityksellistä Elämää (Merke 2) Matalan kynnyksen tuki työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville aikuisille
Merkityksellistä Elämää (Merke 2) Matalan kynnyksen tuki työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville aikuisille

Tiivistelmä

Ratkaisun perusideana on tarjota sote- ja kasvatusalan ammattilaisten tarjoamaa palvelua kahden ääripään väliin: täysin strukturoidun julkisen tai yksityisen lähetepalvelun ja täysin avoimen vapaan kohtaamispaikka toiminnan välille. Ratkaisulla voidaan tukea mm. henkilöitä, jotka ovat odottamassa jonossa palveluun pääsyä, ovat jo palvelussa, ovat päättämässä palvelun tai tarvitsevat lisätukea ennen seuraavaan tavoitteeseen siirtymistä (esim. perhe- ja sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, terapiapalvelut, kuntouttava työtoiminta tai muu palvelu). Ratkaisu täydentää henkilöiden olemassa olevia palveluja ja sitä voidaan toteuttaa yhtä aikaa muiden palvelujen kanssa.

Asiakasohjaus on tarvelähtöistä ja osallistujia yhdistävät elämän haasteet, yksilölliset ja sosiaaliset tarpeet sekä tarve löytää mielekästä sisältöä arkipäiviin. Toimintaan voi hakeutua myös oma-aloitteisesti, jolloin tarvelähtöisyyden ja soveltuvuuden arvioivat toteuttajat.

Toiminnassa korostuu täysin vapaaehtoinen osallistuminen omien voimavarojen ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti, mikä lisää ihmisten valinnanvapautta vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallistumismahdollisuuksiinsa. Mukaan pääsee ilman lähetettä, eikä mukanaolo sisällä sitoutumisvaadetta ja mukana voi olla juuri sen ajan, kuin itse haluaa tai jaksaa. 

Toiminta on ammatillisesti ohjattua, riittävän avointa, ei kahlitsevaa, mutta tarpeeksi strukturoitua, ei diagnoosilähtöistä toimintaa. Ammatillisuus piiloutuu toimintamallin sisälle, liikaa korostumatta luoden turvaa. Riittävä struktuuri tuo tarvittavat raamit ja turvallisuuden toiminnan toteuttajille ja asiakkaille eli toiminnan punainen lanka on selkeästi mukana koko ajan. Toisaalta ”ei liian strukturoitu” ohjelma antaa mahdollisuuden edetä myös kohderyhmän senhetkisten tarpeiden mukaan takertumatta liikaa suunniteltuun ohjelman. 

Korjaavia elementtejä sisältävällä toimintamallilla tavoitellaan voimavarojen ja itsetuntemuksen sekä hyvinvoinnin lisääntymistä, sosiaalista vahvistumista ja arkielämän sisällöllistä laajentumista. Malli perustuu turvallisiin ja luonnollisiin sekä sensitiivisiin kohtaamisiin ammattilaisten ja muiden osallisten kanssa. Malli on suoraan monistettavissa tai siitä voidaan irrottaa eri teemasisältöjä. Toiminta voidaan kiinnittää kaikkien toimijoiden palvelutarjottimille. Sillä voidaan tukea olemassa olevia palveluja ja monialaista yhteistyötä sekä se voidaan kiinnittää yhteisövaikuttavuustyöhön.

Kohderyhmä

Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Liite 1_Merke 2_Kumppaneille (882.58 KB)
Liite 2_Merke 2_Asiakasesite (624.27 KB)
Liite 3_Merke 2_Viikkoteemapäivät (100.48 KB)
Liite 4_Merke 2_Asiakasinfo (1.6 MB)
Merke 2_Olkkarin teemasisällöt (443.33 KB)
Liite 6_Merke 2_Esimerkki aihealustuksesta (1.23 MB)
Liite 7_Merke 2_ Kuukausiohjelmaesimerkki (387.19 KB)
Liite 8_Merke 2_Asiakastyytyväisyys (282.77 KB)
Liite 9_Merke 2_3x10D® kyselykoostetta 11/2025 (162.63 KB)
Liite 10_Merke 2_Verkostotyytyväisyys (78.49 KB)
Merke 2_www hankesivu ammattilaisille
Merke 2_ www palvelusivu Apua arkeen ja elämääni asiakkaille
Merke 2_www palvelusivu Tukea työelämää varten asiakkaille
Asiakkaiden ajatuksia ODL Merke 2 hankkeesta_Youtube

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hankkeen toimintamalli ratkaisee haasteellisissa elämäntilanteissa olevien oululaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämisen tarpeita, toimien yhteisöllisyyden vahvistajana, tarjoten uusia mahdollisuuksia ja väyliä alueen asukkaille. Toimintamalli tarjoaa lisäapua heikommassa asemassa oleville työnhakijoille, jotka tarvitsevat tukea myös muilla elämän osa-alueilla ja, joille yhteiskunnan tarjoama tuki ei riitä.

Hankkeen kohderyhmälle on usein haasteellista hoitaa asioita tai hakea apua itsenäisesti, erityisesti verkossa ja tähän ongelmaan hanke pyrkii myös hakemaan ratkaisua. 

Hankkeella vastataan matalan kynnyksen toimintamallien lisääntyneeseen palvelutarpeeseen.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaa toteutetaan Oulussa ja Merken Olkkari sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Alueella ei ole tarpeeksi säännöllistä ja useana päivänä viikossa toteutettavaa ryhmämuotoista palvelua erityisesti mielenterveyden haasteiden kanssa eläville kuntalaisille ja työttömät tarvitsevat syvempää tukea selviytyäkseen työnhakuvelvoitteistaan. 

Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt ovat usein väliinputoajia ja kokevat palveluvajetta sekä ulkopuolelle jäämistä. Tällainen ei-osallisuus on ihmiselle lamaannuttavaa. Pirstaleiset mielenterveyspalvelut ja pitkät jonot ovat kipupisteitä, ja mielenterveyskriisi kasvaa sekä näkyy monin tavoin suomessa. Osattomuus on laajempi ilmiö kuin yksinäisyys, ja se koskettaa niin yksilöitä kuin perheitäkin sekä näyttäytyy näköalattomuutena tai vaikutusmahdollisuuksien puuttumisena, irrallisuutena ja merkityksettömyyden tunteina. Hyvinvointialueiden synnyn 2023 ja TE-palveluiden kunnille siirtymisen 2025 myötä palveluiden järjestäytyminen on uudessa murroksessa, mikä tuo mukanaan ilmeisiä haasteita niin prosessien kuin tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmienkin osalta. Toisaalta nämä muutokset tarjoavat mahdollisuuden palveluiden laajentamiselle ja uudelleen suuntaamiselle sekä syvemmälle virallisen ja epävirallisen monialaisen tuen yhdistämiselle.

Toimintamallin kehittämisen aikana on havaittu, että erityisesti julkiset sosiaali- ja mielenterveyspalvelut sekä yksityiset psykoterapeutit ovat hakeneet hoito- ja terapiasuhteissa heidän palveluitansa tukevaa ryhmämuotoista toimintaa Merkestä, joka ei tarjoa hoitoa tai terapiaa, vaan keskittyy arkisempiin ns. ihmisenä olemisen ratkaisuihin.  Työllisyyspalvelut ovat löytäneet Merkestä työnhakijoiden elämän valmiuksia parantavan elementin, mikä helpottaa julkisten palveluiden vastaanottamista ja tukee yhteistä tavoitetta sekä päämäärää. Merken palveluista voivat hakea buustia työnhakuun kaikki työttömät.

Ihmiset näyttävät sitoutuvan mielellään vapaaehtoisuuteen perustuvaan, pitkäkestoiseen yhteisö- ja vertaislähtöiseen ryhmätoimintaan. Motivaatio mukaan lähtemiselle löytyy yksilön sisältä, kun toimintaan ei pakoteta ja hän kokee toiminnan teemat omakseen. Tämä luo hedelmällisen lähtökohdan yksilön itsensä kehittämiselle ja elämän merkityksellisyyden etsimiselle ja löytämiselle.

Innovaatiolla ja resurssilla on mahdollisuus vaikuttaa pitkäkestoisesti muiden yksilötapaamisten tai -terapioiden ja lyhyiden ryhmäinterventioiden rinnalla ja saada kustannus- ja resurssihyötyä siten lisää. Tämä yhteistyö tuottaa pitkällä tähtäimellä hyötyjä yksilöiden kokonaishyvinvoinnin kohentumisen ja mahdollisten asiakkuuksien lyhentymisen myötä. Toimintamallilla tuetaan myös vahvasti yksilöiden siirtymiä, kun he poistuvat intensiivisten palveluiden piiristä ja tarvitsevat aktiviteetteja sekä muita ihmisiä arkeensa. Toimintaan ovat hakeutuneet yksilöt myös ilman ohjaavaa tahoa, kun he hakevat varhaista tukea elämäntilanteisiinsa.

Toimintaympäristössä Merken palveluita ovat hyödyntäneet ja asiakasohjausta toteuttaneet mm. seuraavat tahot: Pohde (aikuisten sosiaali- ja mielenterveyspalvelut), BusinessOulu (työllisyyspalvelut) ja yksityiset psykoterapian palveluntuottajat sekä 3.sektorin muut toimijat.

Hankkeen toimintamalli Merke on brändäytynyt toiminta-alueella hyvin ja se tunnetaan laajalti toimijaverkostossa ja osallistujat kutsuvat itseään mielellään Merkeläisiksi, mikä kuvastaa positiivista osallisuutta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat 30 – 65-vuotiaat työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat oululaiset henkilöt, jotka osallistuvat myös olkkarin teemojen suunnitteluun. Innovaation taustalla on myös kohderyhmän kuuleminen ja osallistaminen toimintamallin kehitykseen palvelumuotoilun keinoin aiemmassa Merke-hankkeessa (ESR 2019-2022).

Työttömillä ja työelämän ulkopuolella olevilla henkilöillä on omat erityishuolensa ja, mutta yhdistäviä haasteita ovat kotiin jumiutuminen, yksinäisyys, palveluiden ulkopuolelle jääminen tai jättäytyminen tai palveluiden suurkuluttajuus sekä näiden kumuloimana muut huolet. Tästä syystä he kaipaavat tukea samanaikaisesti useammalle elämän osa-alueelle. 

Kohderyhmässä on henkilöitä, joille pelkät harrasteryhmät eivät voi tarjota heidän tarpeensa mukaista sisältöä. He kaipaavat mahdollisuutta jakaa ja käsitellä omaa elämäntilannetta sekä elämänhistorian tapahtumia eheytyäkseen ja kasvaakseen ihmisinä. Joukossa on paljon henkilöitä, jotka eivät koe diagnoosikeskeisiä ja/tai segmentoivia ryhmiä omikseen, vaan he haluavat olla haasteistansa huolimatta ”ihan tavallisia ihmisiä”. 

Työttömien joukossa on paljon henkilöitä, joiden itsetunto ja kokonaishyvinvointi on usein heikko, eivätkä he jaksa syventyä työnhakuun ja siihen vaadittaviin yksityiskohtiin. Voimavarat pitäisi saada ensin paremmiksi tai hyvinvoinnin ja työllistymisen tukitoimia tulisi toteuttaa rinnakkain oikea-aikaisesti. Työelämän ulkopuolella olevat, usein parhaassa työiässä olevat työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt eivät löydä tarvitsemaansa ns. eläkeläisten ryhmistä, mikä kapeuttaa osaltaan heidän elämäänsä.

Hankkeen osallistujissa on paljon yksin eläviä henkilöitä, joilla on harteillaan epäonnistuneita pari- ja ystävyyssuhteita, ihmiskontaktien vähyyttä ja synnyin perheen sekä lähipiirin ristiriita tilanteita. Perheellisillä osallistujilla on huolia lapsiin liittyvissä riitatilanteissa, lasten huostaanotoissa ja parisuhteen tasavertaisuudessa.

Ihmiset tarvitsevat uudenlaisia osallistavia ja kuntouttavia työmenetelmiä, jotka eivät lokeroi ja joihin on helppo osallistua, ja jotka toimivat samalla turvallisina itsensä kehittämisen ja sosiaalisten taitojen harjoittamisen mahdollistajina.

Merke hankkeeseen (2019-2022) osallistui 150 henkilöä. Merke 2 hankkeeseen (2023-2026) on osallistunut 1/2025 mennessä 140 henkilöä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittää työikäisille suunnattuja ammatillisesti ohjattuja matalan kynnyksen sosiaalisen vahvistamisen toimintamalleja ja osallisuutta edistävä yhteisö,  jossa kohderyhmän on mahdollisuus vahvistua ja siirtyä henkilökohtaisella polulla eteenpäin esimerkiksi koulutukseen, työelämää tukevaan toimintaan / työelämään tai kuntoutukseen.

Tavoitteena on osallistujien voimavarojen ja itsetuntemuksen sekä hyvinvoinnin lisääntyminen, sosiaalinen vahvistuminen ja arkielämän sisällöllinen laajentuminen.

 

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Osallistujien subjektiivisia kokemuksia ja etenemistä kuvaavia indikaattoreita seurataan ODL Säätiön käytössä olevien erilaisten työkalujen avulla. Työkaluja ovat mm. 3x10D sekä asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta kerättävät Surveypal-kyselyt. Asiakkaiden etenemistä työmarkkinapolulla seurataan myös ESR+ indikaattoritietojen valossa (työnhakuun ryhtyneet osallistujat jättäessään toimen ja koulutuksessa olevat osallistujat jättäessään toimen).

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallia voidaan käyttää tai sitä voidaan soveltaa kaikkeen ammatillisesti ohjattuun ryhmä- ja yksilötoimintaan. Toimintamallin struktuuri on selkeä ja se voidaan monistaa suoraan eri toimijoille käyttöön otettavaksi, siitä voidaan irrottaa eri teemalliset osa-alueet ja sitä voidaan soveltaa eri kohderyhmien tarpeisiin. Toiminnan laatua tukevat selkeät työohjeet ja ammattilaisten rohkea heittäytyminen arkojenkin teemojen puheeksi ottoon ja käsittelyyn.

Viestintä, markkinointi ja asiakasohjaus

Asiakasohjauksen organisoimiseksi on hyvä pitää säännöllisiä verkostoinformaatio tilaisuuksia olemassa oleville ja toivotuille yhteistyökumppaneille heti alusta lähtien, jossa kerrotaan kaikki oleellinen toiminnasta ja sen sisällöstä, kohderyhmästä ja kokemuksista sekä se, miten toimintaan voi ohjata osallistujia. Osallistujan kuntoisuus tulee olla sillä tasolla, että hän kykenee ryhmätoimintaan (ei vaikeita akuutteja mielenterveyden häiriöitä). Verkostoinfot toimivat hyvin sekä fyysisesti että Teams sovelluksessa. Asianmukaisista viestintä- ja markkinointimateriaaleista on hyvä käydä esille toiminnan punainen lanka: osallistumisen vapaaehtoisuus ja maksuttomuus, henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja elämän sisällön sekä sosiaalisten kontaktien lisääntymisen tavoite. Liite1: Merke 2_Kumppaneille Liite 2: Merke 2_Asiakasesite Liite 3: Merke 2_Viikkoteemapäivät                                                                    

Osallistujien henkilökohtainen infotapaaminen

Jokainen osallistuja aloittaa toiminnan henkilökohtaisella käynnillä, jossa esitellään tarkemmin toiminnan sisältö ja tavoitteet, toimitilat, toiminnan säännöt, tietoturva, vakuutukset jne. Samalla käynnillä varmistetaan osallistujan kuntoisuus ja osallistuja voi kertoa omasta tilanteestansa sekä tarpeistansa rauhassa yhdelle henkilölle. Yhdessä keskustellaan kohtaavatko osallistujan tarve ja tarjottava toiminta toisensa.

Infotapaamisessa osallistuja päättää haluaako hän mukaan toimintaan vai haluaako hän jäädä miettimään osallistumista. Infotapaamiseen voi tulla yksin tai osallistujan oman verkoston työntekijän kanssa. Mikäli osallistuja kaipaa rohkaisua päätöksen tekoon on yhdessä hyvä kiinnittää huomio tähän ja madaltaa kynnystä esimerkiksi siten, että verkoston työntekijä saattelee osallistujan ensimmäiseen olkkaritapaamiseen tai infotapaamisen toteuttaja vastaanottaa asiakkaan erikseen sovittuna ajankohtana ja saattelee mukaan toimintaan.  Liite 4: Merke 2_Asiakasinfo                                                     

Olkkaritoiminnan toteutus, sisältö ja struktuuri

Olkkaritoimintaa toteutetaan arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 09:00 -15:00 välillä. Päivittäin toteutetaan yksi tai kaksi kahden tunnin pituista ryhmätapaamista (aamupäivän ryhmä klo 10-12 ja iltapäivän ryhmä klo 13-15). Ryhmiä ohjaa aina kaksi ammattilaista, jotka vuorottelevat vetovastuussa. Osallistujat voivat vapaasti valita, milloin osallistuvat toimintaan, eikä heidän tarvitse ilmoittaa toteuttajille, milloin osallistuvat toimintaan (poikkeuksena retket jne., joihin ilmoittaudutaan). Osallistujilla on mahdollisuus olla mukana koko päivä tai he voivat osallistua toimintaan juuri sen ajan, mikä heidän elämäntilanteeseensa sopii. Osallistujamäärät vaihtelevat ja yhtä aikaa olkkarissa on yleensä 5-15 osallistujaa.

Ryhmädynamiikan vuoksi osallistujat ohjeistetaan tulemaan heti ryhmän alkuun ma ja to klo 10:00 tai klo 13:00 sekä ti ja ke klo 10:00.  Joka päivä klo 12-13 on varattu omakustanteiselle lounaalle ja sosiaalisten kontaktien luomiselle toimitiloissa. 

Ryhmät aloitetaan aina kuulumiskierroksella, jonka jälkeen ohjaajat alustavat keskusteltavat aiheet ja sitten keskustellaan yhdessä ko. aihealueesta. Vertaisryhmäperiaatteen mukaisesti keskustelun tarkoituksena on jakaa omia ajatuksia ja kokemuksia sekä kuulla muilta osallistujilta mahdollisia uusia näkökulmia aiheista. Tämä mahdollistaa sisäisen dialogin käynnistymisen omissa ajatuksissa, mikä on edellytys muutosten mahdollistumiselle. Toiminnallisissa osioissa ei ole tarkoitus pohtia asioita syvällisesti, vaan tavoitteena on ennemminkin virkistäytyminen ja vapaa yhdessäolo. Perjantaisin olkkari on kiinni, jolloin toteutetaan yksilötapaamisia ja työstetään olkkaripäivien teemojen alustuksia.

Olkkaritoimintaa toteutetaan kuukausittain vaihtuvan ohjelman mukaisesti, joka jaetaan sähköpostilla osallistujille ja ohjelma on saatavilla olkkarissa myös paperiversiona. Olkkarin teemapäivät on nimetty palvelutarpeiden pohjalta ja niillä vastataan osallistujien haasteiden tematiikkoihin.   Liite 5: Merke2_Olkkarin teemasisällöt  Liite 6: Merke 2_Esimerkki aihealustuksesta Liite 7: Merke 2_Kuukausiohjelma esimerkki                                    

Mieliala Maanantai

Maanantai on toimintamallin suosituin olkkaripäivä. Tällöin juttelemme mielenterveydestä, sen horjumisesta ja vahvistamisesta sekä saadaan vertaistukea. Tällöin käsittelemme myös fyysistä terveyttä ja sairauksia sekä niistä toipumista. Maanantain teemat ja sisällöt kulminoituvat pitkälti ihmisenä olemiseen, itseensä tutustumiseen ja ihmisenä kasvamiseen ja tätä kautta mielenterveyden vahvistumiseen. 

Työelämä Tiistai

Tiistait on varattu työelämään tai koulutuspolulle suuntaaville henkilöille. Tällöin tehdään yhdessä työhakemuksia, päivitämme cv:t ja etsimme työpaikkoja. Perehdymme porukalla työnhaun saloihin ja koulutusmaailmaan. Käsittelemme myös työnteon mahdollisuuksia eläkkeellä ja ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtoja polulla etenemiseen. Ajoittain teemana on työelämäkokemusten jakaminen ja tällöin vertaistukea ovat antamassa myös ne osallistujat, joilla ei ole tarkoitus suunnata takaisin työelämään.

Kimppa Keskiviikko

Keskiviikolla vastataan osallistujien yksinäisyyshaasteisiin. Pyrimme saattamaan ihmiset yhteen turvalliseen ryhmäämme tapaamaan muita yksinäisiä ja solmimaan uusia kaverisuhteita. Keskusteluissa keskitymme yksinäisyys tematiikan ympärille käsitellen joskus vaikeitakin aiheita yksilö- ja ryhmätasolla. Käsittelemme kanssakäymiseen liittyviä teemoja ja opettelemme kaveritaitoja. Vietämme myös vain aikaa ja hengaamme leppoisasti yhdessä toisiimme tutustuen.

Touhu Torstai

Torstaisin emme pohdi syntyjä syviä, vaan keskitymme virkistäytymiseen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Tällöin touhuamme aktiivisina yhdessä olkkarilla ja kaupunkiympäristössä liikunnan, kulttuurin, vierailujen, askartelujen, musiikin jne. ja virkistysretkien merkeissä. Torstaisin on toimittu ja luotu mahdollisuuksia uusille vahvistaville kokemuksille sekä osallisuudelle. Pidämme ajoittain myös avoimia olkkareita, joiden sisältö rakentuu sen hetkisten osallistujien toiveille.

Palvelu Perjantai

Perjantait on varattu yksilötapaamisille, joissa osallistuja tulee kuulluksi hänelle tärkeissä asioissa ja saa henkilökohtaista tukea, tietoa ja neuvontaa. Perjantaisin toteuttajat työstävät myös olkkarialustuksia.

Yksilötapaamisten toteutus ja sisältö

Tapaamisia toteutetaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan ja osallistujat ovat omaehtoisesti hakeutuneet tähän mahdollisuuteen. Vaihtoehtoisesti hanketyöntekijät ovat ehdottaneet tätä mahdollisuutta, kun ovat nähneet sen tarpeellisuuden. Osallistujille on painotettu, että yksilötapaamiset eivät ole hoitoa tai terapiaa, vaan tapaamisten tarkoitus on tukea heidän olemassa olevia palvelusuhteita tai ohjata oikealle palvelupolulle. 

Yksilötapaamisten määrää ei ole määritelty ja tapaamisia on toteutunut yksi tai useita kymmeniä osallistujaa kohden. Pieni osa olkkaritoimintaan osallistujista käyttää tätä mahdollisuutta. Mukana on myös henkilöitä, jotka käyvät pelkästään yksilötapaamisilla. Tapaamisia toteutetaan n. kerran viikossa 1-1,5h kerrallaan.

Henkilökohtaisilla tapaamisilla on käsitelty mm. elämän haasteisiin liittyviä teemoja ja pyritty siten vahvistamaan arkitoimintakykyä sekä haasteiden selättämistä. Tapaamisilla on keskusteltu mm. toimintakykyä haittaavista sairauksista, arjen toimintamalleista, kotiaskareiden sujumisesta, kodin ulkopuolisista aktiviteeteista, terveystutkimuksista, sosiaalisen kanssakäymisen haasteista, eläkehauista jne. Työ- tai koulutuspolulle suuntaavien kanssa on toteutettu henkilökohtaista uraohjausta, joka on pitänyt sisällään mm. kokonaistilanteen hahmottamista, vahvuuksien löytämistä ja vahvistamista, uusien vahvuuksien hankkimista tavoitteiden saavuttamiseksi, jatko- ja uudelleen kouluttautumismahdollisuuksien kartoitusta, Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittämistä, työnhakuun liittyvien materiaalien työstöä ja konkreettista työnhakua.

Osallistujia on pyritty tukemaan keskustelujen lisäksi erilaisilla tehtävillä, joiden tavoitteena on ollut itsetuntemuksen lisääntyminen ja oman toiminnan uudelleen ohjaaminen ratkaisukeskeisesti. 

Toimintamallin ydinsisältö

Ratkaisun perusideana on tarjota sote- ja kasvatusalan ammattilaisten tarjoamaa palvelua kahden ääripään väliin: täysin strukturoidun julkisen tai yksityisen lähetepalvelun ja täysin avoimen vapaan kohtaamispaikka toiminnan välille. Ratkaisulla voidaan tukea mm. henkilöitä, jotka ovat odottamassa jonossa palveluun pääsyä, ovat jo palvelussa, ovat päättämässä palvelun tai tarvitsevat lisätukea ennen seuraavaan tavoitteeseen siirtymistä (esim. perhe- ja sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, terapiapalvelut, kuntouttava työtoiminta tai muu palvelu). Ratkaisu täydentää henkilöiden olemassa olevia palveluja ja sitä voidaan toteuttaa yhtä aikaa muiden palvelujen kanssa.

Asiakasohjaus on tarvelähtöistä ja osallistujia yhdistävät elämän haasteet, yksilölliset ja sosiaaliset tarpeet sekä tarve löytää mielekästä sisältöä arkipäiviin. Toimintaan voi hakeutua myös oma-aloitteisesti, jolloin tarvelähtöisyyden ja soveltuvuuden arvioivat toteuttajat.

Toiminnassa korostuu täysin vapaaehtoinen osallistuminen omien voimavarojen ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti, mikä lisää ihmisten valinnanvapautta vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallistumismahdollisuuksiinsa. Mukaan pääsee ilman lähetettä, eikä mukanaolo sisällä sitoutumisvaadetta ja mukana voi olla juuri sen ajan, kuin itse haluaa tai jaksaa. 

Toiminta on ammatillisesti ohjattua, riittävän avointa, ei kahlitsevaa, mutta tarpeeksi strukturoitua, ei diagnoosilähtöistä toimintaa. Ammatillisuus piiloutuu toimintamallin sisälle, liikaa korostumatta luoden turvaa. Riittävä struktuuri tuo tarvittavat raamit ja turvallisuuden toiminnan toteuttajille ja asiakkaille eli toiminnan punainen lanka on selkeästi mukana koko ajan. Toisaalta ”ei liian strukturoitu” ohjelma antaa mahdollisuuden edetä myös kohderyhmän senhetkisten tarpeiden mukaan takertumatta liikaa suunniteltuun ohjelman. 

Korjaavia elementtejä sisältävällä toimintamallilla tavoitellaan voimavarojen ja itsetuntemuksen sekä hyvinvoinnin lisääntymistä, sosiaalista vahvistumista ja arkielämän sisällöllistä laajentumista. Malli perustuu turvallisiin ja luonnollisiin sekä sensitiivisiin kohtaamisiin ammattilaisten ja muiden osallisten kanssa. Malli on suoraan monistettavissa tai siitä voidaan irrottaa eri teemasisältöjä. Toiminta voidaan kiinnittää kaikkien toimijoiden palvelutarjottimille. Sillä voidaan tukea olemassa olevia palveluja ja monialaista yhteistyötä sekä se voidaan kiinnittää yhteisövaikuttavuustyöhön.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin liittyvää arviointitietoa kerätään systemaattisesti ja mittarit ovat seuraavat: Asiakastyytyväisyyskyselyt 2x/vuosi, Merken jatkuva hymiöpalaute, 3x10D® elämäntilannemittari ryhmädatan seurantaan (alkutilanne ja muutokset) ja yksilödatan seurantaan (keskustelu ja puheeksiotto) sekä verkoston tyytyväisyyskysely 1x/vuosi. Arviointitietoa tuottavat myös hankkeen itsearvio ja ohjausryhmän arviot toiminnan sujuvuudesta sekä vaikutuksista.

Toiminnan laadullisista vaikutuksista kertovat eniten osallistujien palautteet ja subjektiiviset kokemukset. Merkeyhteisöön liittyminen on lisännyt ja vahvistanut hyvinvoinnin eri osa-alueita ja elämänlaatua, lisäten arkitoimintakyvyn resursseja ja edistänyt sitä kautta yleistä jaksamistansa. Yksinäisyys on helpottanut, uusia ihmiskohtaamisia on syntynyt, itsetuntemus on lisääntynyt, mielen hyvinvointi ja sosiaalisuus ovat vahvistuneet. On tullut syy, miksi nousta ylös aamulla sängystä ja lähteä kodin ulkopuolelle. Taloudellinen tilanne on helpottunut lähinnä taloudenhallinnan kehittymisen myötä. On tullut merkitystä elämään.

Osallistujien mielestä keskeisimpiä toimintamalliin liittyviä toimivia ja vaikuttavia elementtejä ovat olleet: heterogeeninen ryhmä, turvallinen ja tasavertainen ilmapiiri, ammattitaitoiset ohjaajat, olkkari teemojen alustukset ja toiminnan selkeä struktuuri, osallistava, pitkäkestoinen ja säännöllinen toiminta, joka mahdollistaa yhteisön syntymisen sekä yksilötapaamismahdollisuudet.

Voit katsoa videokoosteen hankkeessa mukana olleiden asiakkaiden keskustelusta: ajatuksia Merken toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta seuraavasta linkistä, kesto 13 min. Asiakkaiden ajatuksia ODL Merke 2-hankkeesta - YouTube  Liite 8: Merke 2_Asiakastyytyväisyys                                                                          

3x10D® elämäntilannemittarikyselyä käytetään ryhmädatan seurantaan (alkutilanne ja muutokset) ja yksilökeskustelujen tueksi (puheeksi otto ja muutokset). Kyselyllä saadaan hyvin kuvattua osallistujaryhmän lähtöilmiöt ja yleisesti ryhmätason muutossuunta, joka ohjaa myös sisältö suunnittelua. Asiakkaiden itsearvio muutoksesta on positiivinen ja mennään toivottuun suuntaan.   Liite 9: Merke 2_3x10D® kyselykoostetta

Osallistujia ohjaavat tahot ovat olleet varsin tyytyväisiä toiminnan vaikutuksiin. Julkiset palvelut hyötyvät asiakkaiden voimaantumisesta ja toiminnalla on yhteys myös työllistettävyyden parantumiselle. Liite 10: Merke2_Verkostotyytyväisyys

Hankesuunnitelmassa ollut Pika-apu perjantai (Walk-In arkiapu) vaihdettiin palveluperjantaiksi ja yksilötapaamispäiväksi. Trendi Walk-In ei toiminut tällaisessa konseptissa, jossa asiakkailla on mahdollisuus ”nykäistä hihasta” ohjaajia kesken olkkaripäivien tai pyytää nopeallakin aikataululla henkilökohtainen tapaamisaika.

Hankkeen päätösseminaari on pidetty 10.12.2025 yhdessä ODL:n toisen päättyvän ESR+ hankkeen kanssa (liitetiedosto). Hankkeelle on haettu jatkoaikaa 30.6.2026 asti säästyneiden varojen myötä. Hankkeen jatkoajan tarkoituksena on kokeilla ja pilotoida toimintaa hieman kevennetyllä tavalla ja mallintaa toimintaa siitä näkökulmasta, olisiko hankkeessa aloitettua olkkaritoimintaa mahdollista jatkaa tulevaisuudessa ilman hankerahoitusta. 

Merke 2 hankkeen päätösseminaarin esitys (17.13 MB)
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
  1. Itsetunto kohosi: Turvallinen paikka tuki ihmisenä vahvistumista ja tarjosi työkaluja itsetuntemuksen parantumiseen.
  2. Omat vahvuudet lisääntyivät: Olkkari- ja yksilöteemat tukivat kokonaiselämää ja sen eri osa-alueita. 
  3. Arkirytmi vahvistui: Olkkariohjelma toi ryhtiä elämään ja vahvisti elämän säännöllistä rytmiä. 

  4. Yksinäisyys vähentyi: Palautti yhteyden ihmisiin, kaverisuhteet lisääntyivät ja yksinäisyyskierre katkesi.

    Palautteet:

    Asiakastyytyväisyys 4,3/5
    Jatkuva hymiöpalaute 4,7/5
    Yli 200 sanallista vastausta.
    Eurassa suosittelu 4,4/6, ensisijainen peruste toiminnan sisältö.

    Tuloksena on syntynyt uusi hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen vaihtoehto.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Kehitetyllä toimintamallilla on tuettu heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ohjautumaan matalan kynnyksen toimintaan sekä hyödyntämään molemminpuolisia mahdollisuuksia (julkinen ja yksityinen) ja resursseja. Pitkällä tähtäimellä osallistujat ovat saaneet vahvistusta itsetunnolle ja rohkaisuun perustuen saavat elämänsä paremmin hallintaan ja voivat täten paremmin.

Tuloksena on syntynyt hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen palveluvalikoimaan uusia sosiaalisen vahvistamisen elementtejä, joilla tuetaan myös etenemistä kohti koulutusta, työmarkkinoita tai muuta pysyvämpää ratkaisua.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kustannussäästöt julkisten palveluiden käytön vähentymisen myötä sekä toimeentulo hakemusten vähentyminen työllistymisten myötä.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Prosessi vinkit

Toteuttajalla on hyvä olla selkeät työntekijöiden tehtävänkuvat ja toimintamallin eri vaiheiden työohjeet mm. asiakkaan vastaanottoon (asiakasinfon sisältö ja toteutus), asiakkuuden aloitukseen (asiakas rekisteröinti, tervetuloa meili ohjeineen, kyselyiden lähetys), palvelun toteutukseen (olkkari- ja yksilötoiminta sisältö ja raportointi, asiakas- ja verkostopalautteiden keräys ja käsittely, turvallisuus: (tulipalo, tapaturmat, haastavat asiakastilanteet, työnjako ja vetovastuut jne.), viestintään (viestintäsuunnitelma seurantoineen) ja asiakkuuden lopetukseen (asiakasrekisteröinti, loppukyselyt).

Osallistujien kuntoisuusvaade on hyvä tuoda esille verkostoinformaatio tilaisuuksissa ja soveltuvuus ja kuntoisuus on hyvä varmistaa osallistujien henkilökohtaisessa infotapaamisessa, jotta ryhmädynamiikka voi toimia. Osallistujan tulee olla ryhmätyöskentelykykyinen. Tämä tarkoittaa sitä, että psyykkisten sairauksien akuuteissa tai vaikeissa tilanteissa ja voimakkaaassa lääkityksessä olevalle henkilölle toiminta ei ole oikea-aikainen, vaan hän tarvitsee ensisijaisesti hoitoa.

Toteuttajan on hyvä huomioida suunnittelussa se, ettei osallistujia altisteta ohjaajan rooliin tai keskusteluiden vetäjiksi. Mikäli näin tehdään, vie se pohjan pois turvallisuudelta ja aiheuttaa kiusallista, hiljaista ”kahvipöytä oleilua” tai jopa lisää osallistujien ahdistuneisuutta ja negatiivisia tuntemuksia. Vapaalle seurustelulle, sosiaalisten taitojen harjoittelemiselle ja kaverisuhteiden luomisellekin on hyvä antaa tilaa ja aikaa turvallisesti. Tässä mallissa se toteutuu olkkariohjelmassa päivittäin klo 12-13 lounastauolla, jolloin olkkaritila keittiöineen on osallistujien käytössä ja ohjaajat ovat välittömässä läheisyydessä.

Asiakasohjausprosessiin liittyvässä verkostotyössä on hyvä panostaa selkeään viestintämateriaaliin, avoimeen yhteistyöhön sekä toiminnan vaikuttavuuden esille tuomiseen. Asiakastarinat ja osallistujien itse kertomat kokemukset toimivat parhaiten indikaattoridatan lisäksi. Indikaattoridata on hyvä käsitellä ryhmässä myös osallistujien kanssa.

Työntekijöiden työhyvinvointiin ja työnohjaukseen on tärkeä panostaa. Tiimin on hyvä käydä jatkuvaa ja avointa vuoropuhelua toiminnasta ja osallistujista jokaisen päivän aikana sekä päätteeksi, mutta vähintään kerran viikossa tiimin yhteisessä tapaamisessa. Tarvittaessa on hyvä panostaa ulkopuoliseen työnohjaajaan.

Asiakaslähtöisyys vinkit

Toteuttajat ovat ammattilaisia, mutta myös ihmisiä. On hyvä toimia maalaisjärjellä, rakentaa alustukset ymmärrettäviksi ja helposti keskusteltaviksi sekä heittäytyä rohkeasti vaikeidenkin aiheiden pariin (esim. vihapuhe ja seksuaalisuus). Osallistujat ovat oman elämänsä asiantuntijoita, siksi on hyvä antaa arvoa heidän kokemustiedollensa ja toteuttaa myös heidän sisältötoiveitansa. Asiantuntijuus on tärkeätä ja välttämätöntä, mutta se ei saa korostua liikaa. Asiantuntijuus tuo turvaa sekä toteuttajille että osallistujille ja ihmisenä olemalla päästään nopeasti samalle aaltopituudelle osallistujien kanssa.  Kaikkien ajatukset ovat tärkeitä ja on hyvä antaa tilaa ja aikaa hiljaisemmille ja arimmille osallistujille sekä mahdollisesti hieman rajoittaa suulaampia extrovertteja. Jokaisen osallistujan tulee tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on hyvä huomioida ja helpottaa toimintaan kiinnittymistä. Infotapaamisessa on hyvä tutustua tilaan, työntekijöihin ja mielellään muihin osallistujiinkin, jotka voivat kertoa kokemuksiaan toiminnasta ja parhaassa tapauksessa toivottaa uuden tulijan lämpimästi tervetulleeksi. Ennen ensimmäistä olkkarikäyntiä voi sopia myös yksilötapaamisen ”olkkariin saattelu periaatteella”. Arimpien osallistujien kanssa on hyvä sopia, miten toimitaan, jos ahdistus tai paniikki ottaa liian suuren otteen ryhmätilanteessa ja tarjota mahdollisuus kunniakkaaseen poistumiseen ryhmätilasta ohjaajan kanssa. Erikoistilanteet on hyvä käsitellä yhdessä kaikkien osallistujien kanssa ryhmässä, jotta ymmärrys ja turvallisuus säilyy.

Ohjaajuuden lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota sosiaaliseen turvallisuuteen, jota lisää kodinomainen ja turvallinen tila, jossa osallistujille tarjotaan pientä välipalaa ja kiireetöntä yhdessäoloa. Hyvä on huomioida myös tilojen esteettömyys, liikuntarajoitteet ja erityisruokavaliot. 

Asiakashaasteiden vinkit

Psyykkisissä haasteissa ihminen voi toimia arvaamattomasti. Toteuttajien on hyvä olla tietoisia psyykkisten häiriöiden aiheuttamista tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen muutoksista (mahdolliset lisäkoulutukset). Vahvat ryhmänohjaus taidot (mahdolliset lisäkoulutukset) pitävät ryhmän turvallisena ja auttavat mahdollisissa ryhmän sisäisissä ristiriitatilanteissa, joita joudutaan ehkä käsittelemään erikseen yksilötapaamisissa. Näissä tilanteissa on aina hyvä olla kaksi työntekijää mukana mahdollisten reklamaatioiden käsittelyjen vuoksi.

Selkeät toiminnan ryhmäsäännöt on hyvä olla esillä toimitilassa (esim. ilmoitustaululla) ja niitä on hyvä ajoittain kerrata osallistujien kanssa ryhmädynamiikan vahvistamiseksi ja häiriötilanteiden eliminoimiseksi.  

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Oulu
Kehittäjäorganisaatiot
Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)