Mielenterveysasiakkaan palvelupolku perusterveydenhuollossa, Sujuvat palvelut -valmennus, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Pyritään luomaan toimintamalli, jossa mielenterveysasiakkaat ohjataan oikeatasoiseen ja -aikaiseen hoitoon perustasolla ilman viivettä ja tasalaatuisesti.

 

Toimintamallin nimi
Mielenterveysasiakkaan palvelupolku perusterveydenhuollossa, Sujuvat palvelut -valmennus, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pyritään luomaan toimintamalli, jossa mielenterveysasiakkaat ohjataan oikeatasoiseen ja -aikaiseen hoitoon perustasolla ilman viivettä ja tasalaatuisesti.

 

Toteutuspaikka
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) sotealue 3 Kaarinan sotekeskus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kaarina
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Noora Vainio

Luotu

15.06.2023

Viimeksi muokattu

24.06.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoite on kehittää päihde- ja mielenterveysasiakkaan palvelupolku ja hoidon tarpeen arviointi  perusterveydenhuollossa viiveettömäksi ja sujuvaksi. Toimenpiteitä on kohdistettu hoitoon hakeutumisen sujuvoittamiseen ja arvioinnin laadun parantamiseen, jotta asiakas saa tarvitsemansa, oikeatasoisen avun nopeasti. Tähän ollaan hyödynnetty niin digitaalisia ratkaisuja (terapianavigaattori) kuin kokemusasiantuntijan sekä asiantuntijasairaanhoitajankin osaamista. 

Kopio POSTERI tarkka.pdf

Toimintaympäristö

Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi viimeisten vuosien aikana. Psykiatristen palveluiden kysyntä on lisääntynyt, mikä asettaa haasteen niiden tuottamiselle. Sen vuoksi onkin tärkeää kiinnittää huomio palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, sujuvaan hoitoon ohjaukseen sekä toimiviin palveluketjuihin. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alussa, ja kansallisen mielenterveysstrategian 2020-2030 suuntaviivoja noudattaen perustason mielenterveyspalveluita pyritään vahvistamaan, organisoimaan ja integroimaan paremmin toimivaksi osaksi palvelujärjestelmää. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka ottavat yhteyttä Kaarinan sotekeskukseen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Heidät ohjataan hta-puhelun yhteydessä täyttämään terapianavigaattori, joka puretaan ensijäsennysajalla yhdessä ammattilaisen kanssa. Asiakas saa hta-puhelun päätteeksi tekstiviestin, jossa vielä ohjeistetaan terapianavigaattorin täyttämiseen ja muistutetaan sovitusta ensijäsennysajasta. Vuorokautta ennen ensijäsennysaikaa asiakas saa toisen muistutustekstiviestin asiasta. 

Ensijäsennyksen päätteeksi asiakkaalta kysytään, miten hän on kokenut hoidon tarpeen arvion ja ensijäsennyksen, ja miten hyvin hän on selvillä siitä, mitä hoidossa/prosessissa seuraavaksi tapahtuu. Hoitoonohjauksen tiedonkeruun Excelissä kohta, johon ensijäsennyksen toteuttanut ammattilainen kirjaa asiakkaan kokemuksen numeerisesti asteikolla 1-10 sekä mahdollisen sanallisen arvion. 

Kokemusasiantuntija osallistuu kuukausittain yhdessä ensijäsennystä tekevän ammattilaisen kanssa hta-puheluita tekevien työntekijöiden kokoukseen, joissa tarjotaan konsultaatio- ja keskustelumahdollisuutta mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Puheluita varten on laadittu "esimerkkipuhelu", jossa yleisimpiä kysymyksiä kyseisen asiakasryhmän ollessa kyseessä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Terapianavigaattorin mahdollisimman laaja käyttö mahdollistaa tasalaatuisen psykiatrisen hoidon tarpeen arvion perustasolla asuinpaikasta riippumatta, mutta on tietenkin huomioitava, ettei terapianavigaattorin täyttäminen ole edellytys hoitoon pääsylle. Hoidon tarpeen arviota tekevien ammattilaisten osaamisen lisääminen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien asiakkaiden ammatillisessa ja empaattisessa kohtaamisessa on tärkeässä asemassa. Asiantuntijasairaanhoitajan konsultaatiomahdollisuus joustavasti tarpeen mukaan on koettu hyödylliseksi ja lisäksi kokemusasiantuntija on yhdessä asiantuntijasairaanhoitajan kanssa osallistunut hoidon tarpeen arviota toteuttavien ammattilaisten viikkotiimiin kerran kuukaudessa. Tähän liittyen kokemusasiantuntija on julkaissut ennalta uutiskirjeen, jonka pohjalta keskustelua on voitu käydä tapaamisissa. 

Edellä mainitun noin kuuden kuukauden mittaisen osaamisen lisäämiseen tähtäävän kokonaisuuden toteuttaminen edellyttää yhteistä linjausta terapianavigaattorin käyttöönotosta sekä selkeitä rakenteita ja resurssointia konsultaatiotoiminnalle. Kokemusasiantuntijan työpanos on tässä toimintamallissa ollut merkittävä, joten senkin osalta korvauskäytäntöjen ja yhteistyörakenteiden on oltava kunnossa.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hoidon tarpeen arviota tekeville hoitajille suunnatun kyselyn mukaan hoitajien osaaminen päihde- ja mielenterveysasiakkaan kohtaamisen osalta on lisääntynyt. Asiakkaiden hoitoon pääsy on nopeutunut ja terapianavigaattoria on hyödynnetty prosessissa yhä useammin. Asiakastyytyväisyys on lisääntynyt. Terapianavigaattorista saatu hyöty on yllättänyt niin asiakkaat kuin työntekijätkin ja palaute on ollut positiivista. Asiantuntijasairaanhoitajan ja kokemusasiantuntijan konsultointimahdollisuus on koettu hyväksi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Selkeä työnjako sekä toimivat rakenteet konsultaatiokäytäntöineen ovat mahdollistaneet toimintamallin kehittämistyön. Ilman kokemusasiantuntijan työpanosta tämä työ ei olisi ollut mahdollista. Asiantuntijuuden tuominen etulinjaan perustason hoidon tarpeen arvioinnin tueksi on keskeistä toimivan palvelujärjestelmän rakentamisessa. Jatkokehittämiskohteena voisi hyvinkin olla vastaavan käytännön rakentaminen muillekin alueille kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Myös kokemusasiantuntijatoiminnan laajentaminen niin, että asiakkaalla olisi mahdollisuus yksilölliseen vertaistukeen, voi parantaa asiakkaan kokemusta ja hoidon laatua.