Monialainen asiakas- ja palveluohjaus. Hyvinvoinnin-palvelutarjotin. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Kehitetään ja käyttöönotetaan hyten monialaisten palvelujen ja toimintojen digitaalinen palvelutarjotin. Kehitetään ja kuvataan toimintamallit, jossa ammattilaiset käyttävät palvelutarjotinta monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kehitetään ja käyttöönotetaan hyten monialaisten palvelujen ja toimintojen digitaalinen palvelutarjotin. Kehitetään ja kuvataan toimintamallit, jossa ammattilaiset käyttävät palvelutarjotinta monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä.
Toimintamallin kuvaus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisessa asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallissa ammattilainen käyttää palvelutarjotinta työvälineenä. Siinä on kyse, että
- hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnot kootaan yhteen paikkaan digitaaliselle palvelutarjottimelle asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettäväksi sekä hyödynnettäväksi
- asiakas- ja palveluohjaus tukee itsenäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemista ja siihen motivoimista
- asiakasohjauksesta ennaltaehkäiseviin kansallisiin, kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on maantieteellisesti laaja-alue. Pohteeseen kuuluu 30 kuntaa ja 416 437 asukasta ja se työllistää yli 18 000 henkilöä. Alueella toimii yli 7000 järjestöä ja yhdistystä sekä yli 50 seurakuntaa ja muita uskonnollisia yhteisöjä. Edellä mainitut tekijät on hyvä ottaa huomioon, että ymmärtää kehittämistyön toimintaympäristön mahdollisuudet, laajuuden ja moninaiset toimintamallit.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohteen hyvinvointialueen väestö ikääntyy ja Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohde on sairastavuus- ja työkyvyttömyysindeksiltään Suomen kolmanneksi heikoimmassa asemassa. Jo nyt nähtävät terveyshaasteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä, jotka on hyvä huomioida toimintamallien laadinnassa sekä palvelutarjottimen sisältöjä, saavutettavuutta, asukaslähtöisyyttä ja viestintää suunniteltaessa.
Kehittämistä rahoitetaan 6/25 asti EU kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) kautta. Ohjelman indikaattori investoinnille on, että alueelliset digitaaliset palvelutarjottimet ovat käytössä Q 4/2024 kaikilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialue voi ottaa käyttöön kansallisesti kehitetyn Tarmoa palvelutarjottimen tai jatkokehittää kansalliset kriteerit täyttävän oman digiratkaisun. Pohteella on päädytty kehittämään omaa digiratkaisua.
Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö. Kesäkuussa 2023 julkaistu THL:n palvelukonsepti* ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL palvelukonseptissa korostuu asukkaiden itsenäinen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Palvelutarjottimen ja toimintamallien avulla muun muassa liikunnan, luonnon ja kulttuurin terveyttä edistävät vaikutukset saavat lisää näkyvyyttä ja tulevat helpommin löydettäviksi. Palvelutarjottimen sisältö tulee nousemaan pitkälti Palvelutietovarannosta, mutta myös muita sisältöjä tuodaan tarjottimelle. Alueellisena ohjenuorana kehittämiselle toimii Pohteen strategia, hankesuunnitelma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelma** ja -hyvinvointikertomus***.
Pohteella hanketta tehdään POP-Digi-Hoitotakuu hankkeessa, missä hyte -palvelukonseptin työpaketissa kehitetään ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista panostamalla ennaltaehkäisevään työhön valittujen kohderyhmien osalta. Pohteen hankestrategian painopisteiksi on nostettu muun muassa yksilö- ja ihmislähtöisyys ("Ihmistä varten"), terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen. Kohderyhmänä ovat aikuisväestöstä ”He, jotka kokevat, etteivät tule riittävästi kuulluksi”, kuten työttömät, ikäihmiset ja paljon palveluita käyttävät. Kun suunnittelemme palveluja ja toimintamalleja heidän lähtökohdistaan, palvelee se koko aikuisväestöä.
Näiden painopisteiden toteutumista edistetään kehittämällä ja käyttöönottamalla hyvinvoinnin edistämisen monialaisten (sote, kulttuuri, liikunta ja luonto) palvelujen kansallisesti ja alueellisesti integroidut, yhtenäiset toimintamallit ja digitaaliset palvelut. Digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimelta löytyy helposti hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä elintapaohjauksen palvelut. Palvelutarjotin tukee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaita sekä ammattilaisia jokapäiväisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hankkeen aikana on tarkoitus kehittää ja kuvata toimintamalleja, joissa ammattilaiset käyttävät hyte -palvelutarjotinta monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä eri kohderyhmille. Kuvaamme myös toimintamalleja, miten eri kohderyhmät (=asukkaat) käyttää tarjotinta. Toimintamallien suunnittelussa hyödynnämme palvelumuotoilua kumppanimme Kaskas kanssa.
*Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi -hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä (THL 2023) https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULHTPK
** Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelma (kesken) https://pohde.fi/wp-content/uploads/2024/01/A_Pohjois-Pohjanmaan-hyvinvointisuunnitelma.pdf
*** Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomus https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/08/Pohjois-Pohjanmaan-hyvinvointikertomus_Valtuusto-hyvaksynyt-12.6.2023_Final.pdf
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kohderyhmä ovat kaikki hyvinvointialueen asukkaat. Lisäksi kohderyhmänä ovat hyte-teemojen parissa monialaista asiakas- ja palveluohjausta antavat ammattilaiset. Muodostettaessa Digitaalisen palvelutarjottimen sisältöjä otetaan alkuvaiheessa erityisesti huomioon haavoittuvassa asemmassa olevat eli "he, jotka kokevat etteivät saa ääntänsä kuuluviin." Jälkimmäinen on pohjois-pohjanmaalaisten asukkaiden laatima nimitys ko kohderyhmältä tulleen ehdotuksen pohjalta, miten he haluavat heitä kutsuttavan. Kun suunnittelemme palveluja heidän lähtökohdistaan, palvelee se koko aikuisväestöä. Pohjois-Pohjanmaalla pilotoinnin kohderyhmäksi on valikoitunut:
- Ikäihmiset
- Paljon palveluita käyttävät
- Pitkäaikaistyöttömät
- Yllä olevia kohderyhmiä kohtaavat ammattilaiset
Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden osallistaminen:
- työpajatyöskentely
- kehittäjäasiakkaat
- haastattelut
- testaustilaisuudet
- infotilaisuudet, tapahtumat
Järjestöjen, kuntien ja seurakuntien osallistaminen:
- sidosryhmäyhteistyö
- yhteiskehittäminen
- työpajat, haastattelut, testaukset, infot
Muut yhteistyö ja kehittäjäkumppanit:
- POP-Digi-hoitotakuu - ja muut hankkeet, Hyvinvointi koordinaattorit, YOH -tiimi
- Kohderyhmien asiantuntijat, esimerkiksi ikääntyvien ja työttömien kanssa työskentelevät ammattilaiset
- Kansalliset verkostot (THL, STM, RRP2, muut hyvinvointialueet)
- Pohteen yhteistyötahot, kuten Viestintä, Tietohallinto, Järjestämisen toimialue, Digitaalinen sote-keskus
Yllä olevia alueellisia kohderyhmiä on kaikkia kutsuttu kevään 2024 aikana palvelutarjottimen toimintamallien ja sisältöjen kehittämiseen liittyvään palvelumuotoilu -projektin työhön. Tähän on liittynyt haastatteluja, työpajoja, testailuja ja infotilaisuuksia.
- Markkinointi ja viestintäsuunnitelma tehty käyttöönoton tueksi
- Digitaalinen jalkauttaminen tarkoitus toteuttaa suunnitellusti hankeaikana syksy 2024-kevät 2025
- Kouluttamista alustan käyttöön annetaan aktiviisesti. Perustettu esim. yhteisiä työtiloja Teams, jotka mahdollistaa tuen antamisen ja sparrailun. Säännölliset tukitunnit ja tilaisuudet alueelle tarjottu eri hyte-teemoissa.
- Alusta asti laajasti informoitu ja osallistettu tulevia käyttäjiä kehittämistyöhön. Tämä tukee juurruttamista palvelun ja toimintamallien käyttöön.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältämä toimintamalli ja digitaalinen palvelutarjotin pilotoidaan käyttöön hankeaikana. Palvelutarjottime 1. versio julkaistaan 11/2024, mutta kehittämistyötä jatketaan ketterästi hankekauden lopuun. Palvelukonseptin tuomat hyödyt ja muutokset tulevat esille konseptin käyttöönoton jälkeen ja niitä mitataan eri mittarein jo pilotoinnista lähtien.