Monitoimijainen etsivä lähityö
Etsivän lähityön toimintamallia on kehitetty eri toimijoiden kanssa moniammatilliseksi ja asiakkaiden osallisuutta vahvistavaksi toimintamalliksi, joka tavoittaa ja tukee palveluiden ulkopuolella olevia asiakasryhmiä.
Toimintamallin nimi
Etsivän lähityön toimintamallia on kehitetty eri toimijoiden kanssa moniammatilliseksi ja asiakkaiden osallisuutta vahvistavaksi toimintamalliksi, joka tavoittaa ja tukee palveluiden ulkopuolella olevia asiakasryhmiä.
Etsivän lähityön toimintamallia on kehitetty eri toimijoiden kanssa moniammatilliseksi ja asiakkaiden osallisuutta vahvistavaksi toimintamalliksi. Toimintamallin avulla tavoitetaan entistä paremmin palveluiden ulkopuolella olevia, vahvistetaan asiakkaiden luottamusta omaan toimintakykyyn (mm. tieto, oma-aloitteisuus, itseilmaisu) sekä heidän osallisuuttaan yksilö-, ryhmä-, ja yhteiskunnallisella tasolla (nähdyksi/kuulluksi tuleminen, rakenteellinen sosiaalityö) mikä voi parantaa muutostyötä ja asiakkaiden palveluun tai yhteisöön kiinnittymistä.
Toimenpiteinä oli monitoimijuuden ja -kanavaisuuden vahvistaminen, yhteiskehittäminen, asiakkaiden osallisuutta tukevien menetelmien kokeilu ja soveltaminen etsivään lähityöhön yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakaspalautteen kerääminen ja kokeilujen ja kehitetyn toiminnan arviointi. Kehittämisen kohteena oli etsivän lähityön toimintakulttuurin muutos monitoimijaiseksi ja työyhteisön osallisuusosaamisen vahvistaminen kaikkia kolmea työn osa-aluetta läpileikkaavaksi: Etsivä ja jalkautuvatyö, verkostotyö ja rakenteellinen sosiaalityö.
Monitoimijaista etsivän lähityön toimintamallia on kehitetty 2021-2023 seuraavien pilottien avulla
1. Osallistavan sosiaalityön menetelmien pilotti (THL 2021-2022) Asiakasosallisuuden edistämisen menetelmäkokeilut, ja ammattilaisten osallisuusosaamisen vahvistaminen
2. Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit (THL 2022-2023) Moniammatillisen etsivän lähityön toimintamalli. Moniammatillista työparityötä (sosiaaliohjaaja-sairaanhoitaja)
3. Digitaalisissa toimintaympäristöissä toimiva sosiaaliohjaus
Yhteiskunnan muutokset kuten digitalisoituminen, palvelupisteiden lakkauttaminen ja peruspalveluiden keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin lisäävät tarvetta syrjäytymistä ennaltaehkäiseville menetelmille. Palvelujärjestelmän vaikeus tavoittaa ja palvella kaikkia asiakasryhmiä sekä pitkät odotusajat palveluihin saattaa jättää osan asiakkaista palvelujen ulkopuolelle. Osalla asiakkaista on taloudellisia ja/tai sosiaalisia haasteita, jotka rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Etsivän ja jalkautuvan työn avulla tavoitetaan palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä ja voidaan pyrkiä rakentamaan luottamusta sekä tarjoamaan apua esim. neuvonnan, palveluohjauksen tai psykososiaalisen tuen avulla. Jalkautumalla asiakkaan elinympäristöön mahdollistuu tasavertaisempi kohtaamisympäristö, luottamusta vahvistava rinnalla kulkeminen sekä elinolosuhteiden ja heikkojen signaalien havainnointi. Työn tulee voida joustaa asiakkaiden ja alueellisten tarpeiden mukaan ja kyetä reagoimaan nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin. Etsivässä työssä keskeistä on luottamussuhteen ja dialogisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen sekä työskentely asiakkaan itse määrittelemien tarpeiden pohjalta. Etsivässä työssä työntekijöillä on laajat ja luovat ongelmanratkaisukeinot: "erityistarpeisiin tarvitaan erityisratkaisut" (Andersson 2013).
Etsivä lähityö tavoittaa Helsingin kaduilla, julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa oleskelevia ja palvelujen ulkopuolelle jääneitä tai niihin heikosti kiinnittyneitä aikuisia. Kohderyhmänä ovat erityisesti mm. asunnottomat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa kamppailevat ihmiset. Etsivä lähityöllä on ollut 2021 noin 200–300 kohtaamista kuukaudessa, joista noin 90 % on tapahtunut kaduilla. Etsivän lähityön kohtaamilla ihmisillä on havaittu sosiaalisten ongelmien ohella useita hoitamattomia samanaikaisia vakavia somaattisia ja psyykkisiä sairauksia (Esim. Etsivä lähityö 2017). Etsivä lähityötä on tehty sosiaaliohjaajien voimin, ja tarve psykiatriselle osaamiselle ja kaduille jalkautuvalle etsivälle sairaanhoitajalle onkin näyttäytynyt ilmeisenä.
Lähtökohta etsivän lähityön kehittämiselle kytkeytyy Helsingin kaupungin strategiaan, Helsingin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan sekä sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelmaan (THL). Lisäksi 1.7.23 alkaen sosiaalihuoltolaissa velvoitetaan hyvinvointialueita järjestämään syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja vaikeimmin tavoitettavien asiakkaiden tavoittamiseksi palvelujen piiriin. Toimintamallin kehittämisellä pyritään hyvinvointierojen kaventamiseen sekä palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Etsivä työ voidaan nähdä sekä ennalta ehkäisevänä työmuotona, jossa proaktiivisella työotteella voidaan tunnistaa ennakoivasti riskitekijöitä että haittoja vähentävänä työnä.
Osallistumisen mahdollistavat voimavarat voivat olla jokapäiväisen selviytymisratkaisujen etsimisen vuoksi heikkoja. Tavoittamalla ja kohtaamalla ihmiset moniammatillisesti ja -kanavaisesti heidän omassa ympäristössään pyritään lisäämään heidän osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta sekä hyvinvointia.
Etsivä lähityö jalkautuu Helsingin alueen kaduilla ja julkisissa tiloissa oleskelevien tai yöpyvien ja palveluiden ulkopuolella olevien henkilöiden pariin. Kohdatut ovat päänsääntöisesti asunnottomia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, jotka tarvitsevat monialaista tukea. Palvelua tarjotaan asiakaslähtöisesti avuntarpeessa oleville ihmisille, joilla on vaikeuksia hakeutua palveluihin tai toimia palvelujärjestelmässä. Apua tarjotaan ikään tai asuinkuntaan katsomatta.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kohtaamisten, havainnoinnin ja asiakaspalautteen systemaattisella dokumentoinnilla sekä verkostotyössä. Vuonna 2021 kirjattiin 200–300 kohtaamista kuukaudessa, joista lähes neljännes oli etsivällä lähityölle uusia kohtaamisia. Valtaosa kohdatuista oli 30–65-vuotiaita ja kolmannes kohtaamisista oli anonyymi. Etsivän lähityön pääasiallinen toiminta keskustelujen ohessa kohtaamisissa: Luottamuksen rakentaminen, neuvonta, motivointi ja palveluihin saattamiset. 10%: ssa kohtaamisissa kohdattu on ilmaissut epäluottamustaan viranomaisia kohtaan ja 6%: ssa on kieltäytynyt avusta. Asiakkaita on kohtaamisten yhteydessä ohjattu tai saatettu pääasiassa päihdepalveluihin (27 %), sosiaalitoimipisteelle (21 %), terveyden huollon palveluihin (15 %), asumispäivystykseen (14 %) ja asumisen tukeen (8 %).
Etsivän lähityön toiminta on lähtökohdiltaan lähes kynnyksetöntä ja erittäin asiakaslähtöistä. Työtä on kehitetty aiemmin asiakkaiden kanssa esim. : Asiakkaiden kanssa kehitetty yhdessä toteutettava sosiaalisen raportoinnin malli (2019), yksittäisiä kokeiluja asiakkaiden mukana olo mm. työnohjauksessa ja rekrytointitilanteissa. Toimintamallin kehittämisen tavoitteeksi asetettiin etsivän lähityön monitoimijuuden vahvistaminen.
Toimintamallin vakiintuminen osaksi arjen työtä vaatii työyhteisöltä etsivän työn orientaation ja periaatteiden sekä moniammatillisen yhteistyön omaksumista. Monitoimijainen etsivä lähityö edellyttää työntekijöiden sitoutumista ja ymmärrystä jaetusta asiantuntijuudesta ja osallisuustyön merkityksistä. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja asiakasryhmien tarpeiden muutokset tulee huomioida ja tarvittaessa mukauttaa ja resursoida toimintaa muutoksia vastaavaksi.
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää moniammatillisen työparin jalkautumista asiakkaiden elinympäristöön, aikaa toimintaympäristöön tutustumiseen sekä asiakasymmärryksen kerryttämiseen. Työmuoto edellyttää työntekijöiltä aktiivista ympäristön havainnointia ja kykyä ottaa kontaktia uusiin ihmisiin. Työntekijöiden tulisi olla helposti lähestyttäviä ja pyrkiä tasavertaiseen ja arvostavaan kohtaamiseen. Jalkautumiselle tulee varata riittävästi aikaa; kontaktin ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa ja työntekijöillä tulee olla valmiudet vastata kynnyksettömästi asiakkaan ilmaistessa olevansa valmis tuen vastaanottamiseen. Etsivän työn vaikuttavuus pohjautuu myös aktiiviselle kasvokkaiselle verkostoitumiselle laajasti eri toimijoiden kanssa.
Työntekijöiltä edellytetään toiminnassaan vahvaa asiakaslähtöisyyttä, aikaa kiireettömälle kohtaamiselle, avoimuutta ja kykyä tarttua ohikiitäviin tilanteisiin asiakastyössä sekä löytää joustavasti uusia ratkaisuja tarvittaessa luovia menetelmiä hyödyntäen. Yhteistyö on asiakkaalle vapaaehtoista. Kenttätyössä tarvitaan toimintarahaa pieniin tarvike- ja eväshankintoihin sekä välineet pieniin hoitotoimenpiteisiin.
Rakenteellinen sosiaalityö on merkittävä osa etsivää lähityötä. Etsivässä työssä dokumentoidaan työntekijöiden asiakkaiden kanssa tekemät havainnot liittyen kohderyhmän elinolosuhteisiin, palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkiympäristössä mahdollisesti kehittyviin ilmiöihin. Tieto kootaan ja välitetään esimerkiksi sosiaalisen raportin muodossa päättäville tahoille ja julkiseen keskusteluun kohderyhmän aseman ja palvelujen parantamiseksi. Rakenteellinen sosiaalityö on keino vahvistaa asiakkaiden ja asiakasryhmien osallisuutta.
Työyhteisön joustavuus, luovuus ja kannustavuus sekä reflektointia ja työparin työskentelyä tukevat rakenteet mahdollistavat onnistuneen kehittämisen. Työyhteisöohjautuvuus, työntekijän aktiivinen toimijuus ja vaikutusmahdollisuudet oman työn kehittämisessä ovat tärkeitä lähtökohtia sekä uuden toiminnan kokeilemiselle että toimintamallin juurtumiselle. Esihenkilö toimii päivittäisjohtaa koko työyhteisöä, fasilitoi ja kannustaa työyhteisöä toimintamallin kehittämiseen sekä johtaa yhdessä määriteltyä muutosta. Organisaatio turvaa resurssit ja tukee toimintamallin juurruttamisessa sekä luottaa työntekijöiden asiakasrajapinnan asiantuntijuuteen ja hyödyntää tarvittaessa etsivän työn tietoa palveluiden ulkopuolella olevista asiakasryhmistä.
2009 perustettu lähityöhanke on vakiinnutettu osaksi Helsingin kaupungin toimintaa 2014. Työmuotoa on vahvistettu 2017 neljällä sosiaaliohjaajan ja 2022 yhdellä sairaanhoitajan vakanssilla sekä määräaikaisella verkossa tehtävän työn sosiaaliohjaajan tehtävällä. Työmuoto näyttää onnistuneen luomaan tasalaatuisen palvelukonseptin, mikä ilmenee asiakkaiden luottamuksena etsivään lähityöhön työntekijästä riippumatta. Viime vuosina on pyritty kehittämään toimintamallia entistä asiakaslähtöisemmäksi (esim. asiakkaiden kanssa tuotettavan sosiaalisen raportoinnin malli). Tulevaisuuden soten myötä on tavoiteltu syrjäytymistä ehkäisyä ja palveluiden saavutettavuuden parantamista kehittämällä etsivää lähityötä moniammatilliseksi ja -kanavaiseksi.
1. THL:n Otso-pilotin avulla kehitettiin 2021 aikana uusia asiakkaiden osallisuutta tukevia menetelmiä, vakiinnutettiin aiemmin kehitettyjä menetelmiä, vahvistettiin laaja-alaista yhteistyötä eri verkostojen kanssa sekä vahvistettiin asiakkaiden osallisuutta etsivän lähityön kaikilla osa-alueilla; Etsivä ja jalkautuvatyö, verkostotyö ja rakenteellinen sosiaalityö. Kokeiluista työyhteisö arvioi 6 menetelmää. Arvioidut menetelmät olivat vertaisten kanssa jalkautuminen, Green care –työhön pohjautuvat menetelmät, eläinavusteisuuteen pohjautuva kontaktinotto kadulla, taidevalokuvausprojekti (Oscar Wollsten), some-gallupit sekä sosiaalinen raportointi. Arviointi pohjautui asiakkaiden spontaanisti antaman palautteen dokumentointiin, valokuvausprojektin yhteydessä toteutettuun asiakaskyselyyn sekä työntekijöiden havaintoihin toiminnan vaikutuksista asiakkaiden osallisuuteen. Toimintaympäristön ja asiakasryhmän haastavien elämäntilanteiden vuoksi systemaattisen kirjallisen palautteen keruu osallistujilta on ollut haasteellista. Kaikki toiminta on ollut kohdatuille vapaaehtoista ja mahdollistanut tai tukenut osallistujien omaehtoista osallistumista. Arvioidut kokeilut ovat tavoittaneet palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä tai ryhmiä, jotka ovat tulleet mukaan yhteiseen toimintaan ja saaneet uusia yhteyksiä muihin ihmisiin tai palveluihin. Kokeilut ovat vahvistaneet osallistujien nähdyksi ja kuulluksi tulemista ja useiden osallistujien oma-aloitteisuutta yhteisessä toiminnassa.
Työyhteisön arvioinnin mukaan työntekijöiden osallisuustyön ymmärrys ja osaaminen on vahvistunut kehittämistyön myötä. Asiakkaiden innostuneisuus, mukaan tuleminen ja oma-aloitteellisuuden vahvistuminen on kannustanut työntekijöitä kokeilujen jatkamiseen ja yhdessä kehitettyjen menetelmien vakiinnuttamiseen.
2. Moniammatillisuus 2022-2023
Toimintamallin muutosta moniammatilliseksi edistivät etsivän lähityön vakiintuneet käytännöt ja rakenteet (esim. työparityö ja yhteisen tiedon jakaminen ja kokoaminen) sekä työyhteisön valmiudet jaetun asiantuntijuuden kulttuuriin (esim. avoimuus, yhteinen tahtotila ja yhdessä oppiminen). Moniammatillisen työparin tavoittamat asiakasryhmät saivat aiempaa oikea-aikaisempaa ja kokonaisvaltaisempaan alkuarviointiin pohjautuvaa tukea omassa elinympäristössään. Etsivän sosiaalityön toimintamallin (THL) pohjalta moniammatillisen etsivän lähityön arvioitiin vahvistaneen erityisesti seuraavia logiikkamallin ydinelementtejä: asiakkaan saamaa yksilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä sovittuja yhteistyörakenteita ja ohjauskäytäntöjä. Muutoksen myötä tarve moniammatilliselle etsivälle työlle on näyttäytynyt työyhteisössä jopa odotettua merkittävämpänä.
Kynnyksetön ja välitön apu sekä turvallinen ja varmistettu siirtymä, olivat työyhteisön mukaan toimintamallin selkeimmin tunnistettavia mekanismeja. Moniammatillisen työparin osaamisen katsottiin voineen nopeuttaa tarpeenmukaisen palvelun löytymistä, sujuvoittaneen asiakkaiden palvelussa asiointia ja mahdollistaneen aiempaa monipuolisempien palveluvaihtoehtojen esittämisen asiakkaalle. Alustavien tulosten perusteella ydinelementtien ja mekanismien ohella myös luottamuksen vahvistuminen näyttää edistäneen toimintamallin oletettujen tulosten toteutumista; 1) asiakas tietää saavansa apua ja 2) palvelut ovat saatavia ja saavutettavia.
3. Digitaalisissa toimintaympäristöissä toimiva sosiaaliohjaus 2022-2023
Kehitetty ja monipuolistettu sosiaalisessa mediassa tehtävää työtä; sisällön monipuolistuminen, palveluiden tunnettavuus on lisääntynyt, laaja-alaisempi ja määrällisesti aiempaa suurempi ihmisten tavoittavuus. Kartoitus ja suunnitelma verkossa tehtävästä etsivästä sosiaalityöstä. Verkossa tehtävä etsivä työ käynnistyi odotettua hitaammin (tietosuojavaikutusten arviointi ja uusien verkkoalustojen käyttöönotto ovat kesken). Ei vielä arviointia.
Kansikuva
