Hyvinvointiranneke omaishoitoperheen tukena
Omaishoitaja saa puhelimeensa tietoa omaishoidettavan tilasta tämän käyttämän rannekkeen välityksellä. Sote-ammattilainen tukee perhettä laitteen käytössä ja ohjaa hyvinvointitiedon perusteella perheen palveluihin oikea-aikaisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Omaishoitaja saa puhelimeensa tietoa omaishoidettavan tilasta tämän käyttämän rannekkeen välityksellä. Sote-ammattilainen tukee perhettä laitteen käytössä ja ohjaa hyvinvointitiedon perusteella perheen palveluihin oikea-aikaisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Omaishoitoperheen yhteyshenkilö (sote-ammattilainen esimerkiksi päiväkeskuksesta tai lähitorilta) kartoittaa omaishoitoperheen palvelutarpeita ja käy asentamassa omaishoitoperheen kotiin hyvinvointitietoa keräävän järjestelmän, johon kuuluvat Vivago Domi POINT -tukiasema sekä tähän kytköksissä olevat hyvinvointitietoa keräävä Vivago CARE -rannekello omaishoidettavalle ja omaishoitajan älypuhelimeen asennettava Vivago MOBILE -sovellus. Oleellisia osia palvelukokonaisuudessa ovat yhteyshenkilön omaishoitoperheelle antama perehdytys, teknologian käytön tuki sisältäen myös teknisen tuen, säännöllinen yhteydenpito, avustaminen hyvinvointitietojen tulkinnassa ja perheen palvelu- ja hyvinvointitarpeiden muutosten tunnistamisessa sekä hyvinvointitietoon perustuva palveluohjaus. Tarvittaessa yhteyshenkilö auttaa virittämään yhteistyötä muiden perheelle palveluja tuottavien tahojen, kuten esimerkiksi asiakasohjauksen, kotihoidon ja lääkäripalveluiden kanssa.
Ranneke välittää tukiaseman kautta omaishoitajan puhelimeen käyttäjäänsä liittyvää hyvinvointitietoa. Jos omaishoidettavan vireys- tai lämpötilassa tapahtuu jotakin poikkeavaa tai jos esimerkiksi yhteys on katkennut, ranneke voi lähettää automaattisen hälytyksen. Asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteyshenkilö säätää automaattisten hälytysten aktivoitumisaiheita ja -herkkyyttä. Rannekkeen käyttäjän on myös mahdollista itse tehdä omaishoitajan puhelimeen ohjautuva painikehälytys. Hälytykset mahdollistavat oikea-aikaisen reagoinnin ja hyvinvointitietojen seuraaminen voi auttaa ennakoimaan rannekkeen käyttäjän voinnissa ja toimintakyvyssä alkavia muutoksia. Jos hyvinvointitiedoissa huomataan esimerkiksi viitteitä vuorokausirytmin heikentymisestä tai passiivisuusjaksojen pidentymisestä, omaishoitoperhe voi tarvittaessa yhteyshenkilön ohjaamana tehdä ennaltaehkäiseviä toimia vuorokausirytmin parantamiseksi tai passiivisuusjaksojen lyhentämiseksi ennen kuin näistä muodostuu ongelmia. Hyvinvointitietojen avulla voidaan myös seurata esimerkiksi unilääkkeiden vastetta. Omaishoidettavan toimintakyvyn tukemiseksi tehdyt korjaavat toimet voivat myöhentää raskaampien palveluiden tarvetta. Hyvinvointitietoja voidaan käyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöksenteon tukena, jos omaishoidettavan palveluntarve muuttuu merkittävästi.
Lähitorin monipuolinen ja maksuton palvelutarjonta on yksi keino vastata omaishoitoperheiden tarpeisiin. Vooler-etäyhteysalustalla voi toteuttaa etäpalveluja ja parantaa lähitorin palvelujen saavutettavuutta. Jos omaishoitoperheellä on käytössään internetyhteydellä varustettu laite, kuten tietokone, älypuhelin, tabletti tai älytelevisio, niin silloin lähitorin palveluohjaus, seniorineuvolan tai fysioterapeutin ohjaus sekä erilaiset liikunta-, rentoutus- ja keskusteluryhmät tai muistia kuntouttava musiikkitoiminta ovat perheen käytettävissä.
Kansallisten tilastojen mukaan ikäihmisten määrä ja kotona asuvien ikääntyneiden määrä ovat olleet kasvussa sekä lukumäärällisesti että prosentuaalisesti (Tilasto- ja indikaattoripankki 2022, ind. 2874, 1044, 1045, 1046). Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita oli Tampereella noin 44 500 eli 19 % väestöstä. Yli 8 % asukkaista oli täyttänyt 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden osuus oli yli 2 %. Seuraavina vuosina yli 65-vuotiaiden määrän ennakoidaan lisääntyvän noin tuhannella henkilöllä vuosittain ja yli 90-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2040 mennessä yli 130 %. Säännöllisten palvelujen, tukipalvelujen tai omaishoidon piirissä oli 75 vuotta täyttäneistä tamperelaisista yhteensä noin kolmannes (32,5 %) vuonna 2019. (Tukea vanhenemiseen. Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi ajalle 2020–2023. Tampereen kaupunki, 2020.)
Tampereen kaupungin vuosille 2020–2030 hyväksymässä Erityisryhmien asumisen palveluverkkosuunnitelmassa on otettu huomioon mm. väestöennusteet, vertailutiedot Suomen suurimmista kunnista, asumispalvelujen trenditiedot ja asiantuntijoiden arvioinnit palvelutarpeen tulevasta kehityksestä. Palveluverkkosuunnitelma ennakoi, että ympärivuorokautisen hoidon tarve lisääntyy 40 % vuosien 2021 ja 2035 välillä. Ikäihmisille suunnatuista sosiaalipuolen palveluista etenkin tehostettu palveluasuminen aiheuttaa vuosittain ison loven valtion ja kuntien talouteen. Kehusmaan (2014, 79–80) mukaan jokainen kotona tehostetun palveluasumisen sijaan vietetty vuosi säästäisi valtion rahoja keskimäärin 30600 € / hlö. Nykyisin tuo summa on varmasti kasvanut ja kasvaa jatkossakin hintojen ja henkilöstökulujen kasvun myötä.
Joissain tapauksissa voi olla haastavaa arvioida raskaampiin palveluihin siirtymisen oikea-aikaisuutta. Tehostetun palveluasumisen tarvetta saattaisi olla helpompi arvioida esimerkiksi teknologisen hyvinvointitiedon perusteella. Kotona asumista ja omaishoitoa tukevien teknologisten ratkaisujen ja verrattain vähäistä henkilöstöresurssia vaativien palveluiden avulla ikäihmisen siirtyminen raskaampiin palveluihin saattaisi lykkääntyä jopa useilla vuosilla ja näin lyhentyisi ikäihmisen viettämä kokonaisaika tehostetun palveluasumisen piirissä.
Ikäihmisten palvelutarpeisiin vastatessa omaishoitajien rooli on merkittävä. Heidän tuekseen etsitäänkin nyt teknologiasta ratkaisuja, joiden avulla sekä omaishoitajan että -hoidettavan kokemus turvallisesta ja laadukkaasta elämästä kotona vahvistuisivat. On tärkeää, että omaishoitajat osallistuvat näiden ratkaisujen kehittämiseen. Omaishoitoperheille jaettiin päiväkeskustoiminnassa tietoa mahdollisuudesta osallistua teknologian pilotointiin. Hyvinvointitietoa keräävän Vivago-ratkaisun lisäksi tarjottuun palvelukokonaisuuteen sisältyi mahdollisuus osallistua lähitorien kuntouttavaan ja hyvinvointia tukevaan toimintaan omassa kodissa, käyttämällä Vooler-etäyhteysalustaa. Osallistuminen lähitorin monipuoliseen toimintaan oli siis mahdollista kotoa käsin. Etäyhteys tarjosi myös mahdollisuuden saada lähitorilta yksilöllistä palveluohjausta fysioterapeutilta, sosiaaliohjaajalta tai seniorineuvolasta.
Lähteet:
Eritysryhmien palveluasumisen palveluverkkosuunnitelma 2020–2030. Tampereen kaupunki. Sosiaali- ja terveyslautakunta 7.5.2020.
Kehusmaa, S. 2014. Hoidon menoja hillitsemässä – Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 131. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Viitattu 2.8.2022. Hoidon menoja hillitsemässä. Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. (helsinki.fi)
Tilasto- ja indikaattoripankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2005-2022. Viitattu 2.8.2022. Etusivu - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi
Tukea vanhenemiseen -Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ajalle 2020-2023. Viitattu 2.8.2022. Suunnitelma ikääntyneen väestön tuksemiseksi ajalle 2020-2023, päivitetty kh 27.1.2020 (1).pdf
Hyvinvointikeskukset ja lähitorit. Tampereen kaupunki. https://www.tampere.fi/hyvinvointikeskukset-ja-lahitorit
Kohderyhmänä ovat ikääntyneet omaishoitoperheet Tampereella. Taatalakeskuksen ja Kaukaharjukeskuksen päiväkeskustoiminnan henkilöstö sekä Pirkanmaan omaishoitajat -yhdistys Pioni ry etsivät yhdessä kokeiluun halukkaita omaishoitoperheitä ja teettivät heille haastattelukyselyn (EuroHIS-8, COPE sekä puolistrukturoitu kysely).
Haastattelukyselyyn osallistui 18 omaishoitajaa ja kokeiluun valikoitui neljä omaishoitoperhettä, eli kahdeksan henkilöä.
Omaishoitoperheet saivat säännöllisesti tukea hyvinvointidatan tulkintaan päiväkeskusten henkilökunnalta ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n projektityöntekijältä (omaishoitoperheiden yhteyshenkilö). Projektityöntekijä keräsi perheiltä käyttäjäkokemuksia. Jos omaishoitajan käyttöön kerätyn tiedon avulla tunnistettiin merkittäviä muutoksia asiakkaan voinnissa, omaishoitaja ja yhteyshenkilö olivat yhteydessä asiakkaan toimintakykyarvioinneista ja palvelupäätöksistä vastaavaan kaupungin asiakasohjaajaan. Rannekkeen keräämä hyvinvointitieto auttoi tekemään oikea-aikaisesti päätöksen palvelusta toiseen siirtymisestä, esimerkiksi silloin kun omaishoidettavan kasvanut palvelutarve edellytti siirtymistä ympärivuorokautisen asumispalvelun piiriin.
Kokeilujakson (6kk) jälkeen projektityöntekijä teki omaishoitoperheille loppuhaastattelukyselyt, joiden avulla saatiin tietoa teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista omaishoitoperheissä. Toimintamallin kokeilussa käytettyjä laitteita ja järjestelmiä (Vivago ja Vooler) koskevan asiakaspalautteen projektityöntekijä välitti kyseisille yrityksille. Käyttäjäkokemusten perusteella kehitettiin teknologiaa ja teknologisia palveluita tiiviissä yhteistyössä.
Teknologian ja tuen yhdistävä toimintamalli on valmis palvelutuote, jota hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää. Palvelukokonaisuus oli omaishoitoperheille ilmainen, sillä rahoitus tarvittaviin laite- ja henkilöstöhankintoihin tuli PirKATI-hankkeelta ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistykseltä.
Vivago- ja Vooler-teknologian käyttöönoton ja hyödyntämisen onnistumisessa ratkaisevaa on omaishoitoperheen osallistuminen, alkuhaastattelu perheen tarpeista, perehdytys, käyttäjätuki, palveluohjaus sekä tekninen tuki. Palvelun tuottaja tarvitsee valmiutta reagoida nopeasti esimerkiksi käyttökatkoksiin tai muihin teknologian toimintahäiriöihin.
Omaishoitoperheelle Vivago-ratkaisu: omaishoitajalla tulee olla älypuhelin ja sen käyttöön vaadittava perusosaaminen.
Laadukas omaishoitoperheen tukeminen Vivago-teknologian avulla edellyttää sote-ammattilaisen puhelinyhteyttä omaishoitoperheen kanssa vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa käyntejä perheen luona. Ammattilainen tarvitsee osaamista Vivago-ratkaisun asentamiseen ja räätälöimiseen sellaiseksi, että se vastaa omaishoitoperheen tarpeisiin. Hänen tulee osata tulkita rannekkeen keräämää hyvinvointitietoa yhdessä omaishoitoperheen kanssa ja tunnistaa mahdollisia palvelu- ja hyvinvointitarpeisiin liittyviä muutoksia. Tiivis yhteistyö teknologiayritysten ja omaishoitoperheen palveluverkostoon kuuluvien tahojen, esimerkiksi asiakasohjauksen, kotihoidon ja lääkäripalveluiden kanssa on tärkeää, jotta teknologiaa ja hyvinvointitietoa pystytään hyödyntämään monialaisesti omaishoidettavan palvelujen suunnittelussa.
Vooler-etäyhteysalustan käyttö vaatii neuvontaa ja ohjattuja tapahtumia järjestävältä taholta käyttäjäkohtaista lisenssiä. Mikäli palveluntarjoaja haluaa varmistaa laajan ja monipuolisen ohjelmatarjonnan, lisenssejä tulee olla hankittuna useita ja osaamisedellytyksenä on etäyhteysalustan peruskäytön lisäksi taito ohjata ja havainnoida kahta yleisöä: läsnäolevia osallistujia ja etäosallistujia. Omaishoitoperheellä etäosallistumisen edellytyksenä on internetyhteydellä varustettu laite.
Vivago ja Vooler-teknologiakokeiluun osallistui 4 omaishoitoperhettä / pariskuntaa. Haastatteluun osallistuivat kaikki kahdeksan henkilöä parhaan kykynsä mukaan.
NPS-kyselyn perusteella omaishoitoperheissä oltiin pääosin tyytyväisiä Vivago ja Vooler -teknologiakokeiluun. Asiakaskokemusta kuvaava NPS-luku oli 25 (kysymys: suosittelisitko palvelua ystävällesi, asteikko -100 … 100). Omaishoitoperheistä neljännes olisi valmiita suorittelemaan ja loput olisivat melko todennäköisesti valmiita suosittelemaan palvelukokonaisuutta ystävälleen.
Vivago-teknologian puhelinsovellus soveltui hyvin omaishoitajan käyttöön. Asiakkaan kokemus teknologian helppoudesta ja tarpeellisuudesta sekä hyvinvointitietojen tulkintaan liittyvä omaishoitajan osaaminen vahvistuivat riittävän perehdytyksen ja tuen sekä teknologian käytön myötä. Omaishoitoperheet olivat kiinnostuneita hyvinvointitiedoista ja heidän valmiudet käyttää teknologiaa lisääntyivät kokeilujakson aikana. Vivago-ranneke soveltui hyvin omaishoidettavan käyttöön, jos hän piti sitä ranteessaan. Rannekkeen käyttöä voi haitata sen kokeminen epämukavaksi tai ahdistavaksi käyttää.
Omaishoidettavan turvallisuuden tunne lisääntyi kokeilun aikana, mikäli hän ymmärsi rannekkeen tarkoituksen. Kolmessa perheessä neljästä rannekkeen käyttäjä ei kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi oppinut painamaan hälytysnappia ja yksi ei kokenut tarvitsevansa hälytysominaisuutta. Omaishoitajien (jotka olivat kaikki yhtä lukuun ottamatta miehiä) taholta ei ilmennyt turvattomuuden tunteita kokeilujakson aikana, mutta omaishoitajien kertoman perusteella tietoisuus Vivago-järjestelmän tuottamista automaattisista hälytyksistä saattoi lisätä myös muistisairaan omaishoidettavan turvallisuuden tunnetta. Omaishoitaja arveli Vivago-ratkaisun tuottaneen turvaa omaishoidettavalle myös sitä kautta, kun omaishoitaja pystyi esimerkiksi mökkireissulla ollessaan katsomaan tiedoista, miten kotona yksin olevan puolison yö oli mennyt.
Hyvinvointitieto auttoi tunnistamaan nopeasti muutoksen omaishoidettavan voinnissa ja mahdollisti yhdessä automaattisten hälytysten kanssa omaishoitajan ennakoivan, oikea-aikaisen ja tietoon perustuvan reagoinnin omaishoidettavan tarpeisiin, jolloin oli mahdollista tehdä korjaavia toimia toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemiseksi ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Hyvinvointitieto auttoi tunnistamaan kuntoutuksen etenemisen ja hahmottamaan nukkumisrytmiä ja unenlaatua, jolloin lääkityksen (erityisesti unilääkkeen) tai avustamisen ajankohtaa voitiin säätää unirytmin kannalta optimaaliseksi. Hyvinvointitieto mahdollisti ja tuki tietoon perustuvaa päätöksentekoa viranomaistaholla tarvittavien palvelujen saamiseksi ja palvelujen pariin ohjautumiseksi oikea-aikaisesti, kuten esimerkiksi asumispalveluihin siirryttäessä, jos asiakkaan vointi muuttui merkittävästi ja palvelutarve kasvoi. Vivago-teknologian tuottama hyvinvointitieto voi siis kohentaa omaishoitoperheen elämänlaatua ja arjen sujuvuutta. Toisaalta hyvinvointitiedon kulkeutuminen omaishoitajan, tässä tapauksessa puolison, seurattavaksi koettiin yhden osallistujan taholla elämänlaatua heikentävänä.
Vooler-etäyhteysalustaa pidettiin tarpeellisena, sillä se mahdollisti esimerkiksi fysioterapeutin tarjoaman etäohjauksen. Mahdollisuus osallistua lähitoritoimintaan etäyhteydellä laajeni kokeilun aikana käsittämään ohjatun liikunnan lisäksi myös muistia kuntouttavia musiikki- ja keskusteluryhmiä sekä yksittäisiä luentoja, joihin kaikkiin omaishoitoperheillä oli mahdollisuus osallistua. Ryhmämuotoisten etäpalvelujen mahdollisuus kiinnosti omaishoitoperheitä vähemmän. Jokaisessa omaishoitoperheessä korostettiin läsnä olevien palveluiden merkitystä ja tarvetta. Selvä viesti oli, että etäpalvelut eivät saa korvata läsnä olevia palveluita. Pilottiin osallistuneilla ei ollut halukkuutta harjoitella etäryhmiin osallistumista, vaikka siihen oli mahdollisuus.
Liitteenä olevan linkin kautta pääset lukemaan tuloksista tarkemmin ja katsomaan myös Case-esimerkkejä.
Jatkotutkimusaiheita:
1. Painikehälytysten vaikutus arjen sujuvuuteen ja turvallisuuden tunteeseen sellaisissa omaishoitoperheissä, joissa muistisairaudet olisi rajattu tutkimusryhmän ulkopuolelle myös omaishoidettavien osalta.
2. Vuorokausikausirytmin korjaaminen etäryhmien avulla
Kansikuva
