Osteoporoosin palvelupolku tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan pohjan osteoporoosia sairastavien hoidon kehittämiseksi laadullisesti hyvänä kokonaisuutena.

Toimintamallin nimi
Osteoporoosin palvelupolku
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Osteoporoosin palvelupolku tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan pohjan osteoporoosia sairastavien hoidon kehittämiseksi laadullisesti hyvänä kokonaisuutena.

Toteutuspaikka
Toimintamalli on kehitetty Suomen Luustoliitossa ja sitä toimeenpannaan hyvinvointialueilla.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Maria Hannula

Luotu

19.09.2024

Viimeksi muokattu

11.04.2025
Ratkaisun perusidea

Osteoporoosia sairastavan palvelupolku tarjoaa tutkittuun tietoon (Osteoporoosi: Käypä hoito -suositus) perustuvan pohjan osteoporoosia sairastavien hoidon kehittämiseksi laadullisesti hyvänä kokonaisuutena. Palvelupolku on kuvaus osteoporoosia sairastavan kokemista palveluista käyden läpi asiakkaan kulkeman matkan palvelussa vaihe vaiheelta kronologisesti. Palvelupolun kuvaaminen auttaa muuttamaan palvelun näkyväksi kuvaukseksi. Se auttaa palveluiden kehittämisessä ja sitä voidaan hyödyntää myös henkilökunnan perehdyttämiseen.

Toimintaympäristö

Osteoporoosi on kansansairaus ja pitkäaikaissairaus. Se ilmenee arjen tilanteissa tulevina murtumina, pituuden lyhenemisenä, selän kumartumisena sekä äkillisenä selkäkipuna. Arviolta 336 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia ja se on vuosittain noin 45 000 luunmurtuman syynä (Scope’21, 2023).

Suomalainen väestö ikääntyy. Yli 65-vuotiaista 44 %:lla voidaan arvioida olevan alentunut luuntiheys (osteoporoosi). Vuodesta 2000 vuoteen 2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 80 %. Tuolloin useampi kuin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Alentunut luuntiheys lisää murtumien riskiä, joista vakavimmat ovat lonkkamurtumat ja nikamamurtumat. Murtumien ilmaantuvuus kasvaa kiihtyvästi suhteessa ikääntyneiden määrän kasvuun. Ikä on yksi keskeisimpiä kaatumisille altistavista tekijöistä.

Pienenergiaisten murtumien seulonta, jotta osteoporoosia sairastavat löydettäisiin jo ensimmäisestä murtumasta, vähentäisi potilaiden kärsimystä sekä pienentäisi yhteiskunnan kuluja. Vuonna 2026 käyttöön otettava HYTE-kerroin huomioi hyvinvointialueella tapahtuneet lonkkamurtumat. Hyvinvointialueilla on paljon potentiaalia rakentaa toimivat hoito- ja palvelupolut murtumien ja osteoporoosin seulontaa varten erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja toisinpäin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Primaarina kohderyhmänä ovat osteoporoosia sairastavat yhteensä 336 000 suomalaista, heidän omaisensa tai korkeassa murtumariskissä olevat.

Luustoliitto on toiminut valtakunnallisena potilasjärjestönä osteopeniaa ja osteoporoosia sairastaville  vuodesta 2004. Asiakasymmärrystä on kerrytetty mm. Luustoliiton hyvän hoidon kyselyn avulla. Kyselyssä on tiedusteltu hyvinvointialueittain hoidon toteutumista ja hoitoon liittyviä haasteita osteoporoosia sairastavan omasta näkökulmasta tarkastellen. Paikallinen jäsenyhdistys tuntee ja tietää alueellisella tasolla, mitä potilaat ovat kertoneet ja kertovat osteoporoosin hoidosta alueella.

Sekundaarina kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaiset, joiden tehtävänä on löytää osteoporoosia sairastavat tai kohonneessa murtumariskissä olevat sekä tarjota heille asianmukainen diagnostisointi, hoito ja hoidon tehon seuranta sekä omahoidon tieto ja tuki. Sekundaarisena kohderyhmänä ovat myös hyvinvointialueen päättävät henkilöt, jotka päättävät siitä, että palvelupolkua aletaan kehittää alueella.

Sekundaarin kohderyhmän osalta asiakasymmärrystä on kerätty ammattilaisille suunnattujen kyselyiden avulla. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Luustoliiton tehtävät juurrutuksessa:

  1. Mallin luonti
  2. Mallista viestiminen hyvinvointialueiden poliittisille ja terveydenhuollon päättäjille
  3. Mallista viestiminen (mm. koulutusten yhteydessä) käytännön työtä tekeville terveydenhuollon ammattilaisille
  4. Aktiivinen avun tarjoaminen palvelupolun suunnitteluun hyvinvointialueiden osteoporoosia sairastavan palvelupolun suunnittelijoille

Hyvinvointialueen rooli palvelupolun suunnittelussa ja käyttöönotossa:

  1. Päätöksenteko palvelupolun suunnittelemiseksi
  2. Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimeäminen palvelupolun suunnitteluun
  3. Käytännön työtä tekevien henkilöiden kutsuminen suunnittelukokouksiin (henkilöt, jotka kohtaavat työssään osteoporoosia sairastavia, murtumapotilaita tai kohonneessa murtuma- tai osteoporoosiriskissä olevia henkilöitä) sekä mielellään Luustoliiton ja liiton jäsenyhdistyksen edustajan kutsuminen mukaan
  4. Suunnittelukokousten järjestäminen ja palvelupolun läpikäynti kohdittain sekä päätösten teko kunkin palvelupolun kohdan osalta
  5. Kuntien ja järjestöjen mukaanotto palvelupolulle (mm. kuntien liikuntatoimi, potilasyhdistysten liikunta- ja vertaistukiryhmät jne.)
  6. Vastuuhenkilöiden nimeäminen (esim. vastuulääkärit erikois- ja perusterveydenhuollosta, vastuulääkäri ja -hoitaja -pari) vastaamaan palvelupolun ylläpidosta ja päivittämisestä jatkossa
  7. Vastuuhoitajan kouluttautuminen luustohoitajaksi (täydennyskoulutus)
  8. Palvelupolun pilotointi ja mahdolliset muutokset polkuun
  9. Palvelupolusta viestiminen ja siihen liittyvän koulutuksen järjestäminen koko hyvinvointialueen laajuisesti
  10. Kaikkien hyvinvointialueen terveyskeskusten lääkäreiden ja hoitajien osaamisen lisääminen osteoporoosista ja palvelupolusta mm. viestimällä ja kouluttamalla sekä esim. vastuuhoitajien nimeäminen kuhunkin terveyskeskukseen ja vastuuhoitajista verkoston rakentaminen (säännöllinen yhteydenpito polun vastuuhoitajan ja verkoston välillä)
  11. Palvelupolun rakentaminen (kotisivuille, mobiilipalvelu jne.)
  12. Aktiivinen viestiminen palvelupolusta hyvinvointialueen asukkaille/asiakkaille
  13. Polun toimivuuden seuraaminen ja päivittäminen tarvittaessa
  14. Jatkossa polun ylläpitäminen polussa mukana olevia kouluttamalla ja viestimällä – tässä vastuuhenkilöillä on keskeinen rooli
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kun hyvinvointialue ottaa palvelupolun käyttöön ja ylläpitää ja kehittää sitä aktiivisesti koko hyvinvointialueen laajuisesti, osteoporoosia sairastavat saavat asianmukaisen ja tasalaatuisen hoidon pitkäaikaissairauteensa koko hyvinvointialueen alueella. Osteoporoosia sairastavat tunnistetaan jo ensimmäisen murtuman jälkeen. Pitkäaikaisena seurauksena on, että a) arjen murtumat vähenevät, b) kaatumishoitojaksot vähenevät, c) lonkkamurtumat vähenevät, d) ikääntyvä väestö ikääntyy aiempaa toimintakykyisempänä ja pystyy asumaan kotonaan aiempaa pidempään.

Ammattilaisen tietämys osteoporoosin hoidosta on lisääntynyt, jonka jälkeen jokainen osteoporoosia sairastava saa hyvät tiedot ja taidot osteoporoosin omahoidon kokonaisuudesta. Sairastava on saanut tiedon, mistä voi saada vertaistukea.

Kun omahoito ja omahoidon tuki toteutuu yhteistyössä hyvinvointialueen ja alueen kuntien eri toimijoiden kanssa, on sillä laajat hyvinvointivaikutukset, jotka heijastuvat yksittäisten kuntalaisten elämään ja arkeen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Edellytykset toimintamallin soveltamiselle ja käyttöönotolle:

  1. Halu parantaa osteoporoosia sairastavien hoidon tilannetta hyvinvointialueella sekä ymmärrys tilanteen vakavuudesta (mm. ikääntyneiden lisääntyvä määrä, osteoporoosia sairastavien löytäminen ajoissa, murtumien ennaltaehkäisy..)
  2. Osaaminen hyvinvointialueen rakenteesta ja palvelupolkujen rakentamisesta
  3. Osaaminen osteoporoosin hoidosta hyvinvointialueen sisällä, edellyttää mukanaoloa palvelupolun eri vaiheiden toimijoilta:
    1. Ensiapupoliklinikka/päivystys
    2. Murtumapoliklinikka/kipsaus/röntgen
    3. Sisätaudit, endokrinologia, reumataudit, geriatria…
    4. Terveyskeskusten lääkärit ja hoitajat (edustus)
  4. Osaaminen hyvinvointialueen viestinnästä
  5. Osaaminen kunta- ja järjestöyhteistyöstä (yhteydet toimijoihin esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöhenkilön kautta)

Soveltaminen eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin:

  • Polun perusrakenne voi sinänsä toimia muissakin pitkäaikaissairauksissa
  • Polun kunta- ja järjestöyhteistyökumppanit ovat osittain samoja kuin muissa pitkäaikaissairauksissa
  • Polkua voidaan hyödyntää niin erikois- kuin perusterveydenhuollossa
  • Polku toimii sovellettuna periaatteessa kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingissä

Sudenkuopat:

  1. Mallin vastuuvetäjä hyvinvointialueella ei tunne riittävästi hyvinvointialueen organisaatiota ja henkilöitä: mukana suunnittelussa ei ole keskeisimpiä toimijoita
  2. Hyvinvointialueella ei ole omaa hoito- tai palvelupolkumallia: oma polkumalli tulee suunnitella ennen polun sisältöjen suunnittelua
  3. Malli suunnitellaan, mutta jatkossa kukaan ei ota siitä vastuuta eikä siihen liittyviä säännöllisiä koulutuksia järjestetä: palvelupolku unohtuu nopeasti
  4. Malli suunnitellaan vain osittain esim. niin, että mukana ei ole murtumapotilaiden seulontaa: potilaat pääsevät polulle vain satunnaisesti
  5. Malli suunnitellaan, mutta siihen liittyviä kirjauksia ei mietitä: asiat jäävät hoitamatta
  6. Malli suunnitellaan, mutta siitä ei viestitä eikä siihen liittyvää osaamista tarjota käytännön työntekijöille: polku ei käytännössä toimi lainkaan
  7. Malli suunnitellaan, mutta polun vastuuhoitajalle ei tarjota luustohoitajan koulutusta: polun osaaminen ei pysy ajan tasalla 
  8. Malli suunnitellaan, mutta terveyskeskuksiin ei nimetä vastuuhoitajia eikä rakenneta vastuuhoitajaverkostoa: terveyskeskuksissa toiminta on satunnaista ja perustuu yksittäisten henkilöiden sitoutumiseen
  9. Malli suunnitellaan, mutta sitä ei ylläpidetä: kuten kaikessa kehittämistoiminnassa, toiminnan ylläpito edellyttää jatkossa viestintää, verkostoja, koulutusta.. Siksi vastuuhenkilöt ovat tärkeässä roolissa