Päijät-Sote laati syksyllä 2019 kokonaisvaltaisen muutosohjelman, joka käynnistyi alkuvuodesta 2020. Ohjelmaa toteutetaan osin STM:n rahoittamien rakenneuudistus- ja 'Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus' -hankkeiden kautta. KATI-ohjelmaan kuuluva KOHTI-hanke toteutetaan osana Päijät-Soten muutosohjelman kehityskärkeä 3, Tasapainoinen ja kustannustehokas palvelurakenne, ja sen sisällä osana tulosaluetta 3.1, Palvelurakennetta kevennetty ja kevyitä & ennaltaehkäiseviä palveluja vahvistettu. Kytkemällä hanke yhtymän laajaan muutosohjelmaan varmistetaan systemaattinen kehitystyö.
Tiivistelmä
Osallisuusmalli koostuu ensisijaisesti kahdesta eri kokonaisuudesta: hyvinvointi-/terveysteknologian elinkaaresta sekä teknologian käyttöön liittyvistä sidosryhmistä. Kun teknologian elinkaari eri vaiheineen käydään läpi työpajoissa kaikkien sidosryhmien kanssa, pystytään luomaan kattava kokonaiskuva - matriisi.
Luodusta matriisista voidaan poimia jokin tietty vaihe - esimerkiksi teknologian käyttöönotto - ja tutkia, mitä tehtäviä ja vastuita millekin sidosryhmälle kuuluu kyseiseen vaiheeseen liittyen. Tämän jälkeen on helpompi suunnitella kyseiseen vaiheeseen liittyviä toimintoja, kuten esimerkiksi ohjeistus- ja koulutustarpeita.
Toisaalta, voidaan valita jokin teema - esimerkiksi muutosvastarinta - ja tutkia matriisia kokonaisuutena ja poimia kaikki valittuun teemaan liittyvät havainnot. Tämä auttaa hahmottamaan sitä, mihin kaikkiin vaiheisiin ja sidosryhmiin jokin tietty teema vaikuttaakaan. Liitteenä olevassa kuvauksessa matriisin rakentaminen on kuvattu visuaalisemmin.
Tuotoksia voi kuvata myös prosessimalleina, jotka auttavat rakentamaan sidosryhmäkohtaisia ohjeistuksia ja pelikirjoja. Prosessikuvaukset auttavat myös tarpeitten kommunikoimisessa päättäjien suuntaan. Liitteenä olevat kuvaukset esittelevät tehtyjä prosessimalleja.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tarpeet teknologian hyödyntämiselle kasvavat koko ajan, kommunikointi lukuisten sidosryhmien välillä tulee olla jatkuvaa ja toiminnan johtaminen ei ole pelkästään teknisten asioiden kanssa painimista, vaan mukana on paljon ihmislähtöisiä haasteita, kuten muutosvastarintaa ja eettisiä näkökulmia. Tästä johtuen toimimman pitää olla keskitettyä ja hyvin organisoitua sekä resursoitua. Käytännössä edellä mainittujen vaatimusten täyttäminen vaatii koordinoivan yksikön olemassaoloa, kutsutaan sitä tässä yhteydessä teknologiayksiköksi. Se suunnittelee ja koordinoi toimintaa, organisoi tekijät ja hallitsee kaiken kaikkiaan kokonaiskuvaa. Teknologiayksikkö toimii myös yhdyspisteenä hyvinvointiorganisaation sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle ja se kommunikoi muiden vastaavien kansallisten yksiköiden kanssa. Teknologiayksikön toimintaa on kuvattu tarkemmin oheisessa liitteessä.
Järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden rooli oli yhtenä keskeisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessamme ja kyseisen roolin merkityksen kasvattaminen on noussut usein esille myös kansallisesti. Yhteistyötä organisaation ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tulisi kasvattaa ja käytännössä se tarkoittaa 100% asiaan resursoidun järjestökoordinaattorin roolin luomista. Järjeistökoordinaattorin ei välttämättä tarvitse olla teknologiayksikön sisällä, mutta yhteistyö kyseisten toimijoiden välillä tulee olla tiivistä ja jatkuvaa.
Jotta voimme optimoida resurssien käyttöä, tulee meidän tietää, mitä kukakin sidosryhmistä voi ja saa tehdä kotiin vietävien teknologioiden toimivuuden varmistamiseksi. Tätä varten tulee tietää, mitä teknologioida asiakkaan luona on käytössä, mitä toimia voi kukakin (asiakas, omainen, lähihoitaja jne.) tehdä ongelmatilanteessa ja jos ongelma ei ratkea, mihin tahoon halutaan yhteyttä otettavan ja miten. Käytännössä tätä haastetta ratkaisemaan luodaan asiakkaan kotona pidettävä teknologiakansio, mikä sisältää tiedon edellä mainittujen haasteiden ratkaisemiseen. Tarkempi selvitys teknologiakansion sisällöstä on esitetty oheisessa liitteessä.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Kotiin vietävien palveluiden tarve Päijät-Hämeessä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina väestön ikääntymisen vuoksi. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapoihin onkin etsittävä innovatiivisia ratkaisuja välittömästi. Asiakasmäärä kasvaa myös siksi, että palvelurakennetta on tarve kääntää suuntaan, jossa yhä suurempi osa ikäihmisistä asuu kotona. Samalla Päijät-Hämeen ja koko maan yhdeksi merkittävimmäksi sote-toiminnan vaarantavaksi haasteeksi on noussut koulutetun, soveltuvan ja alalla pysyvän hoitohenkilöstön saatavuus. Alueella on ammatissa toimivia ja valmistuvia lähihoitajia liian vähän suhteessa tarpeeseen, aiheuttaen kroonistuneen lähihoitajapulan.
Nopeasti kehittyvä teknologia tarjoaa mahdollisuuden etsiä ratkaisuja kasvavan palvelutarpeen haasteisiin. Teknologiaratkaisujen vieminen osaksi ikäihmisten kotona asumista vaatii monialaista osaamista sekä koordinoivaa työotetta. Laitteilla ja sovelluksilla voidaan tukea kotiin vietävissä palveluissa mm. itsenäistä asumista, toimintakyvyn ylläpitoa, sekä yleistä fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Päijät-Soten Kotiin vietävien palveluiden tulosalue on toiminut aktiivisesti ja innovatiivisesti erilaisten teknologisten ratkaisujen etsimisessä ja kehittämisessä.
Jotta palveluista saadaan mahdollisimman toimivat ja kustannustehokkaat, tulee eri sidosryhmien tarpeet ja näkökannat ottaa huomioon hyvin aikaisessa vaiheessa. Minkään toimijan taholta suoritettu sanelupolitiikka ei useimmiten johda hyvää lopputulokseen ja panostaminen suunnitteluvaiheeseen kantaa hedelmää projektin edetessä.
Tällä hetkellä tunnistettuja tarpeita kehittämiselle:
- Asiakas ei saa tietoa käytössä olevista teknologioista, niiden soveltuvuudesta tai käyttöönotosta
- Teknologian käyttöönotto ei ole suunnitelmallista ja koordinoitua organisaation tasolla
- Teknologioiden käyttöönottoon liittyviä tehtäviä kuuluu esim. hoitajille, eikä hoitaja voi täysin keskittyä asiakkaaseen.
- Teknologiat tuottavat paljon dataa, mutta sitä ei saada hyödynnettyä tarkoituksenmukaisesti
- Hyväksi todetuista teknologioista ei saada tietoa oman yksikön tai alueen ulkopuolella
- Teknologioiden käytöstä ei saada palautetta tai arviointeja systemaattisesti
- Teknologioista kommunikointi hyvinvointialueen sisällä ja ulkopuolelle ei ole koordinoitua ja suunnitelmallista
- Teknologioiden keräämää tilannetietoa ei saada johtamisen ja päätöksenteon tueksi
Kohde-/sidosryhminä mallinntamisen aikana olivat:
Ikääntynyt ja lähiomainen
-kotihoidon asiakas ja hänen lähiomaisensa
Organisaatio
-sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä, tässä tapauksessa Päijät-Sote
Lähityöntekijä
-kotihoidon hoitajat sekä esihenkilöt
Teknologiayritys
-teknologisen ratkaisun toteuttaja
Kolmas sektori
-järjestöt, liitot, yhdistykset, seurat, vapaaehtoistoiminta jne.
Sidosryhmien osallistaminen tapahtui työpajojen, Teams-haastatteluiden ja verkkokyselyn avulla.
Tavoitteena oli ottaa huomioon eri sidosryhmien tarpeet ja näkökannat ja toteuttaa teknologian käytön koko elinkaaren kattavien tehtävien mallinnus.
- selkiyttää teknologian käyttöönottoon liittyvät roolit ja vastuut
- tunnistaa teknologian käyttöönottoon tarvittava osaaminen ja sen hallinta läpi koko organisaation
- mallintaa teknologian käytön elinkaari, ideasta käytöstä poistamiseen asti
- muodostaa yhtymätasoisen Hyvinvointi- ja terveysteknologiapalveluyksikön (teknologiayksikkö) tehtävät osana teknologian elinkaarta
Arviointikysymykset:
- Miten mallinnus selkiytti erilaisten sidosryhmien rooleja ja vastuita?
- Miten mallinnus selkeytti osaamistarpeitten hahmottamisen ja hallinnan teknologian käytön eri vaiheissa organisaation tasolla?
- Millaisia prosesseja mallinnuksessa tunnistettiin teknologian käytön elinkaarella?
- Millaisia tehtäviä mallinnuksessa tunnistettiin/määritettiin yhtymätasoiselle teknologiayksikölle?
Päijät-sote on luonut HYTE-kärkien seurantaindikaattorit, joita seurataan hyvinvointialueen laajuisesti (kts. liite). Kyseisistä indikaattoreista KOHTI-hankkeen tuotosten piiriin kuuluu ainakin seuraavat mittarit:
Kokenut esteitä tai huolia sähköisten palveluiden käytössä (%), 65v täyttäneet
-osallisuusmallin avulla saadaan luotua sopivampia palveluita
Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), yli 65 vuotiaat
-kolmannen sektorin systemaattinen mukaanottaminen parantaa mahdollisuuksia osallistua järjestötoimintaan
Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus, % 75 v täyttäneet
-kotiin vietävät teknologiat auttavat itsensä huolehtimisesta
Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, % 65 v täyttäneet
-kotiin vietävät virike- ja kommunikointiteknologiat auttavat yksinäisyyden tunteen vähentämisessä
Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65v täyttäneet / 10 000 vastaavan
-kotiin vietävät teknologiat ehkäisevät tapaturmia ja myös auttavat sattuneiden tapaturmien havaitsemisessa ja hälyttämisessä. Ne myös avustavat kuntoutuksessa.
Rahan puutteen vuoksi ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään
joutuneiden osuus, % 65v täyttäneet
-palveluiden digitalisointi tuo palvelut paremmin ja halvemmin kaikkien saataville
Päivittäisen elämänsä turvattomaksi kokeneiden osuus, % 65v täyttäneet
Päivittäisen elämänsä turvattomaksi kokeneiden osuus, % 75v täyttäneet
-turvateknologia auttaa vähentämään turvattomuutta
-turvattomuuden tunteesta on helpompi raportoida ja huolet käsitellään tehokkaasti, kun roolit ja prosessit on selvillä
Lihavien osuus % 65 vuotta täyttäneet
-erilaiset jumppaohjelmat osana kotiin vietäviä palveluita
-ohjeistusta ja seurantaa digitaalisten palveluiden ja laitteiden avulla
Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT C), % 65v täyttäneet
-sosiaalisten kontaktien lisääminen viriketeknologian avulla
-ohjeistusta ja seurantaa digitaalisten palveluiden ja laitteiden avulla
Osallisuusmalli koostuu ensisijaisesti kahdesta eri kokonaisuudesta: hyvinvointi-/terveysteknologian elinkaaresta sekä teknologian käyttöön liittyvistä sidosryhmistä. Kun teknologian elinkaari eri vaiheineen käydään läpi työpajoissa kaikkien sidosryhmien kanssa, pystytään luomaan kattava kokonaiskuva - matriisi.
Luodusta matriisista voidaan poimia jokin tietty vaihe - esimerkiksi teknologian käyttöönotto - ja tutkia, mitä tehtäviä ja vastuita millekin sidosryhmälle kuuluu kyseiseen vaiheeseen liittyen. Tämän jälkeen on helpompi suunnitella kyseiseen vaiheeseen liittyviä toimintoja, kuten esimerkiksi ohjeistus- ja koulutustarpeita.
Toisaalta, voidaan valita jokin teema - esimerkiksi muutosvastarinta - ja tutkia matriisia kokonaisuutena ja poimia kaikki valittuun teemaan liittyvät havainnot. Tämä auttaa hahmottamaan sitä, mihin kaikkiin vaiheisiin ja sidosryhmiin jokin tietty teema vaikuttaakaan. Liitteenä olevassa kuvauksessa matriisin rakentaminen on kuvattu visuaalisemmin.
Tuotoksia voi kuvata myös prosessimalleina, jotka auttavat rakentamaan sidosryhmäkohtaisia ohjeistuksia ja pelikirjoja. Prosessikuvaukset auttavat myös tarpeitten kommunikoimisessa päättäjien suuntaan. Liitteenä olevat kuvaukset esittelevät tehtyjä prosessimalleja.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tarpeet teknologian hyödyntämiselle kasvavat koko ajan, kommunikointi lukuisten sidosryhmien välillä tulee olla jatkuvaa ja toiminnan johtaminen ei ole pelkästään teknisten asioiden kanssa painimista, vaan mukana on paljon ihmislähtöisiä haasteita, kuten muutosvastarintaa ja eettisiä näkökulmia. Tästä johtuen toimimman pitää olla keskitettyä ja hyvin organisoitua sekä resursoitua. Käytännössä edellä mainittujen vaatimusten täyttäminen vaatii koordinoivan yksikön olemassaoloa, kutsutaan sitä tässä yhteydessä teknologiayksiköksi. Se suunnittelee ja koordinoi toimintaa, organisoi tekijät ja hallitsee kaiken kaikkiaan kokonaiskuvaa. Teknologiayksikkö toimii myös yhdyspisteenä hyvinvointiorganisaation sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle ja se kommunikoi muiden vastaavien kansallisten yksiköiden kanssa. Teknologiayksikön toimintaa on kuvattu tarkemmin oheisessa liitteessä.
Järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden rooli oli yhtenä keskeisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessamme ja kyseisen roolin merkityksen kasvattaminen on noussut usein esille myös kansallisesti. Yhteistyötä organisaation ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tulisi kasvattaa ja käytännössä se tarkoittaa 100% asiaan resursoidun järjestökoordinaattorin roolin luomista. Järjeistökoordinaattorin ei välttämättä tarvitse olla teknologiayksikön sisällä, mutta yhteistyö kyseisten toimijoiden välillä tulee olla tiivistä ja jatkuvaa.
Jotta voimme optimoida resurssien käyttöä, tulee meidän tietää, mitä kukakin sidosryhmistä voi ja saa tehdä kotiin vietävien teknologioiden toimivuuden varmistamiseksi. Tätä varten tulee tietää, mitä teknologioida asiakkaan luona on käytössä, mitä toimia voi kukakin (asiakas, omainen, lähihoitaja jne.) tehdä ongelmatilanteessa ja jos ongelma ei ratkea, mihin tahoon halutaan yhteyttä otettavan ja miten. Käytännössä tätä haastetta ratkaisemaan luodaan asiakkaan kotona pidettävä teknologiakansio, mikä sisältää tiedon edellä mainittujen haasteiden ratkaisemiseen. Tarkempi selvitys teknologiakansion sisällöstä on esitetty oheisessa liitteessä.
Osallisuusmallin yhteinen työstäminen on auttanut tunnistamaan teknologian käytön kriittisiä prosessin vaiheita ja tuonut esiin tämänhetkiset haavoittuvuudet: esimerkiksi mistä puuttuu osaamista, missä kohdin prosessia ei ole vastuutahoa tai -henkilöä, mitä työvaiheita on jäänyt kokonaan piiloon jne. Mallinnusprosessi on auttanut myös tunnistamaan yhtymätasoisen Hyvinvointi- ja terveysteknologiapalveluyksikön (teknologiayksikkö) tehtäviä. Tavoitteena on, että nyt tuotetun tiedon pohjalta voidaan lähitulevaisuudessa käynnistää hyvinvointialueelle Hyvinvointi- ja terveysteknologiapalvelut -yksikkö. Osallisuusmallin työstäminen on tuonut hyvin esille tehtäväkentän laajuuden sekä onnistuneen toiminnan vaatimukset.
Mallinnusprosessi on tuonut esille keinoja miten voidaan vastata olemassa oleviin yhteisiin haasteisiin, esimerkiksi:
- Kotihoidon hoitohenkilöstön riittävyys on jatkuva haaste ja mallinnuksen avulla on tunnistettu mitä työtehtäviä voidaan antaa muiden ammattiryhmien tehtäväksi hoitajilta, esimerkiksi hyvinvointiteknologia-asentajille
- Teknologioiden hankintapäätöksiä tekevät tarvitsevat tukea, jotta hankintaprosessissa osataan ottaa huomioon tarvittavat vaatimukset
- Teknologian käytön elinkaaren hallinta estää "kaappiin unohtuneet" laitteet
Mallintamisen aikana pystyttiin hahmottamaan tehtäviä ja vastuita eri sidosryhmille, sekä määrittelemään toivottuja yhteydenpitomenetelmiä teknologian elinkaaren eri vaiheissa. Mallintamisen avulla pystyttiin löytämään myös mahdollisia eturistiriitojen paikkoja (esim. datan omistajuus), mikä helpottaa niiden huomioimista ja ratkaisemista. Tarve eettisten pelisääntöjen luomiselle ja jalkauttamiselle nousi esille mallinnusprosessin aikana. Kyseisten sääntöjen avulla voidaan varmistaa ratkaisujen toimivuus ja reiluus kaikkien sidosryhmien näkökulmista. Eettisiä pelisääntöjä on esitelty oheisessa liitteessä.
Jotta teknologiat saadaan käyttöön ja että niitä myös käytetään, tulee muutoksen ja teknologian käyttyttämisen syy ja tarve olla kaikille selvää. Tällä tavoin pystytään estämään muutosvastarintaa eri sidosryhmien osalta teknologian käytön eri vaiheissa.
Jotta toimintamalli saadaan onnistuneesti käyttöön, tulee roolit, vastuut ja omistajuus organisaation sisällä olla selkeitä. Lisäksi muutoksella pitää olla vahva tuki riittävän korkealla organisaatiossa, jotta sitoutuminen toimintamallin muutokseeen saadaan aikaiseksi. Jatkuva viestintä ja yhteydenpito organisaation sisällä ja sidosryhmien kesken on kriittisen tärkeää sekä hankkeen suunnittelu- että toteutusvaiheessa: kaikkien osallisten pitää tietää, miksi muutosta ollaan tekemässä. Asiakkaan ja ammattilaisten teknologian käytön osaamisen varmistaminen koko teknologian elikaaren aikana on avainasemassa. Sillä varmistetaan, että laitetta käytetään oikein ja jatkuvasti ja että motivaatio sen käyttämiseen pysyy korkeana.
Osallisuusmalli on hyvinkin sovellettavissa muillekin kohderyhmille ja toimintaympäristöille. Käytännössä mitä enemmän erilaisia ratkaisuja toimintaympäristöllä on käytössään ja mitä enemmän sidosryhmiä liittyy suunnitteluun, käyttöönottoon ja teknologian käyttämiseen, sitä enemmän on tarvetta osallisuusmallin kaltaisille työkaluille, samoin kuten teknologiayksikön kaltaiselle koordinoivalle toimijalle.
Kenties suurimpana haasteena on jatkuvuuden varmistaminen. Kun kehityshanke on ohi, pitää teknologiayksikkö saada perustettua mahdollisimman nopeasti. Henkilöstö, budjetti ja muut resurssit pitää olla riittävät, jotta toiminta saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti ja uskottavasti. Toiminnalla pitää olla johdon tuki ja riittävän vahva mandaatti toimimiseen.