Teknologian käytön elinkaaren tehtävien ja vastuiden mallinnus

Osallisuusmalli koostuu ensisijaisesti kahdesta eri kokonaisuudesta: hyvinvointi-/terveysteknologian elinkaaresta sekä teknologian käyttöön liittyvistä sidosryhmistä. Kun teknologian elinkaari eri vaiheineen käydään läpi työpajoissa kaikkien sidosryhmien kanssa, pystytään luomaan kattava kokonaiskuva - matriisi.

Luodusta matriisista voidaan poimia jokin tietty vaihe - esimerkiksi teknologian käyttöönotto - ja tutkia, mitä tehtäviä ja vastuita millekin sidosryhmälle kuuluu kyseiseen vaiheeseen liittyen. Tämän jälkeen on helpompi suunnitella kyseiseen vaiheeseen liittyviä toimintoja, kuten esimerkiksi ohjeistus- ja koulutustarpeita.

Toisaalta, voidaan valita jokin teema - esimerkiksi muutosvastarinta - ja tutkia matriisia kokonaisuutena ja poimia kaikki valittuun teemaan liittyvät havainnot. Tämä auttaa hahmottamaan sitä, mihin kaikkiin vaiheisiin ja sidosryhmiin jokin tietty teema vaikuttaakaan. Liitteenä olevassa kuvauksessa matriisin rakentaminen on kuvattu visuaalisemmin.

Tuotoksia voi kuvata myös prosessimalleina, jotka auttavat rakentamaan sidosryhmäkohtaisia ohjeistuksia ja pelikirjoja. Prosessikuvaukset auttavat myös tarpeitten kommunikoimisessa päättäjien suuntaan. Liitteenä olevat kuvaukset esittelevät tehtyjä prosessimalleja.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tarpeet teknologian hyödyntämiselle kasvavat koko ajan, kommunikointi lukuisten sidosryhmien välillä tulee olla jatkuvaa ja toiminnan johtaminen ei ole pelkästään teknisten asioiden kanssa painimista, vaan mukana on paljon ihmislähtöisiä haasteita, kuten muutosvastarintaa ja eettisiä näkökulmia. Tästä johtuen toimimman pitää olla keskitettyä ja hyvin organisoitua sekä resursoitua. Käytännössä edellä mainittujen vaatimusten täyttäminen vaatii koordinoivan yksikön olemassaoloa, kutsutaan sitä tässä yhteydessä teknologiayksiköksi. Se suunnittelee ja koordinoi toimintaa, organisoi tekijät ja hallitsee kaiken kaikkiaan kokonaiskuvaa. Teknologiayksikkö toimii myös yhdyspisteenä hyvinvointiorganisaation sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle ja se kommunikoi muiden vastaavien kansallisten yksiköiden kanssa. Teknologiayksikön toimintaa on kuvattu tarkemmin oheisessa liitteessä. 

Järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden rooli oli yhtenä keskeisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessamme ja kyseisen roolin merkityksen kasvattaminen on noussut usein esille myös kansallisesti. Yhteistyötä organisaation ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tulisi kasvattaa ja käytännössä se tarkoittaa 100% asiaan resursoidun järjestökoordinaattorin roolin luomista. Järjeistökoordinaattorin ei välttämättä tarvitse olla teknologiayksikön sisällä, mutta yhteistyö kyseisten toimijoiden välillä tulee olla tiivistä ja jatkuvaa.

Jotta voimme optimoida resurssien käyttöä, tulee meidän tietää, mitä kukakin sidosryhmistä voi ja saa tehdä kotiin vietävien teknologioiden toimivuuden varmistamiseksi. Tätä varten tulee tietää, mitä teknologioida asiakkaan luona on käytössä, mitä toimia voi kukakin (asiakas, omainen, lähihoitaja jne.) tehdä ongelmatilanteessa ja jos ongelma ei ratkea, mihin tahoon halutaan yhteyttä otettavan ja miten. Käytännössä tätä haastetta ratkaisemaan luodaan asiakkaan kotona pidettävä teknologiakansio, mikä sisältää tiedon edellä mainittujen haasteiden ratkaisemiseen. Tarkempi selvitys teknologiakansion sisällöstä on esitetty oheisessa liitteessä.