Esteetön yhteisöllisyys tarkoittaa kaikkien yhteisön jäsenten osallisuuden mahdollistamista. Tärkeäksi tulee koordinaation rooli yhteisöllisyyden rakentamisessa. Tässä toimintamallissa näkökulma on alueellisen yhteisöllisyyden synnyttämisessä ja kannattelussa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Esteetön yhteisöllisyys
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Esteetön yhteisöllisyys tarkoittaa kaikkien yhteisön jäsenten osallisuuden mahdollistamista. Tärkeäksi tulee koordinaation rooli yhteisöllisyyden rakentamisessa. Tässä toimintamallissa näkökulma on alueellisen yhteisöllisyyden synnyttämisessä ja kannattelussa.

Toteutuspaikka
Kotipirtti ry:n Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke
Paikkakunta tai maakunta
Tampere
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Riitta Birck

Luotu

10.06.2020

Viimeksi muokattu

01.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin kulmakivi on yhteisöllisyyttä mahdollistava koordinaatio. Yhteisöllisyys ei synny itsestään, ellei yhteisön jäsenillä ole vahvaa kiinnostuksellista tai toiminnallista yhteistä nimittäjää. Samalla alueella tai samassa talossa asuminen ei sitä välttämättä ole, varsinkin jos kyseessä on isompi asuinyhteisö. Yhteisöllisyys ei siis automaattisesti synny, vaikka tarjolla olisi tilalliset puitteet. Toiseksi yksittäisten ihmisten on vaikea nousta jonkun tilaisuuden järjestäjäksi ilman "valtuutuksia", varsinkin isomman ryhmän joukosta.

Toimintamallissa koordinaatio (esim. palkattu yhteisökoordinaattori) kutsuu ihmisiä koolle, tutustuttaa heitä toisiinsa, innostaa, rohkaisee, näkee ihmisten taitoja ja toiveita, antaa toiminnallisia valtuutuksia ja auttaa yhteisöllisen toimintakulttuurin syntymistä. Esteettömän yhteisöllisyyden näkökulmasta yhteisöllinen toimintakulttuuri pitää sisällään erityisesti sen, että yhteisössä toimiminen ja erilaisista vapaaehtoistehtävistä vastaaminen yhdessä jonkun toisen kanssa on mahdollista myös niille, jotka yleensä ovat toiminnan kohteena, esimerkiksi muistisairaat, lapset, huonosti suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajat jne. Tämän mahdollistaminen tarvitsee ainakin alkuun koordinaatiota ja toimintakulttuuriin vaikuttamista.

Esteettömän yhteisöllisyyden jatkuvuuden kannalta kriittinen kohta on ihmisten vaihtuminen ja yhteisön uudet jäsenet. Heidän perehdyttämiseen täytyy panostaa ja kertoa paikan tavoista, säännöistä ja mahdollisuuksista sekä kutsua mukaan toimintaan ja auttaa naapurustoon tutustuttamisessa. Yhteisön alkutaipaleella tätä voi tehdä palkattu koordinaattori, mutta jatkossa siihen kannnattaa kouluttaa innostavia vapaaehtoisia.

Toimintaympäristö **

Yhteisöllisyydestä kaivataan uudistunutta ratkaisua ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja toisaalta hyvinvointivaltion kustannusten hillitsemiseksi. Oletuksena on, että yhteisöllisyys ja osallisuus yhteisössä poistaa yksinäisyyttä, luo turvallisuutta ja vahvistaa yksilön kokemaa merkityksellisyyttä, jotka lisäävät hyvinvointia

Elämme ajassa, jonka yhteiskunnallista toimintaympäristöä kuvaa ennustamattomuus, maailmankuvan sirpaloituminen ja kansalaisten luottamuksen heikkeneminen demokraattisen järjestelmän toimivuuteen ja perinteisiin instituutioihin. Yhä useammalla on kokemus siitä, ettei tarpeita kuulla eikä ihmisen omalla toiminnalla ole merkitystä. Vaarana on, että osallisuus elitisoituu eli äänensä saa paremmin kuuluviin aktiivinen väestö, jolla on resursseja ja verkostoja. (Kumpula 2017, 9–10)

Yhteisöllisyyden näkökulmasta tulevaisuuden metatrendit kertovat, että postnormaali aika, tunteiden korostuminen ja eriytyminen kytkeytyneessä maailmassa luovat tarpeen moniäänisyydelle, dialogille ja osallisuuden mahdollistamiselle (Dufva 2020, 53)

Yhteisöllisyydestä toivotaan ratkaisuja yksinäisyydelle ja turvattomuudelle ja niiden aiheuttamille ilmiöille. Yhteisöllisyys näyttäytyy positiivisena vastavoimana modernin yhteiskunnan yksityistymisen, yksinäisyyden ja turvattomuuden ongelmiin.(Jolanki 2017, 8.)

Kehittämishankkeen toimintaympäristönä on alueellisen yhteisöllisyyden kehittäminen. Yhteisöllisiksi mainittuja asuintaloja rakennetaan, mutta yhteisölliset tilat ja yhteisöllinen elämä jää syntymättä, ellei kukaan ole "tuuppamassa" yhteisöllisyyttä alkuun. Kehittämishankkeen tehtävänä on löytää ratkaisuja siihen, miten alueellinen yhteisöllisyys autetaan alkuun ja miten yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikuttamisen paikkoja mahdollistetaan kaikille.

Mainitut lähteet: 

Dufva Mikko (2020) Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Vantaa: Sitra.

Jolanki Outi (2017) Johdanto. Teoksessa Jolanki Outi, Leinonen Emilia, Rajaniemi Jere, Rappe Erja, Räsänen Tiina, Teittinen Outi ja Topo Päivi Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. 8–13.

Kumpula Kristiina (2017) Esipuhe. Teoksessa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE (2017) Kohti autonomista ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimintasuunnitelma 2017–2021.Oikeusministeriön julkaisu 49/2017. Helsinki: Oikeusministeriö. 9–10.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa elävät ihmiset. Erityisesti huomion kohteena ovat alkuvaiheen muistisairaat, joille toivotaan yhteisöllisen asumisen monisukupolvisessa ympäristössä tuovan mahdollisuuksia osallisuuteen ja toimijuuteen sairaudesta huolimatta.

Esteettömän yhteisöllisyyden mahdollistamisen näkemyksiä ja ideoita on kerätty kyselyllä (N=55), ja tulokset on avattu pro gradu -tutkielmassa Esteetön yhteisöllisyys: Alueellisen yhteisöllisen arjen alkuun auttaminen ja kannattelu. Tutkimuksen etenemisestä ja tutkimustuloksista on keskusteltu kuukausittaisissa Yhteisöllisyyskahvit-tilaisuuksissa, joissa osallistujia on ollut paikalla 6-8.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallia tullaan soveltamaan Tampereen Käräjätörmän alueen yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Vuoden 2021 aikana yhteisöllisyyttä rakennetaan olemassa olevissa asuinyhteisöissä kartoittaen ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaen asukkaiden yhteistoiminnallisia toiveita, kehittäen palvelutalon hoitokulttuuria yhteisöllisyyden näkökulmasta, rakentaen yhteisöperehdyttäjän roolia ja järjestämällä alueella yhteisöllisiä tapahtumia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamalli on vielä kokeilussa ja sen täysimittaiseen toteuttamiseen Tampereen Käräjätörmän alueella on mahdollisuus vasta sitten, kun alueen lisärakentaminen lähtee liikkeelle ja alueelle muuttaa uusia asukkaita. (Tilanne heinäkuu 2021)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa kaikkiin yhteisöllisyyttä tavoitteleviin ryhmiin, yhteisöihin tai asuintaloihin. Oleellista on panostaa innostavaan koordinaatioon, kuulostella yhteisön jäsenten toiveita ja vahvistaa toimijuutta ja kevyitä ja ketteriä vapaaehtoistehtäviä.

Kansikuva
Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Yhteisöllisyys Osallisuus Ikääntyminen Esteettömyys

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Yksinäisyys

Kohderyhmä

Ikäihmiset Lapset ja varhaisnuoret Maahanmuuttajat Nuoret Nuoret aikuiset Omaiset Opiskelijat Perheet Työikäiset