LOV ME - Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi

Prosessin avulla päihde- ja mielenterveysongelmia kohdanneet henkilöt ja heidän läheiset sekä SOTE-ammattilaiset kehittävät yhdessä mielen hyvinvointia vahvistavia uusia palveluja, käytäntöjä ja toimintoja. Prosessi yhdistää toipumisorientaation sekä yhteiskehittämisen.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
LOV ME - Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Prosessin avulla päihde- ja mielenterveysongelmia kohdanneet henkilöt ja heidän läheiset sekä SOTE-ammattilaiset kehittävät yhdessä mielen hyvinvointia vahvistavia uusia palveluja, käytäntöjä ja toimintoja. Prosessi yhdistää toipumisorientaation sekä yhteiskehittämisen.

Toteutuspaikka
LOV ME-hankkeen fasilitoimana Pääkaupunkiseudulla sekä Kymenlaaksossa (kunta, kuntayhtymät ja järjestöt
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Tietoa muualla

Tekijä

Pasi Paksuniemi

Luotu

03.06.2021

Viimeksi muokattu

12.08.2021
Ratkaisun perusidea **

Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessin avulla päihde- ja mielenterveysongelmia kohdanneet henkilöt ja heidän läheiset sekä SOTE-ammattilaiset kehittävät yhdessä mielen hyvinvointia vahvistavia uusia palveluja, käytäntöjä ja toimintoja. Prosessi yhdistää toipumisorientaatio-ajattelun sekä yhteiskehittämisen.

Prosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta: 1. Aloitustapaaminen 2. Ideointi 3. Työstäminen 4. Kokeilu 5. Tunnistaminen 6. Mallintaminen 7. Käyttöönotto 8. Levittäminen

Käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessissa voittavat kaikki:

- Palvelunkäyttäjät hyötyvät uusista, ihmisen kohtaavista palveluista ja käytännöistä sote-alalla

- Kokemusasiantuntijat hyödyntävät ja jakavat omaa kokemustaan sekä saavat merkityksellistä palkkatyötä

- Sote-työntekijät saavat itselleen uusia näkökulmia, työkavereita ja rikkaan, monimuotoisen työyhteisön

- Organisaatiot hyötyvät kokemusasiantuntijuuden muodostuessa luontevaksi osaksi palveluiden yhteiskehittämistä

Toimintaympäristö **

Suomen kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 ehdottaa yhden painopistealueen yhteydessä, että palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjien näkemykset hyödyntäen kokemusasiantuntijoita ja asiakkaiden kokemuksia. 

kakspy ry:n LOV ME-hankkeessa vuosina 2018-2021 kehitetty ja käytetty Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi edistää kokemusasiantuntijuuden vahvistumista myös julkisen sektorin rakenteisiin. Tämä taas edistää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä myös tulevaisuuden sotekeskuksissa. Moniäänisesti, luovasti ideoiden sekä yhteiskehittämällä saamme merkityksellisempiä, ihmisen kohtaavia palveluja ja vahvistamme konkreettisesti demokratiakehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.  

Prosessissa toimimisessa keskeistä on kaikkien osapuolten positiivisen mielenterveyden vahvistuminen, jonka kehittymistä seurataan henkilökohtaisella tasolla THLn positiivisen mielenterveyden mittariston avulla. 

Kokemusasiantuntijoille jotka kehittävät prosessia sekä avulla uusia palveluja ja toimintoja voidaan maksaa hankkeen budjetista palkkioita. Tämä osaltaan edistää kokemusasiantuntijoiden kokemaa mielekkyyttä, vahvistaa heidän työllistymismahdollisuuksia sekä luo uusia kokemusasiantuntijuuteen perustuvia työnkuvia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Keskeisiä kohderyhmiä ovat:

1) Mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneet koulutetut kokemusasiantuntijat Helsingissä ja Kymenlaaksossa
2) Mt- ja päihdeongelmia kohdanneet perheenjäsen- ja läheiskokemusasiantuntijat Helsingissä ja Kymenlaaksossa
3) Yhteistyöorganisaatioiden työntekijät/ammattilaiset, jotka kohtaavat mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneita ja läheisiä 

Kokemusasiantuntijat (n. 60 hlöä) ovat alusta asti olleet kehittämässä käyttäjälähtöistä kokeilevan kehittämisen prosessia sekä olleet prosesseissa mukana ideoiden, suunnitellen, kokeillen, mallintaen ja levittäen toimintamalleja yhdessä ammattilaisten kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTOSTA

- Johdon sitoutuminen on keskeistä uuden toimintamallin sekä ajattelumallin (topipumisorintaatio) käyttöönotossa

- Käyttöönotto edellyttää sisäistä viestintää ja sparrausta SEKÄ usein muutosta toimintatavoissa ja toimintaan liittyvien henkilöiden ajattelussa -> tähän panostaminen sekä ajan käyttäminen

-Muutoksen mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta käyttöönotettava toiminto tuottaa toivottua hyötyä -> esim. prosessi uusi innostava työtapa organisaation jatkuvassa kehittämistyössä

- Prosessin ja sen avulla kehitettyjen toimintamallin käyttöönottovaiheessa on hyvä tehdä prosessin ja mallien käyttöä edistävien tekijöiden sekä mahdollisten esteiden ja riskien tunnistamista -> "mahdollisuudet ja uhat"

- Kokeilevan kehittämisen prosessit vaativat fasilitointiresurssia ja- osaamista -> tämän huomioiminen

LEVITTÄMISVAIHE

- Tavoitteena on saada käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessi sekä sen avulla syntyneet toimintamallit käyttöön mahdollisimman laajalti organisaatiossa

- Levittämisvaiheessa itse prosessia sekä sen avulla kehitettyjä ja mallinnettuja toimintamalleja esitellään eri keinoin, levittämisvaiheen toimia voivat olla esim. viestintä, (mini)seminaarit ja esitykset, kahdenväliset suhteet jne. 

-> Viesti monikanavaisesti prosessin sekä käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämisestä ja käyttöönotosta organisaatiossasi. Käytä viestinnän tukena toiminnallisia kuvia ihmisistä.

-> Viesti eri toimintamallin hyötyjä palvelunkäyttäjille, ammattilaisille ja organisaatiolle

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Arvioinnin tuloksia/ Positiivisen mielenterveyden vahvistuminen: 

Hankkeen aikana on 30 hlöä käyttänyt 14-kohtaista Positiivisen mielenterveyden mittaristoa. 67 % kyselyn täyttäneistä koki positiivisen mielenterveyden vahvistuneen. Joten tämän ko. mittariston käytöstä saadun tiedon perusteella ja ko. otannalla (N=30) tarkasteltuna voidaan siis todeta, että hankkeen toimintaan/prosessiin osallistuminen on vahvistanut kohderyhmän positiivista mielenterveyttä.

Lisäksi Positiivisen mt:n mittaristoa täydentäen on vuoden 2020 asiakaskokemuskyselystä poimittavissa väittämiä positiivisen mt:n vahvistumiseen liittyen:
-80 % vastaajia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että he ovat saanut onnistumisen kokemuksia hankkeessa
-74 % oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, toimintaan osallistuminen on muuttanut käsitystä itsestä positiivisempaan suuntaan ja se on lisännyt heidän hyvinvointiaan.

Hankkeessa teetetyn sidosryhmäkyselyn (N = 19) kautta on myös selkeästi osoitettavissa, että positiivisen mielenterveyden vahvistaminen mahdollistuu hankkeessa tapahtuvan yhteiskehittämisen kautta 100-prosenttisesti hyvin tai melko hyvin (ka. 3,94 asteikolla 1-4).

Arvioinnin tuloksia/ toimintakulttuurin muutos sekä uusien toimintamallien syntyminen ja käyttöönotto:

Hankkeessa teetetyn sidosryhmäkyselyn (N = 19) kautta on osoitettavissa, että toiminta/prosessi on vahvistanut yhteiskehittämistä mukana olleiden organisaatioiden edustajien näkökulmasta; täysin tai jokseenkin samaa mieltä oltiin 68 %: sesti (ka. 3,67).

Kun puolestaan kysyttiin, että onko toiminta/prosessi vahvistanut käyttäjälähtöisyyttä organisaatiossanne, niin täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 68 % (ka. 3,67).

Ja kun kysyttiin, että onko toiminta vahvistanut kokemusasiantuntijuutta ja toipumisorientaatiota organisaatiossanne, oli täysin tai jokseenkin-prosentit sekä keskiarvot ensimmäiseen 73 % (ka. 3,60) ja
jälkimmäiseen 62 % (ka. 3,33). 

Lisäksi toiminnan tuloksellisuutta vahvistavat hyvin sidosryhmäkyselyn (N = 19)
kaksi väittämää;
- 95% (ka. 3,82) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että ammattilaiset saavat hankkeesta uusia positiivista mt: tä vahvistavia menetelmiä ja käytäntöjä työhönsä.
-78 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että (hankkeen) toiminnan avulla omaan organisaatioon on syntynyt uusia toimintoja ja/tai palveluja

Vinkit toimintamallin soveltajille **

- Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja/tai eri toimintaympäristöissä, ainakin SOTE-organisaatioissa.  -> Keskeistä on käyttäjälähtöisyyteen keskittyminen prosessissa

Eri käyttötapoja:

1) Tuodaan aloitustapaamisten kautta palvelunkäyttäjät/kokemusasiantuntijat jne.  yhteen ja he ideoivat LOV ME-teemojen ja oman kokemuksen näkökulmasta asioita, palveluja ja toimintoja joita tarvitaan tai olisi tarvittu oman toipumis-/kuntoutumispolun varrella. Tämän jälkeen kutsutaan ammattilaiset/työntekijät mukaan ja yhteiskehitetään ideoita kokeiluiksi sekä tunnistetaan kokeilun toimivat avainasiat ja mallinnetaan toimintamalliksi.

2) Heti prosessin alusta asti kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset yhteiskehittämässä; tällöin lähtökohtana on  jokin organisaation/ammattilaisten tietty määritelty tarve ja sen “ratkaisuun” tuodaan mukaan kokemustieto ja toipumisorientaatio. työstetään eteenpäin prosessissa samoin kuin kohdassa 1.

- Prosessiin osallistuvien henkilöiden keskinäisen, hyvän ja tasa-arvoisen vuorovaikutuksen sekä luottamuksen synnyttäminen on tärkeää, jotta toivottuihin muutoksia voidaan saada aikaiseksi

- Johdon sitoutuminen on kekseistä uuden toimintamallin käyttöönotossa sekä sisäistä viestintää ja sparrausta asian tiimoilta 

- muutosta toimintatavoissa ja toimintaan liittyvien henkilöiden ajattelussa -> tähän panostaminen ja ajan käyttäminen

- fasilitointiin panostaminen (resurssi, osaaminen)

Kansikuva
Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Yhteiskehittäminen Kokemusasiantuntijuus Palvelumuotoilu Kokeilu Mielenterveys

Ilmiöt

Arvojen muutokset Elinikäinen oppiminen Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Omaiset Organisaatiot Työikäiset Työttömät