PirSOTE Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus

Tiivistelmä loppuarvioinnista, 1/2024

1.Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen saavuttamista edistettiin PIrSOTEssa monen eri työpaketin välityksellä. 

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv hoidon tarpeen arvioinnista maaliskuun 2020 tilanteen mukaan oli 49,2% toteutuneista käynneistä. Syksyllä 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv varhaisimmasta kontaktista hoitoon AvoHilmon mukaan oli 61% toteutuneista käynneistä. Luvuissa on laskua aiempaan verrattuna, mutta tilanteessa tulee huomioida myös muuttunut toimintatapa ja hoidon tarpeen arvioinnin ratkaisukeskeisyys.  Seurantakyselyssä kaikissa organisaatiossa lääkäri on konsultoitavissa hoidon tarpeen arvioinnissa, 14/26 yksikössä lääkäri on samassa tilassa fyysisesti. Hoituki-sovelluksen ja yhdessä kehitettyjen hoito-ohjeiden myötä on mahdollisuus yhtenäiseen hoidon tarpeen arvion tekemiseen. Seurantakyselyn mukaan 25/26 käyttää Hoitukea hoidon tarpeen arvioinnin tukena. Hoidon jatkuvuutta seurataan COC-indeksillä. Pitkäaikaisen hoidon asiakkaille on määritetty hoidon/palvelun koordinaattori (omatyöntekijä) 17/26 yksikössä. Pirkanmaan kunnista tai ns. vanhoista yhteistoiminta-alueista 14/15 kävivät kehittämiskoulutuksen (Hyvä vastaanotto 2.0 tai PirSOTEn saatavuusvalmennus) hankkeen aikana

Sähköinen asiointi on lisääntynyt koko hyvinvointialueella. Reaaliaikaisen sähköisen asioinnin kehitys ei näy AvoHIlmon tilastoinnissa nousua. Syynä on osin kirjaamis-/tilastointitekniset haasteet potilastietojärjestelmien tiedonvälityksessä. Tilastoissa avosairaanhoidossa on ollut 280 000 reaaliaikaista etäkontaktia 1-10/2023. Chat ja videovastaanottojen mahdollisuus on käytössä kaikilla soteasemille. Sähköiset viestit asiakkaalta ammattilaiselle odottavat digiklinikkaratkaisua. Nettiterapiat lääkärin lähetteellä käytössä koko alueella. 

Maakunnan kuntien/yt-alueiden digitaalisten palveluiden lähtötilanne oli kokonaisuudessaan sirpaleinen ja rinnakkaisia ratkaisuja sisältävä. Hankkeessa luotiin Pirkanmaan hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden tasot-toimintamalli. Malli kuvaa asiakkaan digitaalisten palveluiden eri asiointimahdollisuuksia ja toimii pohjana erilaisissa kehittämiskohteissa lisäämässä ymmärrystä eri palveluista suhteessa ammattilaisen työpanokseen. Hyvinvointialueella on myös käytössä yhtenäinen sähköisen asioinnin portaali, joka mahdollistaa asukkaiden kirjautumisen, vahvan tunnistautumisen, asioinnin suostumusten hallinnan ja yhteystietojen tallentamisen. Asukkaiden ohjaus sähköiseen asiointiin helpottuu, kun kaikki ohjataan samaan osoitteeseen asuinkunnasta riippumatta. Sähköisen asioinnin sisältöjä, kuten ajanvarausmahdollisuuksia ja lomakkeita yhdenmukaistettiin tavoitteena yhdenvertaiset sähköiset asiointimahdollisuudet. Hankkeen aikana tunnistettiin etäkonsultaatioiden tarpeet, ja kun tekninen ratkaisu löytyy, etäkonsultaatioita voitaneen edistää nopeastikin. Digitaalista asiointia edistettiin luomalla Pirkanmaan hyvinvointialueen digituen toimintamalli sisältäen sekä asukkaan että ammattilaisen digituen.

Pirkanmaan hyvinvointialue irtautui DigiFinlandin Omaolon ja Omasuuntiman palvelusopimuksista syksyllä 2023 ja ohjaa palvelukysyntää 1.5.2024 aloittavalle Digiklinikalle. Mielenterveystalo-verkkopalvelun käyttöä jatketaan. Myös Päivystysapunumero on laajasti käytössä Pirkanmaan kunnissa. Lisäksi hankkeen aikana luotiin sähköisten lomakkeiden yhtenäistämisen toimintamalli ja tuotettiin sähköisiä lomakkeita kolmessa prioriteetissa. PTV:n palvelut ja asiointikanavat on kuvattu rakenteisesti, selkeästi ja asiakaslähtöisesti ja ne toimivat pysyvänä avoimena pohjadatana. Hyvinvointialueelle perustettiin Chattibot ja Soteluuri toimi muutosvaiheen tukena. Luotiin myös sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen chattibotin jatkuvan kehittämisen toimintamalli että videovastaanottojen edistämisen toimintamalli ammattiryhmittäin. Pirkanmaan hyvinvointialueen neuvolachat-palvelu oli ensimmäinen kaikille pirkanmaalaisille yhdenvertaisesti saatavissa oleva chat-palvelu. 

Suun terveydenhuollon osalta hanke tuki uutta organisaatiota muodostamaan suun terveydenhuollon kokonaisuutta ja siten oli viemässä aiemmin jo kehitettyjä toimintamalleja käytäntöön. Suuhygienistien koulutuksen lisäämisen myötä on monialaisuuden rooli vahvistunut suun terveydenhuollossa hankkeen tavoitteiden mukaisesti. 1 vuotiaiden tarkastukset on sähköistetty hankeen aikana kokonaan ja lisäksi koulutustarjontaa on lisätty. Hankkeen alussa käyntitilastoja ei ollut saatavilla, nyt ovat AvoHilmossa muiden ammattiryhmien tapaan.  Suuhygienistikoulutus on käynnistymässä Tampereella syksyllä 2024. Muuntokoulutus lähihoitajasta hammashoitajaksi käynnistyi 2023 aikana ja on pysyvä toimintamalli. Erikoishammaslääkärikoulutuksen nykyinen malli on kuvattu toiminnan jatkokehittämisen tueksi. Suun terveydenhuollon yksilöllinen omahoitosuunnitelma on otettu yhtenäiseen ja pysyvään käyttöön Pirkanmaalla. Suun terveydenhuolto on ollut mukana monialaisen yhteistyön toimintamallin laadinnassa ja muiden ammattiryhmien edustajia on ollut mukana suun terveydenhuollon toimintamallien laadinnassa/heitä on kuultu sisältöjen suhteen. Lisäksi on luotu yhteisiä käytäntöjä suun terveydenhuollon ja avosairaanhoidon välille. PirSOTE- hankkeen aikana yhteistyön tiivistäminen on onnistunut erinomaisesti.

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on laadittu Miepä-asiakkaan hoidon prosessista geneerinen malli, jonka avulla jatketaan hoidon yhtenäistämistä koko alueella. Vastaanottotoimintaan kaikille soteasemille on palautettu oma päihdepotilaiden hoito pois keskitetyistä ratkaisuista. Soteasemista raportoi saaneensa koulutusta päihdepotilaiden kohtaamiseen 4/23 mennessä 19/26. Päihdesairaanhoitajan konsultaatio on tukemassa koko alueen kaikkia ammattilaisia. Hyvinvointialueen osana normaalitoimintaansa toteuttaman Psykiatrian selvitystyöhön osallistumisen kautta on tuotu hankkeen kehittämää konsultaatiomallia osaksi organisaatiota. Konsultaatiomalli käynnistyy tammikuussa 2024 ja laajempi käyttöönotto toteutetaan digiklinikan alustaan tukeutuen. Alueelliset erot psykiatrian saatavuudessa ovat edelleen merkittävät; palveluiden saatavuutta kehitetään osana psykiatrian selvitystyön mukaista toimintaa.

Pirkanmaalle on luotu THL.n kuntoutuksen yleistä toimintamallia mukaillen Pirkanmaan kuntoutuksen yleinen toimintamalli, jonka tarkoituksena on raamittaa kuntoutuspalveluiden toteuttamista Pirkanmaalla. Yleisen toimintamallin mukaisesti on kehitetty muita kuntoutuksen alaprosesseja ja toimintamalleja, huomioiden kuntoutustarpeen tunnistamisen, arvioinnin, suunnitelman, päätökset, palvelut ja etuudet, kuntoutujan ympäristöä koskevat toimenpiteet, prosessin seurannan ja arvioinnin. Myös ikäkohtaisia kuntoutuspalveluiden kehittämiseen liittyviä erityistarpeita on huomioitu esim. lasten ja aikuisten hyvän arviointi- ja terapiasuunnitelman laatimisen ohjeissa. Fysioterapeutin suoravastaanottomalli on vakiintuneessa käytössä koko Pirkanmaalla 15/15 alueella. Suoravastaanottoon erikoistuneita fysioterapeutteja on Pirhassa n. 59. Kotikuntoutuksen toimintamalli valmistui hankkeen aikana ja on Pirhassa yhteisesti käytössä. Kotikuntoutuksessa on myös kehitetty etävastaanottotoimintaa. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa on kehitetty mm. lääkinnällisenä kuntoutuksena hankittavien kuntoutuspalveluiden toimintamalli. Lisäksi on laadittu työntekijöiden ohjeet lasten ja aikuisten hyvän arviointi - ja terapiasuunnitelman laatimiseksi. Ohjeita ja toimintamallia on juurrutettu Pirhaan v. 2023 aikana ja se on yhteisesti käytössä.

Perhekeskuksen johtamisrakenne ja toimenpidekokonaisuus valmistuivat, kuten myös perhekeskuksen käsikirja ja verkkotreeni perehdytyksen ja käyttöönoton tueksi. Näistä kokonaisuuksista löytyvät keskeisimmät toimintamallit ja kuvaus yhteisestä toimintakulttuurista ml. monialainen kumppanuus, kokemusasiantuntijamalli, ilmiölähtöisen työskentelyn ja osallisuuden toimintamalli, systeemisen toimintamallin koordinointimalli sekä Lapset puheeksi menetelmän koordinaatio. Lisäksi kehitettiin ja implementoitiin monia maakunnallisia varhaisen tuen toimintamalleja. Sähköisen perhekeskuksen sisällöt luotiin, kun ajatuksena oli kuntakohtaisten sähköisten perhekeskusten käyttöönotto. Nyt tavoitteena on kuitenkin perustaa Pirkanmaan oma sähköinen perhekeskus, jossa painopiste on entistä vahvemmin digitaalisen asioinnin lisäämisessä perhekeskustoimintaan. Lapsivaikutusten koordinointiehdotus valmistui hankeaikana. Maakunnallinen koordinointi ei kuitenkaan ollut hankkeen lopussa selkeästi sovittuna ja se jää toteutettavaksi hankkeen jälkeiseksi ajaksi. Opiskeluhuollon tavoitekokonaisuus valmistui kesäkuussa 23. Syksyllä lisättiin tavoitteisiin kuraattorin käsikirja, joka on valmis ja ilmiölähteisen työskentelyn kokeilut, joita on toteutettu mm. Sastamalassa yhdessä järjestötoimijoiden kanssa. Nuorten (13-25-vuotiaiden) monialaisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelukokonaisuuksiin liittyvää kokeilu- ja kehittämistoimintaa aloitettiin ja saatiin osin konkretisoitua, mutta ei vielä maakunnallistettua. Asiakasohjausta on kehitetty yhteistyössä muiden palvelulinjojen kanssa.

Lastensuojelun kehittämisen osalta tärkeimmät tuotokset ovat: lastensuojelun organisoituminen ja työnkuvien yhdistäminen, systeemisen työn koulutussuunnitelma ja koordinaatiomalli, lomakkeiden yhtenäistäminen, arvioinnin työkirja sekä lapsen oikeudet lastensuojelussa esitteen valmistuminen. 

Maksuttoman ehkäisyn nykytilanteen selvitys valmistui. Lisäksi käyttöönotettiin koko Pirkanmaan hyvinvointialueen laajuinen toimintamalli ja hoitopolku alle 25-vuotiaiden maksuttomaan ehkäisyyn. 

Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien osalta hankkeessa koulutettiin ja juurrutettiin varhaisten interventioiden näyttöön perustuvia menetelmiä onnistuneesti. Menetelmien kouluttaminen lisäsi lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden saatavuutta sekä ennaltaehkäisi ohjautumista erikoissairaanhoidon palveluihin. Aikuisten varhaisvaiheen osalta tukeudutaan Terapiat etulinjaan -toimintamalliin, joka sisältyy sekä hyvinvointialueen strategian sekä erilliseen syksyllä 2023 valmistuneeseen psykiatrian selvityksen toimeenpanoon. Työikäisten sekä ikääntyneiden psykososiaalisten menetelmien osalta koko hyvinvointialueella on otettu käyttöön Terapianavigaattori. Lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdennetun Ohjatun omahoidon koulutuksen on aloittanut/suorittanut noin 240 sotekeskusten työntekijää.  Lievien- ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdennetussa, vuoden kestävässä Kognitiivisessa lyhytterapiakoulutuksessa on 40 sotekeskusten mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaista. Kaikilla näillä menetelmillä on pystytty tukemaan asiakkaiden psykososiaalisten menetelmien saatavuutta.

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hyötytavoitteen saavuttamista tavoiteltiin Pirkanmaalla uudistamalla sote-peruspalvelujen prosesseja, käyttöönottamalla moniammatillisia elintapaohjauksen palvelupolkuja sekä vastaamalla koronapandemian aiheuttaman tuen tarpeeseen. 

Hyvinvointialueella tunnistettiin erilaiset monialaiset tiimit ja niiden toiminnan periaatteet sekä luotiin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyössä monialaisen yhteistyön prosessimalli. Myös Monialaisen yhteistyön opas laadittiin yhteistyössä ja se julkaistiin Intrassa ja kuvattiin Innokylään. Oppaan jatkokoordinoinnista sovittiin vuoden 2023 lopulla. Minun tiimini- toimintamalli kuvattiin ja otetaan käyttöön tiekartan mukaisesti sote-asemilla ja perhekeskustoiminnassa. Stop- työryhmän toiminta laajeni Tampereen toiminnasta koko Pirhan laajuiseksi palveluksi. Lisäksi hankkeen aikana mallinnettiin monia seudullisia erityisasiantuntijatiimejä: Pirkanmaan sosiaali- ja kriisipäivystys 24/7 sekä virka-aikainen päivystys mallinnettiin ja muutettiin Pirhan laajuiseksi, Jälkihuollon palvelusta tuli Pirhan laajuinen yhteinen tiimi, Lupa- ja valvontayksikkö muuttui Pirhan laajuiseksi, omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun yksikkö ja näistä omaishoito laajeni koko Pirhan laajuiseksi, apuvälineyksikkö muuttui Pirhan laajuiseksi palveluksi.  Vammaispalvelun liikkumisen tuen tiimi on perustettu ja palvelee koko Pirhaa.  Työkykytalon osalta mallinnus on tehty työkyky -hankkeessa. Nepsy-tukitiimi on mallinnettu ja kehittäminen jatkuu. 

Yhteisökeskus ja yhteisöneuvonnan palvelu kuvattiin ja otettiin käyttöön Pirhassa muutamilla paikoilla. Lähitoriverkostojen työkäytäntöjä on yhtenäistetty ja lähitoreille on annettu koulutusta asiakas- ja palveluohjauksen osalta. Pirkanmaalainen lähitoriverkosto palvelee koko Pirkanmaan asukkaista päihde- ja mielenterveyskuntoutujia ja ikäihmisiä sekä vammaisasiakkaita kotona asumisen tukena. Yhteisökeskustoiminnassa ja lähitoritoiminnassa järjestöt ovat keskeisiä toimijoita ja ja mukana toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Lähitorikehittämisessä on tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa ja hyte-toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Asiakaskokemuksen ja - osallisuuden osalta hanke on tukenut Pirhan yhteisen suunnitelman tekemistä. Pirhan tasolla on koottu lasten, nuorten ja perheiden palveluihin Asiakaskokemus ja osallisuus -verkosto, joka lähtee toteuttamaan Pirhan asiakaskokemusohjelmaa lapsi-ja perhe-erityisyys huomioiden. Työikäisten sosiaalityön linjalla asiakasraatitoiminta on laajentunut koko Pirhan laajuiseksi. Rakenteellinen sosiaalityö on otettu käyttöön koko Pirhan alueella, kuten myos rakenteellisen sosiaalityön raportointi.

Palvelulinjojen yhteistyönä on mallinnettu geneeristä asiakasohjausmallia.  Asiakasneuvonnan, asiakasohjauksen ja palveluohjauksen käsitteet määriteltiin hyvinvointialueelle sekä mallinnettiin yhdessä matalankynnyksen asiakasohjausta (sis. nettisivut, chatbot, chat, sote-luuri, linjakohtainen neuvonta ym.). Linjattiin kuitenkin 5/2022, että asiakasohjaus tapahtuu palvelulinjakohtaisesti. Sosiaalihuollon konsultaatio kuvattiin työikäisten sosiaalityön osalta. Työkykykoordinaattoripilotointi sote-asemilla on toteutettu ja kuvattu Innokylään. Sosiaalisen kuntoutuksen malli on pilotoitu ja kuvattu Innokylään.

Elintapaohjauksen palvelupolkutyössä kaikki hyvinvointialueen kunnat ovat julkaisseet vuoden 2023 aikana "Hyvinvointia elintavoilla" verkkosivustollaan kunnan tuottamat työikäisten elintapaohjauksen palvelut.  Alueellinen ravitsemusohjauksen, hoidon ja johtamisen malli on valmis ja toimeenpannaan Pirhan ravitsemusterapiayksikön kautta. Kaikkien 23 kunnan hyvinvointikoordinaattoreilla oli käyttöoikeudet PUHTI-raporttiin vuonna 2023. Alueellisen HYTE- ja EPT-yhteistyön kokonaisuuden malli (Pirkanmaan kahden kolmion vastinparimalli) valmistui ja otettiin käyttöön alueellisen yhteistyön rakenteiden mallina. SOTEKU-tehtäviin liittyvä Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin Pirhassa helmikuussa 2023 ja toimeenpano käynnistettiin syksyllä 2023. Hyvinvointialueen kaikissa kunnissa on nimetty lakisääteinen EPT-toimielin ja EPT-työryhmä (23/ 23 kuntaa). Pirhassa on aluehallituksen iltakoulussa hyväksytty alueellinen ehkäisevän päihdetyön suunnitelma. Sen tultua hyväksytyksi aluevaltuustossa viimeistellään alueellinen EPT-vuosikello, joka sisältää myös alueellisen EPT-tuen. 

Koronapandemian aiheuttaman tuen tarpeeseen vastattiin Pirkanmaalla kehittämällä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja (mm. Elämä edessä-malli). Elämä edessä mallin jatkokehittämisen päätös tehdään vuonna 2024, kun saadaan nuorten mielenterveystyön kokonaisuus maakunnallisesti selkeäksi. Malli on valmis ja joissakin kunnissa käytössä. Lisäksi osana matalan kynnyksen perheohjauksen mallia koulutettiin yli 200 ohjaajaa toteuttamaan ryhmämuotoista menetelmää. Perhepolku verkkokurssi on käytössä koko maakunnassa. 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden hyötytavoitetta edistettiin PirSOTEssa vahvistamalla peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sote-keskusten tiedolla johtamista. Vuoden 2023 lopulla jokaisesta sote-keskuksesta löytyy pysyvät kehittäjäosaajien tiimit, mikä oli lähtötilanteen tavoitteena. Toimintamallit kuitenkin ovat vaihtelevia. Tiimien muodostumista haastaa palveluverkkouudistus ja sitä myöden myös henkilöiden vaihtuvuus asemien välillä. TKIOn osalta luotiin sopimusrakenne yhteistyölle yliopiston ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. 

Pitkäaikaissairauksien seurantamallin sisällöt hyväksyttiin käyttöön avopalveluiden linjalla. Keväällä 2023 toteutetussa seurantakyselyssä 60 % Tampereen ulkopuolisista kunnista oli käytössä pitkäaikaissairauksien seurantamalli ja Tampereella yhdellä 11:sta sote-asemasta. Kyselyn mukaan seurantamallia käytetään hoidon tarpeen arvioinnin tukena sekä terveys - ja hoitosuunnitelmien yhteydessä. Varsinaiseen käyttöönottoon panostettiin nimenomaan syksyn 2023 aikana. Seurantamallin sisältö on hyväksytty käyttöön koko avopalveluiden linjalla. 

Hyvinvointialueella päätettiin syksyllä 2023 luopua OmaOlon käytöstä. Sitä ennen oltiin kehittämisessä mukana, korvaavaa toimintoa ei ole toistaiseksi. Kansallisessa mittarikehityksessä oltiin mukana tietojohtamisen yksikön johtaessa toimintaa vuonna 2023. Terveys- ja hoitosuunnitelman osana on huomioitu potilasturvallisuussuunnitelma. Omavalvontayksikön alaisuudessa kehitettiin laajemmin asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmia, joihin hanke antoi konsultaatiotukea.

Maakunnallisen tiedolla johtamisen työ siirtyi v. 2023 aikana hyvinvointialueen tietojohtamisen yksikön vastuulle. Myös terveyspalveluiden kirjaamisen yhdenmukaistamisen vastuu siirtyi Pirhan tietojohtamisen yksikölle, jota hanke tuki. Asia jäi keväällä organisaation käynnistymiseen liittyvien haasteiden sekä uusien järjestelmien kilpailutuksien jalkoihin. Tärkeänä asiana on uusissa järjestelmissä kirjaamisen käyttöönotto huomioiden muuttuneet vaatimukset kansallisesti. Sosiaalipalveluiden kirjaamiskäytäntöjen tueksi hanke kokosi kirjaamisvalmentajia yhteen ja tuki yhtenäistämisen suunnittelua. Perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmien tilanne on edelleen hyvin heterogeeninen. On osallistuttu järjestelmäkilpailutuksen valmisteluun. Avosairaanhoidon mittariston kehittäminen oli hankkeen vastuulla vuoden 2022 loppuun saakka. Prioriteetteja olivat: valmistautuminen erityisesti hoitotakuun kiristymiseen ja siihen liittyviin mittarointeihin huomioiden kansallinen kehitys. Saatavuus ja jatkuvuusmittareiden lisäksi panostettiin hyvinvointialuerahoituksen mittariston ymmärtämiseen ja toiminnan kehittämiseen niistä tarpeista, mm. HYTE-mittaristo. Mittarit siirtyivät tietojohtamisen vastuuyksikön tehtäväksi vuodelle 2023 ja työtä tuettiin hankkeesta.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantaminen

Monialaisuutta ja yhteentoimivuutta tarkasteltiin PirSOTE-hankkeessa monialaisen yhteistyön erilaisten työkalujen kautta sekä kehittämällä maakunnallista sähköistä konsultaatiorakennetta. 

Pirkanmaan hyvinvointialueella OmaSuuntiman ostopalvelusta luovutaan keväällä 2024. hankkeessa luotiin monialaisen yhteistyön prosessimalli sekä Minun tiimini-toimintamalli. Minun tiimini- toimintamallissa ja STOP-työryhmässä pyritään tunnistamaan monialaisen yhteistyön asiakkaat, jotka hyötyvät tiimityöstä ja siinä on hyödynnetty Parempi arki- hankkeen aikana kehitettyjä herätteitä. Palvelutarpeen arvioinnin osalta järjestettiin lakikoulutusta ja laadittiin ohjeistusvideo sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arviointiin. Päätettiin, että Minun tiimini -toimintamalli otetaan käyttöön kaikilla palvelulinjoilla tiekartan mukaisesti vuosina 2023-2025. Toimintamallin käyttöönotto on aloitettu sovituilla laajan palvelun sote-asemilla syksyllä 2023. Käyttöönoton tukena on Moodle-koulutus. Toimintamalli on myös kuvattu Innokylään. Toimintamallia tukee monialaisen yhteistyön opas sekä hyvinvointialueella käyttöön otettava monialaisen yhteistyön suostumuslomake ( kela y100) ja siihen laadittu keskitetyn luvituksen prosessi ja ohjeet. 

Hankkeen aikana pilotoitiin THL hankkeena Avain-mittaria. Avain mittaria ei otettu Pirhalla 2023 käyttöön, koska jäätiin odottamaan uutta sosiaalihuollon asiakasjärjestelmää ja siihen tulevaa asiakassuunnitelmalomaketta, jossa voidaan hyödyntää Avain-mittareiden osioita. Minun tiimini- toimintamallissa ja STOP-työryhmässä laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa yhteinen asiakassuunnitelma, jonka tiimiin osallistuneet ammattilaiset tarpeellisilta osin tallentavat omiin järjestelmiinsä.  Vammaispalvelussa on koulutettu ammattilaisia tunnistamaan monialaisen yhteistyön kohtia, joissa yhteinen asiakassuunnitelma on tarpeellinen. Asiakassuunnitelmien lukumääriä ei ole saatu, koska hyvinvointialueen kunnissa on vielä erilliset asiakas -ja potilastietojärjestelmät vuonna 2023 ja erillistä kyselyä ei tehty.

Fysiatrin konsultaatiomalli on kehitetty suunnitelman mukaisesti ja jatkunut vuoden 2022 kehitetyn mukaisesti, mutta suoravastaanottofysioterapeuteille ei ole saatu sairaalapalveluista pysyvää konsultaatiokanavaa.  Loppuvuodesta 2023 purettiin päihdepsykiatrian jonoa psykiatrikonsultaatiomallia hyväksi käyttäen. Pilotin pohjalta mallinnettiin 2024 käyttöön otettava psykiatrian keskitetty konsultaatiomalli, jossa kiireettömissä konsultaatioissa on mahdollista saada psykiatri kiinni virka-aikana ja mahdollistetaan myös yhteisvastaanottojen pitäminen. 

5. Kustannusten nousun hillitseminen 

PirSOTE-hankkeen eri toimenpidekokonaisuuksilla tavoiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtämistä varhaisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä peruspalveluihin. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on pidemmällä aikavälillä nähtävissä suunta tavoiteltuun toimintakulttuurin muutokseen. Yhtenäistetyt toimintamallit ja rakenteet tuovat kustannussäästöjä, mutta se edellyttää monialaisen työn onnistumista, vahvaa vuorovaikutusosaamista niin johtamisessa kuin operatiivisessa työssä toimijoiden välillä.  Kustannusten väheneminen raskaimmista palveluista edellyttää toimintatapojen muutosta varhaisemmassa vaiheessa ja osaamisen vahvistamista ennakoimalla tilanteita. Tämän tavoitteen toteutumisessa on merkityksellistä tiedolla johtaminen ja tiedon käyttöönotto arjen ratkaisuja tehtäessä. Maakunnan kattavat sujuvat tarvelähtöiset palvelupolut tulevat tuomaan kustannussäästöjä.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty eri työpakettien ja toimenpiteiden kautta.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika on yli 7 pv varhaisimmasta kontaktista hoitoon 9/2021 Avohilmon 44 % toteutuneista käynneistä. (15.11.2021 49 %). Vastaavasti sairaanhoitajalle/terveydenhoitajalle pääsee hoitoon alle 7 vrk:ssa 86 % (15.11.2021 90 %).  Fysioterapian suoravastaanottomalli on käytössä 15/15 sotekeskuksessa. Suoravastaanottoihin koulutettuja fysioterapeutteja on kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Kotikuntoutusmalli on käytössä 12/15 organisaatiossa. Asiakkuuksien segementointi on käytössä osassa kuntia. Suuntima on käytössä 10/15 organisaatiossa mutta koronatilanne, resurssipula ja työtaistelutilanne ovat haastaneet Suuntimoiden tekoa.

Sähköinen asiointi on lisääntynyt koko hyvinvointialueella.  Kirjautuminen tulee olemaan mahdollista vuoden loppuun mennessä 100% kattavasti (te/so/suu), mutta tunnistautumisen kautta saavutettavat palvelut ovat yhä kuntakohtaisia. Hyvinvointialueen internetsivuille ja Chatbottiin rakentuu PTV-integraatio, joka helpottaa oikean tiedon välittämistä asukkaille. Etäkonsultaatiomallia on kehitetty. Omaolo on laajasti käytössä, oirearviot ja terveystarkastus kaikissa kunnissa. Siirtymävaiheessa sähköisen perhekeskuksen palvelut näyttäytyvät lasten, nuorten, ja perheiden palveluiden alla. Etäkotihoidon käyntimäärät ovat vakaassa kasvussa koko Pirkanmaan alueella. Sähköinen terveystarkastus on käytössä kaikilla alueilla, mutta käyttöasteet ovat vaihtelevia.

Pula sekä hammashoitajista että suuhygienisteistä on haitannut työnjaon kehittämistä suurimmassa osassa kuntia. Seurantakyselyn perusteella 11/15 organisaatiota ilmoitti tekevänsä yhteistyötä avosairaanhoidon ja suun th:n välillä. Suuhygienistikoulutus on käynnistymässä Tampereella syksyllä 2024 ja tähän liittyen on aloitettu yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Myös hammashoitajia Pirkanmaalla kouluttavan Tredun kanssa on tehty yhteistyötä hammashoitajakoulutuksen kehittämiseksi ja lähihoitajien muuntokoulutus hammashoitajaksi käynnistyy vuoden 2023 alusta. Suun terveydenhuollon yksilöllinen omahoitosuunnitelma on otettu käyttöön Pirkanmaan kunnissa. Omahoitosuunnitelmaan liittyvä materiaali on viety Innokylään ja Terveysporttiin ja se on liitetty osaksi suun terveydenhuollon toimintamalleja.

Mielenterveyden työkalupakki-jalkauttamissuunnitelma on tehty alkuvuodesta 2022 ja työ on edennyt suunnitelman mukaisesti. Seurantakyselyn 5/22 perusteella kunnissa on jatkettu omia matalankynnyksen palveluiden kehittämistä, kyselyssä 7/15 vastaa käytössä olevan matalankynnyksen palveluita, esim. walk-in vastaanotto. Digitaalisia palveluita on kehitetty 6/15 vastanneista kunnista. Kyselyn perusteella kunnat raportoivat 60% seuraavansa mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta systemaattisesti. Kunnat ovat raportoineet 5/22 toteutetussa seurantakyselyssä 80%:sti (kyllä vastaus 12/15) luodun toimintamallin perustason väliseen konsultointiin.

Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallia kehitetään yhteistyössä 09/22 perustetun alueellisen läku työryhmän kanssa. Suoravastaaottotoiminnan saatavuuden seuranta jatkuu. Suora vo sisällöissä ja mittareissa on yhtenäistettävää, jota lähdetään työstämään hva laajuisesti yhdessä 09/22 perustetun suora vo kehittäjäryhmän kanssa. Ohjautumisen ja saatavuuden prosesseja tullaan myös tarkastamaan uuden linjajohdon päätösten mukaisesti. Kotikuntoutuksen toimintamallin käyttööoton tukeminen ja seuranta on jatkunut.

Kotitori/Ikäneuvo: ikäihmisten ja vammaisten palvelujen Pirkanmaan yhteinen puhelinneuvonta -palvelu on käytössä kaikissa kunnissa (pl. kokonaisulkoistuskunnat). Valtaosa kunnista ottaa uudet asiakkaat vain puhelinpalvelun kautta palveluihin. Lähitorit ja puhelinneuvontapalvelu muodostavat palvelupolun kothoidon as.ohjauksen palvelutarpeenarvioon. RAI arvot on vahvistettu Pirkanmaan hva:lle kehittämistyön pohjalta. Video visit -ohjelman käyttöönottoa on laajennettu yhteistyössä digi-salkun kanssa. Kotikuntoutuksessa on tuotu etäpalvelut osaksi palveluvalikkoa. Kotikuntotusmalli on käytössä kaikissa Pirkanmaan kunnissa.

Maakunnallisen perhekeskustoimintamallin suunnitelmaan liittyvien verkostojen ja toimintakäytäntöjen työstäminen on pitkällä ja perhekeskusten verkostojohtamisen mallinnuksessa hyödynnetään Pirkanmaan eteläisen ja läntisen alueen perhekeskuksen verkostojohtamisen pilotointeja. Maakunnallisen sähköisen palvelutarjottimen osalta on osallistuttu DigiFinlandin Omaperheen kehittämistyöhön. Lapsivaikutusten arviointi perhekeskuksessa-mallinnus sekä materiaalit ja yhtenäinen arviointiprosessin mallinnus  ovat valmistuneet vuonna 2021. Osallisuuden edistämisen koordinaatiomalli sekä perhe- ja SOTE-keskuksen vaikuttajaverkosto-toimintamalli on mallinnettu yhteiskehittämisprosessissa. Systeemisen työotteen käyttöönoton tueksi on valmistunut video systeemisestä verkostotyön prosessista. Lisäksi on kehitetty systeemisen työotteen tuki- ja koordinaatiorakenne ja laadittu systeemisen työotteen koulutussuunnitelma. On myös laadittu suunnitelma 23 kunnan perheoikeudellisten palveluiden (adoptio, perheasiain sovittelu, tuetut ja valvotut tapaamiset ja valvotut vaihdot, selvitystyö tuomioistuimelle, lastenvalvojapalvelut) keskittämisestä yhteiseen yksikköön. Opiskeluhuollon osalta työ maakunnallisen opiskeluhuoltosuunnitelman käynnistämiseksi on aloitettu yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa.  Kuvaukset palvelutietovarantoon on tehty ja kehittämistyö asiakastietojärjestelmien yhteensovittamiseksi HVA:lle on aloitettu. Myös tehtävänkuvat on tehty ja saatavuutta edistävien toimintamalleja kehitetty ja jalkauttaminen alkanut. Nuorten monialaista, matalan kynnyksen Elämä edessä Pirkanmaa -mallin pilotointi on alkanut kahdeksassa kunnassa. Kasvatus- ja perheneuvonnan toiminnallinen selkeyttäminen lasten ja nuorten mielenterveyden hoitotyöstä on käynnistänyt lasten ja nuorten perustasoisten mielenterveyspalveluiden kokonaisuudistuksen.  

Lastensuojelun kehittämisessä on Pidetty teemakohtaisia työpajoja (tehostetun perhetyön sisältöelementit, lapsen ja perheen tuen ja suojelun tarpeen arviointi, avohuollon suunnitelmallinen muutostyö ja suunnitelmallinen sijoitus). Aloitettu mallintaa asiakassegmentointiin liittyvää työkalua arvioinnin yhtenäistämiseksi ja tuen tarpeen arvioimeksi. Yhteistyössä OT-keskushankkeen kanssa mallinnetaan konsultaatiorakenteita. Lisäksi on koottu lastensuojelun valmisteluryhmälle työntekijöiden näkemyksiä lastensuojelun organisoinnin tavoista  ja siihen liittyen  sosiaalityöntekijän työnkuvaa. Tehty esitys sosiaaliohjauksen ja perhetyön työnkuvista lastensuojelun valmisteluryhmälle. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin yhtenäistämisen yhteiskehittämisprosessi on käynnissä.

On laadittu maksuttoman ehkäisyn selvitys. Pirkanmaalla 16 kuntaa osallistuu maksuttoman ehkäisyn kokeiluun. Nykytilan selvitys ja laajennussuunnitelma maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille edennyt hyvinvointialueen päätöksenteon materiaaliksi. Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Järjestämistapojen ja toimintamallien yhtenäistäminen kuntien kanssa käynnistyy syksyllä 2022 ehkäisyn hoitopolun kehittämisen myötä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty uudistamalla sote-peruspalvelujen prosesseja, edistämällä moniammatillisten elintapaohjauksen palvelupolkujen käyttöönottoa sekä vastaamalla koronapandemian aiheuttaman tuen tarpeeseen.

Sote-henkilöstön monialaisen työn tueksi on luotu alusta, josta löytyy kaikki keskeinen tieto monialaiseen yhteistyöhön. Mallia on tehty yhdessä kaikkien PirSOTE -hankesalkkujen kanssa. Malli on kuvattu Innokylään. Seudullisia erityisasiantuntijatiimejä on mallinnettu ja viety Innokylään. Asiakas- ja palveluohjauksen osalta on linjattu 5/2022, että asiakasohjaus tapahtuu palvelulinjakohtaisesti. Asiakasneuvonnan, asiakasohjauksen ja palveluohjauksen käsitteet on määritelty hyvinvointialueelle. On toteutettu asiakaskokemuskysely osana asukasosallisuuden vahvistamista.

Työikäisten elintapaohjauksen moniammatillisen palvelupolun valmistelu on edennyt hyvin kunnissa/yhteistyöalueilla. Ravitsemusohjauksen lähetekriteerit on yhtenäistetty ja kehittämistiimit koottu.  Alueellisen HYTE- ja EPT-yhteistyön koordinaation malli (Pirkanmaan kahden kolmion vastinparimalli) on valmis otettavaksi käyttöön ja myös SOTEKU-tehtävät sisältyvät alueelliseen HYTE- ja EPT-yhteistyön koordinaatiomalliin. Nämä odottavat hyvinvointialueen valmisteluorganisaation hyväksymistä ja linkittämistä hyvinvointialueen rakenteeseen. Uusi Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma valmistuu syksyllä 2022. Alueellisen EPT-tuen malli on valmis otettavaksi käyttöön. Suurimmassa osassa kuntia (21/23) on nimetty lakisääteinen EPT-toimielin ja kaikissa kunnissa on nimetty moniammatillinen EPT-työryhmä.

Koronapandemian aiheuttaman tuen tarpeeseen on vastattu Pirkanmaalla pilotoimalla nuorten monialaista, matalan kynnyksen Elämä edessä Pirkanmaa -toimintamallia kahdeksassa kunnassa. Opiskeluhuollon kehittämisessä painopisteenä on psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyden haasteisiin vastaaminen kehittämällä sähköisiä palveluja esim. mielen hyvinvoinnin passi ja tavoitteena on saada levitettyä Tampereella kehitettyä Mielentila podcastia koko maakunnan alueelle. Lisäksi on kartoitettu matalan kynnyksen perheohjauksen mallit Pirkanmaalla sekä nostettu esiin neuvolan perheohjauksen yhdenvertainen toteutuminen koko hyvinvointialueella. Vanhemmuuden tukeen on suunnattu moniammatillista ryhmätoimintaa.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden hyötytavoitetta edistetään PirSOTEssa vahvistamalla peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sote-keskusten tiedolla johtamista. Avoterveydenhuollon seurantakyselyssä 5/2022: 14/15 organisaatiossa on nimetty sote-kehittäjätiimi, joista kaikki 14 kertoo tiimin olevan monialainen. 8/15 organisaatiossa on sovittu kehittämisen prosessi ja 13/15 organisaatiossa on sovittu kehittämisen vastuista ja valtuuksista. Sosiaalihuollon ja asiakaskehittäjien osallistuminen on kuitenkin puutteellinen ja sitä on vahvistettava jatkossa. Hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan hyväksytty Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen rakennushanke antaa fyysiset puitteet TKIO-toimintojen sisällölliselle suunnittelulle. TKIO-yhteistyösopimusten siirron valmistelu on käynnissä.

Pitkäaikaissairauksien seurantamalli on käyttöönotettu 1/2022. Hankkeessa on lisätty kuntien ymmärrystä AvoHilmo-datan, KUVA-mittareiden (erityisesti COCI) ja yhtenäisten kirjaamiskäytänteiden tärkeydestä. On myös käyty läpi tulevaa valtakunnallista rahoitusmallia ja kirjaamisen merkitystä siihen sekä osallistuttu THL:n sosiaalihuollon asiakassuunnitelmapilottiin ja toteutettu arviointeja AVAIN-mittarin avulla.

Edelleen on merkittäviä eroja terveydenhuollon kirjaamisessa organisaatioiden välillä, mutta kokonaistilanne on parantunut vuoden 2021 aikana keskimäärin 5-10 % kunnasta riippuen. Sosiaalihuollon kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi on perustettu projektiryhmä kokonaiskuvaa luotsaamaan sekä pienempiä ryhmiä kirjaamisen linjausten valmisteluun, yhteisten dokumenttien työstämiseen sekä kirjaamiskoulutusten valmisteluun. Työryhmien työskentely on vauhdissa ja koulutuskokonaisuus/kirjaamisohjeet valmistumassa palvelutehtävittäin.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuutta ja yhteentoimivuutta tarkastellaan PirSOTE-hankkeessa monialaisen yhteistyön erilaisten työkalujen kautta sekä kehittämällä maakunnallista sähköistä konsultaatiorakennetta. THL:n kolmiportaiseen palvelutarpeen arviointiin perustuen on suunniteltu asiakaan segmentointia palvelupoluilla monissa eri hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa esim. Minun tiimini -työotetta hyödyntäen. Kaikkien hankesalkkujen yhteistyössä on mallinnettu monipalveluasiakkaan tunnistamiseksi ja yhteiseksi toimintamalliksi Minun tiimini -työotetta ja toimintamallia. (ks. Innokylä). Mallia on pilotoitu kunnissa ja sen pohjalle on rakennettu myös Pirkanmaan työkyvyn tuen malli yhdessä työkyky-hankkeen kanssa. Minun tiimini- mallia on pilotoitu myös matalan kynnyksen palveluissa Lähitoreilla.

Kunnissa sosiaalihuollossa on käytössä THL:n palvelutehtäväkohtainen asiakassuunnitelma vammaispalveluissa 3,8/5, (tehty yht. 205 kpl) ja työikäisten sosiaalipalveluissa 4,4/5 (tehty yht. 4222 kpl). THL:n sosiaalihuollon palvelutehtävien mukainen palvelutarpeenarviointi lomake on käytössä vammaispalveluissa 3,8/5 (tehty 143 kpl), työikäisten sosiaalipalveluissa 4,7/5, (tehty 169 kpl) (kysely ajalta 1.-4.2022).

Fysiatrian konsultaatiomalli rakennettu. Seurantakyselyn perusteella fysioterapeutilla on mahdollisuus konsultoida suoraan fysiatria 8/15 organisaatiossa. Psykiatrian konsultaatiomalli on rakenteilla osana eKonsultaatiot työtä. Seurantakyselyssä: "Oletteko luoneet toimintamallin perustason väliseen psykiatriseen konsultointiin?": 12/15 organisaatiota vastasi kyllä.

PirSOTE-hanketta tarkasteltaessa huomionarvoista on se, että saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen alle kirjatut työpaketit ja kehittämistoimenpiteet hyödyntävät myös suuressa määrin muiden hyötytavoitteiden toteutumista. 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty eri työpakettien välityksellä. Vastaanottotoiminnan kehittämisen osalta uusien tiimimalien käyttöönotto, fysioterapian suoravastaanottomalli, asiakkuuksien segmentointi ja Suuntiman käytttönoton laajentaminen ovat edenneet hyvin. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto on edennyt monikanavaisesti; mm. Päivystysapu 116117 on otettu käyttöön koko Pirkanmaalla. Myös OmaOlo on käyttöönotettu joillain sisällöillä 12 kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Suun terveydenhuollon omahoitosuunnitelman työryhmä on aloittanut ja suunnitelma suun terveydenhuollon integroimisesta on työn alla. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kuntien kehittämisen tueksi laadittu konkreettinen työkalu, joka sisältää priorisoidun listan monialaisesti toteutettavista kehittämiskohteista. Sote-peruspalveluiden tuottamistapojen osalta on tunnistettu erilaiset monialaiset tiimit ja niiden toiminnan periaatteet. Seudullisten erityisasiantuntijatiimien osalta Pirkanmaan apuvälineyksikkö ja Pirkanmaan omaishoidon tuen yksikkö ovat työn alla. Kotikuntoutusmalli on otettu käyttöön. Lasten ja perheiden palveluiden osalta alustava maakunnallinen malli sähköisestä perhekeskuksesta on luotu. LAPE -kehittämisen toimintamalli- ja rakenteet ovat valmistuneet. Myös maakunnallisesti kehitettävät asiakaskokemusta vahvistavat menetelmät/toimintamallit on tunnistettu ja niiden käyttöönottoon liittyvä kehittämistyö on aloitettu.

Myös muut hankesuunnitelmaan kirjatut kehittämistoimenpiteet ovat pääosin edenneet tai niiden aikataulutus on suunniteltu myöhemmälle ajalle. Tarkempi koonti kehittämistoimenpiteiden etenemisestä ja niiden arvioinnista sekä tulostavoitteiden seurannasta löytyy liitteenä olevasta excelistä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty parantamalla elintapaohjauksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistamalla kansalaistoiminnan yhteistyötä ja koordinaatiota. Elintapaohjauksen moniammatilllisen palvelupolun valmistelu on edennyt hyvin kunnissa/yhteistyöaluilla. Myös elintapaohjauksen kjrjaamisohjeen valmistelun vastuutus on edennyt. PUHTI-hankkeessa neuvotellaan sen laajentamisesta. Ehkäisevän päihdetyön osalta on laadittu työkalu kuntien EPT-rakenteiden pystyttämisen tueksi. Yhteinen suunnittelu kolmannen sektorin ja julkisten palvelujen yhteeentoimivuuden parantamiseksi on aloitettu.

Osa elintapaohjaukseen liittyvistä toimenpiteistä odottaa sote-uudistuksen lainsäädännön etenemistä.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden hyötytavoitetta edistetään PirSOTEssa vahvistamalla peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sote-keskusten tiedolla johtamista. 13/14 sote-organisaatioon (kuntaan tai yt-alueelle) on nimetty sote-kehittäjätiimi. Pitkäaikaissairauksien seurantamalli on melkein valmis ja lääkehoidon seurantamallin kuvaaminen on aloitettu. Sosiaalipalveluiden kirjaamiskäytäntöjä yhdenmukaistetaan maakunnassa KansaKoulu 3-hankkeessa.

Laatu- ja vaikuttavuustavoitteeseen vaikuttavaa hanketyötä tehdään Pirkanmaalla paljolti rakenneuudistuksen KOMAS-hankkeessa. KOMASn toimenpiteiden myötä on laadittu mm. kypsyysanalyysi ja tiekartta Pirkanmaan tiedolla johtamisesta, luotu edellytyksiä asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidoinnille (mm. AluePegasoksen ensimmäinen käyttöönotto) sekä osallistuttu tietoallasratkaisun luomiseen, mikä puolestaan edesauttaa kustannuslaskentaa ja tuotteistusta.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuutta ja yhteentoimivuutta tarkastellaan PirSOTE-hankkeessa pääosin asiakkuuksien segmentoinnin avulla sekä kehittämällä maakunnallista sähköistä konsultaatiorakennetta. Asiakkuuksien segmentoinnissa käytettävä Suuntima on tällä hetkellä käytössä 10/14 organisaatiossa ja Suuntiman sosiaalipalveluiden kysymykset ovat pilotoinnissa. Monipalveluasiakkaan tunnistaminen ja yhteisten toimintamallien luominen on aloitettu monisairaan ja monipalveluasiakkaan hoito-palveluketjun päivitystyöllä. Maakunnallisessa monialaisessa palvelutarpeen arvion luomisessa on otettu malliksi THL:n porrasteinen malli ja selvitetty palvelutarpeenarvion lomakkeen yhtenäistämistä Pirkanmaalla. On myös perustettu työryhmä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeeseen liittyen. Soten yhteisten asiakassuunnitelmien käyttöönotto kunnissa etenee THL:n pilotti 1:ssä.

Fysiatrian etäkonsultaatiomalli on käytössä seurantakyselyn mukaan 3/14 organisaatiossa (15.11.2020 1/15) ja 6/14 organisaatiossa on mahdollisuus konsultoida psykiatria video /etäkonsultaation keinoin.

PirSOTE-hanketta tarkasteltaessa huomionarvoista on se, että saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen alle kirjatut työpaketit ja kehittämistoimenpiteet hyödyntävät myös suuressa määrin muiden hyötytavoitteiden toteutumista. 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

PirSOTE 15.11.2020: 

PirSOTE-hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat olleet THLn asiantuntija-arviossa (syksy 2019) sekä STMn 15.1.2020 keskustelussa esiin nostetut Pirkanmaan sote-palveluiden haasteet. PirSOTEn kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia kuntien oman pitkäjänteisen sote-kehittämistoiminnan kanssa sekä ottavat huomioon Pirkanmaan alueelliset erot. Kunnat ovat Pirkanmaalla kehittäneet sote-palveluitaan hyvin eri lailla ja erivaiheisesti.

Kansallisten hyötytavoitteiden kautta Pirkanmaalla määriteltiin viisitoista keskeisintä kehittämisen näkökulmaa, joilla vastataan sote-keskusohjelman yleisiin tavoitteisiin sekä THL:n ja STM:n edellyttämiin maakunnallisiin kehittämistarpeisiin. Näiden kehittämisen näkökulmien avulla pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti nykyjärjestelmän systeemitason ongelmia sekä rakentamaan modernia sote-keskusta. Nämä kehittämisen näkökulmat, jotka muodostavat PirSOTEn kehittämisen lähtötilanteen on avattu tarkemmin Oma-arvioinnin raportointi PirSOTE15.11.2020-liitteessä.

Lähtötilanteen arvioinnin kriteerit, mittarit, menetelmät ja tulokset löytyvät erillisestä PirSOTE oma-arviointi 15.11.2020- excel-liitteestä.