Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien kehittämistyön koordinointi, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Soitessa on parannettu heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluita ja palveluihin pääsyä RRF Keski-Pohjanmaa -hankkeen aikana vuosina 2022-2025.
Toimintamallin nimi
Soitessa on parannettu heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluita ja palveluihin pääsyä RRF Keski-Pohjanmaa -hankkeen aikana vuosina 2022-2025.
Kuva
RRF- Keski-Pohjanmaa -hankkeen aikana laadittiin vuonna 2022 selvitys ja toimenpide-ehdotukset heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluiden kehittämisestä ja valittiin keskeiset asiakasryhmät, keiden palveluja alueella on erityisesti tarve ja valmius kehittää. Kohteiksi valikoitui:
1. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, riippuvuuksia ja saman aikaisesti useita muita haasteita
2. Perhekeskuspalveluista lastensuojelun asiakkaat (lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla psyykkistä kuormittuneisuutta ja elämänhallinnan haasteita)
3. Monipalveluasiakkaat, joilla on samanaikaisesti monia eri palvelu- ja/tai hoitotarpeita
4. Ikääntyneet, joilla heikko suun terveyden taso
Vuosien 2023-2025 aikana Keski-Pohjanmaalla on tuettu ja tavoitettu monin tavoin kohderyhmää
- Järjestämällä pop-up tapahtumia mm. Asunnottomien Yö ja Ruokajako-tapahtumat.
- Poistamalla tasasuuruiset asiakasmaksut takuueläkkeen- ja pitkäaikaista toimeentulotukea saavilta sekä velkajärjestelyissä olevilta.
- Toteuttamalla yhdenvertaisuuskysely ja sen pohjalta Yhdenvertaisuus -ja tasa-arvo verkkokurssi Soiten työntekijöille
- Kehittämällä ikääntyneiden suun terveyttä
- Kehittämällä lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys ym. palveluita
- Kehittämällä mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien 13-29 palveluihin pääsyä ym.
-
Kehittämällä monipalveluasiakkaiden palveluita
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2023. Sen päätehtävänä on järjestää julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut kahdeksan kunnan alueella, joita ovat Kokkola, Kannus, Toholampi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho ja Lestijärvi. Soite työllistää noin 4 000 ammattilaista useassa eri toimipisteessä Keski-Pohjanmaan alueella.
Soiten omat jäsenkunnat muodostavat suhteellisen pienen noin 68 000 asukkaan väestöpohjan, toimii se päivystävänä keskussairaalana laajemmalle, noin 200 000 asukkaan alueelle. Tämä tuo mukanaan erilaisia haasteita ja vaatii tehokasta yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Soiten alueella on myös sekä kaupunki- että maaseutumaisia kuntia, mikä vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Soiten hyvinvointialue pyrkii myös olemaan Suomen toimivin hyvinvointialue ja sen toimintaa ohjaavat arvot, kuten arvostava kohtaaminen, rohkeus ja yhdenvertaisuus.
Hyvinvointialue Soite on kehittänyt palveluitaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille. Tähän kehittämistyöhön ovat vaikuttaneet useat niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Keskeisessä roolissa on politiikka, joka ohjaa resurssien kohdentamista ja hoitomalleja, sekä lainsäädäntö, joka määrittelee ammattilaisten vastuut ja potilastietojen käsittelyn. Yhteiskunnallisesti Soiten toimintaan vaikuttaa väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen, mikä edellyttää henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Kehittämistyöhön vaikuttavat olennaisesti myös taloudelliset tekijät, kuten rahoituksen riittävyys. Lisäksi kehitystä ohjaavat kulttuuriset tekijät, kuten alan arvostus ja asiakkaiden odotukset, sekä ympäristönäkökulmat, jotka liittyvät muun muassa kestävään kehitykseen ja pandemioiden tuomiin haasteisiin.
Hyvinvointialue Soiten heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakas ja potilasryhmiä ovat palvelujen piirissä olevat asiakkaat ja potilaat, joilla on useita haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä elämässään ja jotka tarvitsevat paljon apua, hoitoa ja tukea. Asiakas ja potilasryhmään kuuluvat myös ne jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet palvelujärjestelmästä, eivätkä osaa tai pysty hakeutumaan itsenäisesti tuen ja palveluiden piiriin.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, riippuvuuksia ja saman aikaisesti useita muita haasteita
- Perhekeskuspalveluista lastensuojelun asiakkaat (lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla psyykkistä kuormittuneisuutta ja elämänhallinnan haasteita)
- Monipalveluasiakkaat, joilla on samanaikaisesti monia eri palvelu- ja/tai hoitotarpeita
- Ikääntyneet, joilla heikko suun terveyden taso.
Kehittämistyön suunnittelussa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita ja järjestetty heille erillinen työpaja hankkeen alussa. Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty myös mm. matalan kynnyksen ryhmissä, lastensuojelun kehittämistyössä, monipalveluprosessin suunnittelutyössä sekä Päiväkeskuksen kehittämisessä. Hankkeen aikana on kuultu ja osallistettu myös Soiten vanhus- ja vammaisneuvostoa, nuorisovaltuustoa sekä asiakasraatia. Pop Up -tapahtumissa on kohdattu kohderyhmää suoraan ja kyselty heidän näkemyksiään Soiten alueen palveluiden kehittämiseen.
Kehittämistyön prosessi on aloitettu heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tunnistamisella sekä perehtymällä ja reagoimalla heidän palvelutarpeeseen. Selvitystyön pohjalta on suunniteltu toimenpiteet, tehty toimintasuunnitelma sekä valittu toimenpiteiden vaikutusta kuvaavat mittarit.
Hankkeen avulla on luotu toimintamalleja, jotka juurrutetaan osaksi yksiköiden perusarkea. Uusista toimintamalleista on järjestetty monimuotoisia koulutuksia henkilökunnan tiedon lisäämiseksi sekä asioiden juurtumisen edistämiseksi.
Prosesseja on aktiivisesti seurattu kehitystyön eri vaiheissa, toimimattomia prosesseja on lakkautettu sekä toimivia hyväksi havaittuja on juurrutettu osaksi yksiköiden normaalia arkea.
Toimenpiteiden toteutumista on seurattu ja tämänhetkinen tilanne on kuvattu vuonna 2025 tehtyyn raporttiin, mistä nousee esille mm:
- Päiväkeskus on päihde ja -riippuvuuspalveluiden tarjoama matalan kynnyksen päivätoiminta joka on toiminut tukena raitistumisen tiellä ohjaten asiakkaille oikeaa ruokailurytmiä, tarjoten vertaistukea, sosiaaliohjausta sekä terveysneuvontaa, sekä siellä voi halutessaan levähtää hetken.
- Keski-Pohjanmaalla on alkoholia liikaa käyttäviä (AUDIT-C) vuonna 2022 oli 28,3 % (koko maa 29,8) ja vuonna 2024 27,0 % (koko maa 30,0 %).
- Keski-Pohjanmaalla vastaanottoajan kiireettömään hammashoitoon saa alle hoitotakuuajan. Jonot on saatu purettua, ja kiireettömän ajan saa keskimäärin kolmessa kuukaudessa. Hoitotakuun mukaan kiireettömään hammashoitoon pitää päästä alle neljässä kuukaudessa.
- Hammaslääkärin vastaanottopalvelua riittämättömästi saaneita oli vuonna 2022 Keskipohjanmaalla 17,8 % (koko maa 25,0 %) ja vuonna 2024 18,4 % (koko maa 26,4 %).
- Erilaisia matalan kynnyksen ryhmiä on toiminnassa 12 kpl. Viime raportointikauden aikana (1.1.-31.3.2025, 11 ryhmää) ryhmissä käyntikertojen yhteensä on noin 1250 (kumulatiivinen laskutapa).
- Erittäin heikkoa osallisuutta kokevia oli Keski-Pohjanmaalla vuonna 2022 20–64-vuotiaissa 14,0 % (koko maa 10 %), ja vuonna 2024 9,0 % (koko maa 10,8 %).
- Perusterveydenhuollon vastaanotoilla on otettu käyttöön uudet toimintamallit; moniammatillinen tiimityö sekä paljon palveluita tarvitsevan asiakkaan toimintamalli koko organisaatiossa sekä luotu moniammatillinen konsultaatiokanava.
- Hoitajan vastaanottopalvelua riittämättömästi saaneita oli vuonna 2022 Keski-Pohjanmaalla 11,9 %ja (koko maa 17,3 %) ja vuonna 2024 13,5 % (koko maa 17,8 %).
- Paljon palveluita tarvitsevien hoidon ja palveluiden tarpeeseen PPT- toimintamallin avulla. Toimintamalli on otettu käyttöön koko organisaation läpileikkaavasti ja moniammatillinen tiimi työskentely on käytössä perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa. Nimetään vastuuhenkilö tai vastaava hoitaja kuten omahoitaja sekä laaditaan henkilökohtainen terveys- ja hoitosuunnitelma tai monialainen suunnitelma.
- Terveys- ja hoitosuunnitelman sekä muiden asiakassuunnitelmien omaavien asiakkaiden palvelukäyntien määrä väheni tarkasteluajalla 45 %.
- Tasasuuruiset asiakasmaksut poistettu takuueläkkeen tai pitkäaikaisen toimeentulotuen saajilta sekä velkasaneerauksessa olevilta 1.1.2025 alkaen.
- Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden Keskipohjalaisten osuus vuonna 2022 oli 19,0 % (koko maa 20,6 %). Vuonna 2024 19.6 % (koko maa 22,9 %)
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tutkimus (N 456) toukokuussa 2024 ja tulosten pohjalta toteutettu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo-verkkokoulutus alkaen kesäkuu 2025.
- Syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa kokeneita vuonna 2022 Keski-Pohjanmaalla oli 3,9 % (koko maa 4,0 %).
- Tähän tulee myös liitteeksi se tekemäsi tilannekatsaus tältä syksyltä.
Kansikuva
