Matalan kynnyksen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen yksilövalmennus työikäisille

Yksilöllisellä ratkaisukeskeisellä valmennuksella lisätään ymmärrystä erityispiirteistä ja luodaan uusia toimintatapoja/ratkaisuja elämänhallintaan vaikuttaviin haasteisiin omissa toimintaympäristöissä, joissa asiakas tavoitteineen on asiantuntijana.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Matalan kynnyksen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen yksilövalmennus työikäisille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yksilöllisellä ratkaisukeskeisellä valmennuksella lisätään ymmärrystä erityispiirteistä ja luodaan uusia toimintatapoja/ratkaisuja elämänhallintaan vaikuttaviin haasteisiin omissa toimintaympäristöissä, joissa asiakas tavoitteineen on asiantuntijana.

Toteutuspaikka
Iisalmen Nuorison Tuki Ry
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vieremä
Sonkajärvi
Kiuruvesi
Iisalmi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Marja Blixt

Luotu

13.03.2023

Viimeksi muokattu

28.12.2023

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Kimppakyyti-hanke tarjoaa helposti saavutettavaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä palvelua neuropsykiatrisesti oireileville työikäisille. Palvelumallin mukaisen neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on tukea erityisesti yli 29-vuotiaiden asiakkaiden elämän- ja arjenhallintaa niin, että mahdollisimman monella olisi valmiudet kiinnittyä heille tarpeenmukaisiin palveluihin, sekä selvitä arjessa ja sen haasteissa elämänlaadun heikentymättä. Hankkeessa asiakkaille tarjotaan moniammatillisen tiimin toteuttamaa ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta. Valmennuksen keinoin pyritään löytämään ja realisoimaan asiakkaalle itselleen ne tekijät, mitkä aiheuttavat elämänhallinnan haasteita, sekä löytämään uusia toimintatapoja haitallisten tai toimimattomien keinojen tilalle. Hankkeessa ohjataan asiakkaat heille oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin, sekä tuetaan niihin motivoitumiseen ja kiinnittymiseen.

Hankkeeseen osallistumiseen ei vaadita neuropsykiatrista diagnoosia. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspalvelut ja ADHD-liiton järjestämät sopeutumisvalmennuskurssit ovat tarkoitettu joko alle 29-vuotiaille tai diagnosoiduille asiakkaille. Yli 29-vuotiaille ei juuri ole tarjolla matalan kynnyksen maksuttomia palveluita, toisin kuin nuorisolain piiriin kuuluville, joille palveluja alueella tuottaa usea eri taho. Tämä tekee palveluihin ohjautumisesta haastavaa.

Yksilövalmennuksen perustana toimii asiakkaan tarpeet ja toiveet, sekä hänen henkilökohtaiset tavoitteensa. Asiakas toimii asiantuntijana oman elämänsä haasteissa, ja valmentajan tehtävänä on tuoda yhteistyösuhteeseen neuropsykiatristen haasteiden asiantuntijuus.  Valmentajan asiantuntijuus toteutuu teoriatiedon, toiminnanohjauksen ja muiden tarpeellisten työmenetelmien, sekä palveluverkosto-tuntemuksen muodossa.

Yksilövalmennuksella pyritään lisäämään asiakkaiden tietoisuutta omista neuropsykiatrisista haasteistaan, kasvattamaan asiakkaan sopeutumiskykyä erilaisissa toimintaympäristöissä, kohentamaan asiakkaiden elämänlaatua, sekä lisäämään elämän- ja arjenhallintaa.

Toimintaympäristö **

Kehitetyn ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennus -mallin kohderyhmänä ovat työikäiset, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä tai diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö.

Aikuisilla neuropsykiatrisista häiriöistä ADHD arvellaan olevan jopa 2–4 prosentilla, joista hoidon piirissä arvioidaan olevan korkeintaan 5–10 % (Huttunen & Socada 2019; Takeda 2021). Tämä tarkoittaa ADHD-aikuisia Ylä-Savon alueella olevan noin 297–631, joista hoidon piirissä korkeintaan 10 % eli 63. Tämän tilastotiedon valossa alueella on keskimäärin 400 ADHD-aikuista, jotka tarvitsevat tukea. Häiriön tiedetään olevan alidiagnosoitu ja aiheuttavan monenlaisia haasteita niin työ- kuin henkilökohtaiseen elämään. (Meriläinen 2014; Uusitalo 2019.)

ADHD-aikuisten koettu elämänlaatu, arjen toimintakyky, ihmissuhteet ja työssä suoriutuminen ovat huomattavasti keskitasoa heikompia. ADHD aiheuttaa haittaa kaikilla ihmiselämän osa-alueilla. ADHD-aikuinen voi vältellä tilanteita, joissa tulee olla pitkään paikoillaan. Aikuisena impulsiivisuus voi näkyä esimerkiksi kärsimättömyytenä ja ärtyisyytenä, joka voi kuormittaa ihmissuhteita. Impulsiivisuus voi näkyä myös elämyshakuisuutena, riskialttiina käyttäytymisenä esim. liikenteessä, sekä harkitsemattomina ja nopeina päätöksinä esim. työhön tai asuinpaikkaan liittyen. Aikuisena ADHD liittyvä ylivilkkaus vähenee, ja tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteet lisääntyvät. Toiminnan aloittaminen itselle tylsiin tai työläämpiin aiheisiin liittyen voi olla ylivoimaisen vaikeaa ja tarkkaavuus vaihtelee huomattavasti aiheen kiinnostavuudesta riippuen. (Käypä Hoito suositus, Leppämäki & Virta 2017; Leppämäki 2017.)

ADHD-oireisella aikuisella on tavallista suurempi taipumus kehittää erilaisia riippuvuuksia (esimerkiksi päihteet ja pelit), kuin aikuisilla keskimäärin. Alisuoriutuminen opinnoissa tai työelämässä, vastoinkäymisten vuoksi alentunut itsetunto ja siitä mahdollisesti seuraava välttämiskäyttäytyminen voivat lisätä riskiä syrjäytymiseen. (ADHDtutuksi.fi.) Diagnosoimaton ADHD aiheuttaa työelämässä moninaisia haasteita. (SAK 2021.) Hoitamattomana ADHD johtaa tyypillisesti opiskelu- ja työkyvyn alenemaan, ja opintojen keskeytyminen ja työuran rikkonaisuus on tavallista. Vaikeudet tekevät työelämästä kuormittavampaa, mikä voi johtaa toistuviin uupumisiin. Työterveyshuollon erityislääkäri Armi Saaren mukaan ADHD:n diagnosointi ja oikeanlainen hoito antaa ADHD-potilaalle mahdollisuuden täysipainoiseen työelämään kiinnostavassa ja omia vahvuuksia hyödyntävässä ammatissa. Aikuisenakin todetun häiriön asianmukainen hoito ja kuntoutus voi parantaa työkykyä merkittävästi. (Saari 2018.)

Iisalmen työllisyyspalveluiden näkökulmasta päihteidenkäytön aktiivivaihe liittyy palveluihin sitoutumattomuuteen. Arviolta joka seitsemännellä (n. 15 %) ADHD-henkilöllä on samanaikainen, ajankohtainen päihdehäiriö. Koko elämän aikana päihdehäiriö on ollut jopa 20–40%:lla niistä, joilla on ADHD. Ja päinvastoin – mahdollisesti joka neljännellä päihdehäiriöisellä on ADHD. Yhteys on varsin vahva molempiin suuntiin. ADHD:n oireista erityisesti ylivilkkaus ja impulsiivisuus altistavat päihteiden käytölle ja päihdehäiriön kehittymiselle. (Luoma 2018; Leppämäki 2014.) Onnistunut ADHD:n hoito voi katkaista päihdekierteen (Ala-Ilomäki 2020) HUSin riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapelin mukaan vaikea päihdeongelma jatkuu tyypillisesti vuosia ja jäädessään pois työelämästä ja saadessaan eritasoista hoitoa ongelmaansa ihminen aiheuttaa yhteiskunnalle suuret kustannukset. Neuropsykiatrisen häiriön tunnistamisella ja asianmukaisilla hoidolla voidaan saada yllättävän moni päihteiden vuoksi syrjäytynyt ihminen palautumaan jopa niin, että hän pystyy kouluttautumaan ja kiinnittymään työelämään (Hinkula 2021).

Hankkeessa keskeisessä roolissa on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus, joka on ohjaukseen perustuva muita yhteiskunnan palveluja täydentävä kuntoutusmenetelmä. Se on suunnattu henkilöille, joilla esiintyy neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, mutta valmennuksen keinot ovat sovellettavissa ja toimivia kaikille, joilla esiintyy elämänhallinnan haasteita. Valmennuksesta hyötyvät muun muassa mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, joilla on vaikeuksia toiminnanohjauksessa, sekä arjen- ja elämänhallinnassa. (Huotari & Niiranen-Linkama & Siltanen & Tamski 2008) Valmennus perustuu asiakkaan tuen tarpeeseen ja sen ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työote edistää asiakkaan myönteistä käsitystä itsestään ja omista kyvyistään, ja tukee näin elämänmuutosta. (Huotari & Niiranen & Linkama & Siltanen & Tamski 2008)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kimppakyyti-hankkeen palvelumallin kohderyhmänä ovat alueen työikäiset asiakkaat,

- joilla on eriasteisia elämänhallinnan haasteita
- joille ei ole tarjolla tai jotka eivät hyödy muista olemassa olevista palveluista
- joilla on vaikeuksia sitoutua heille tarpeenmukaisiin palveluihin
- joilla on neuropsykiatrisia haasteita tai muita vastaavia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä, mutta ei välttämättä diagnoosia
- jotka tarvitsevat tukea neuropsykiatrisiin tutkimuksiin hakeutumisessa tai odotusaikana
- jotka tarvitsevat tietoisuuden lisäämistä omista neuropsykiatrisista erityispiirteistään elämänhallinnan vahvistamiseksi.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen lapset ja nuoret, joiden elämänlaatua pyritään parantamaan ja ylisukupolvisuuden kierre katkaisemaan vanhempia tukemalla. Hankkeesta hyötyvät myös Iisalmen kaupunki ja toiminnassa mukana olevien palveluverkostot, eri viranomaiset ja läheiset. Asiakkaiden elämänhallinnan kohentuessa lieveilmiöt voivat vähentyä, joka tarkoittaa esimerkiksi päihteidenkäytön ja siihen liittyvien haasteiden kuten rikollisuuden vähenemistä alueella. Elämänhallinnan kohentuessa syrjäytyminen vähenee ja osallisuus alueen toimintoihin ja esimerkiksi työelämään lisääntyvät.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toiminnan rahoittaminen ja asiakkaiden ohjautuminen palveluun. Useita vaihtoehtoja esim. sosiaalisen kuntoutuksen palveluna, Te-palveluiden ostamana ym.

Palkattuna kaksi työntekijää, joilla valmiudet ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen toteuttamiseen, esimerkiksi sosionomi tai sairaanhoitaja, jolla lisänä neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Kaksi työntekijää mahdollistaa valmennuksen joustavan toteutuksen.

Kuluina palkkakustannukset, toimitila- ja työvälinekustannukset, matkakulut, sekä vähäiset toimintakulut.

Valmennuksen onnistumisen kannalta työntekijän kohtaamis-osaaminen, sekä muutoksensietokyky merkittävässä roolissa luottamuksellisen ja kunnioittavan asiakassuhteen syntymisessä. Joustavuus ja liukuva työaika mahdollistaa asiakaslähtöisen työskentelyn.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kuntoutussäätiö toteutti tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioinnin, joka valmistui 20.12.2023. Arviontiraportti sisältää laadullista ja määrällistä tutkimustietoa. Tilastotiedon lisäksi raportissa runsaasti asiakkaiden, sekä verkostoyhteistyössä toimivien ammattilaisten vastauksia suorina lainauksina. Arviointiraportin lisäksi kerätty suullinen ja kirjallinen palaute on ollut pääosin positiivista niin asiakkailta, kuin yhteistyökumppaneiltakin.

Google Forms-sovellukseen laaditun palautekyselyn mukaan valmennuksen kesto (5 kk) koettiin kaikkien vastaajien osalta liian lyhyeksi. Valmentaja koettiin tavoitetun tarpeiden mukaisesti, ja valmennustapaamisten määrää ja kestoa pidettiin pääosin (75% vastaajista) sopivana. Valmennuksella koettiin olleen myönteisiä vaikutuksia mielialaan ja itsensä ymmärtämiseen kaikilla vastaajilla.

Kysymykseen "Miten valmennus on mielestäsi eronnut muista käyttämistäsi palveluista?" saimme mm. seuraavanlaisia vastauksia:

  • "On eronnut sillä tavalla, että missään muissa käyttämissäni palveluissa minua ei ole ymmärretty näin hyvin. Olen vasta valmennuksen ansiosta alkanut ymmärtää, että minussa on monia nepsy-piirteitä, joita en ole aikaisemmin edes mieltänyt nepsy-piirteiksi. Olen alkanut valmennuksen myötä ajattelemaan etten ehkä olekaan niin outo nepsy-piirteineni."
  • "Valmennus on auttanut oppimaan ja tunnistamaan nepsy oireita itsessä ja muissa. Valmentajaan on ollut helppo olla yhteydessä."
  • "Paremmin kuin moni muu. Pyrkii auttamaan hyväksymään itsensä, kun taas muilla toimijoilla on usein pyritty opettamaan miten ongelmat piilotetaan."
  • "En ole käyttänyt ennen vastaavanlaisia palveluja."

Vapaassa sanassa saatua palautetta:

  • "Tulin mielestäni valmennuksen valmentajan kanssa todella hyvin toimeen. Se on minulle iso juttu, koska yleensä olen tosi huono ihmisten kanssa. Valmentaja oli juuri oikea henkilö minun valmentajaksi. Minua harmittaa todella paljon, että valmennus on kohta loppumassa. Mielestäni olimme vasta pääsemässä alkuun. Tai oikeammin sanottuna minä olen vasta pääsemässä alkuun, kun esim. jonotan pääsyä nepsy-tutkimuksiin. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen tähän valmennukseen! Olen kokenut hyötyväni valmennuksesta. Onneksi lähdin siihen mukaan. Osallistuisin mielelläni samantapaiseen valmennukseen toistekin."
  • "Hanke itsessään oli hyvä ja tuntui auttavan mutta kesto oli liian lyhyt. Mahdollisuus ottaa yhteyttä valmentajaan myös muina aikoina ja sitä kautta tuen saaminen auttoi paljon."
  • "Kiitos. Tämä oli tärkeä asia ja ajanjakso elämässäni."
Vinkit toimintamallin soveltajille **

1. Palvelumalli soveltuu käytettäväksi laajan asiakasryhmän kanssa. Neuropsykiatrinen valmennus on suunnattu pääosin neuropsykiatrisesti oireileville, mutta se soveltuu käytettäväksi myös esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa. Neuropsykiatrisia häiriöitä on tunnistettu ja diagnosoitu enemmän vasta 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tästä johtuen diagnosoimattomia aikuisia hakeutuu nyt ADHD-tutkimuksiin. Tutkimuksiin hakeutumisen prosessi on monimutkainen ja jonotusaika on alueella tällä hetkellä asiakkaan näkökulmasta pitkä. 

Riittävää tukea erityisesti aikuisille ei ole tällä hetkellä saatavilla, tai sen saaminen byrokraattisten toimenpiteiden vuoksi erittäin haastavaa. Neuropsykiatrista valmennusta olisi periaatteessa mahdollista hankkia myös itse maksavana, mutta hoitamattomaan ADHD:hen tyypillisesti liittyvät opiskelu- ja työkyvyn alenema, opintojen keskeytyminen ja työuran rikkonaisuus, uupumus, erilaiset riippuvuudet ja syrjäytyminen vaikuttavat merkittävästi tulotasoon. Toiminnanohjauksen vaikeudet ja muut liitännäisongelmat vaikeuttavat palveluihin hakeutumista ja niihin sitoutumista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tietoisuutta neuropsykiatrisen oireilun vaikuttamisesta arkeen ja toimintaan on vielä vaihtelevasti, tai teoriatiedon siirtäminen käytäntöön (miten jokin oire konkreettisesti näkyy ja vaikuttaa) on vaikeaa, myös asiakkaille. Tämä voi aiheuttaa kierteen, jossa asiakas yrittää muokata toimintaansa esimerkiksi virastoajalla saamiensa ohjeiden mukaan toistuvasti, siinä onnistumatta. Jatkuvilla epäonnistumisilla on negatiivinen vaikutus mm. ihmisen minäkuvaan, itsetuntoon ja kyvykkyyden kokemukseen. Epäonnistumiset kasvattavat negatiivista ajattelua ja vähentävät ihmisen motivaatiota pyrkiä muutokseen.

 

Palvelumallin mukaisen valmennuksen perusajatuksena on, että sekä työntekijällä että asiakkaalla on oma asiantuntijuutensa. Valmentaja tuo yhteistyösuhteeseen oman neuropsykiatrisen-, työmenetelmä- ja palveluverkosto-osaamisensa, ja asiakkaan asiantuntijuus keskittyy hänen oman elämänsä haasteisiin ja sisältöihin. Jokaisella tapaamiskerralla sanoitetaan asioita, jotka asiakkaan arjessa jo toimii, ja lähestytään muutostarvetta positiivisesta näkökulmasta etsimällä ratkaisuja haasteisiin. Asiakkaan voimavaroja lisätään sanoittamalla vahvuuksia ja onnistumisia aktiivisesti. Valmennuksessa pyritään yhdessä kohti jotain uutta.

Valmennuksen yhtenä lähtökohtana on työntekijän asiantuntijuus neuropsykiatristen oireiden näkymisessä arjen haasteina ja niiden sanoittaminen asiakkaalle. Esimerkiksi keskittymisen ylläpitämisen vaikeus teoreettisena käsitteenä on hyvinkin laaja ja asiakkaan voi olla vaikea ymmärtää, millaisia haasteita se juuri hänen elämässään aiheuttaa. Psykoedukaatio auttaa asiakasta tunnistamaan millainen hänen neuropsykiatrinen oireilunsa on ja mihin oireilun aiheuttamaan haasteeseen hän toivoisi muutosta. Asiakkaille on tyypillistä kokemus erilaisuudesta ja siitä, etteivät he kuulu mihinkään yhteisöön tai joukkoon.  Sanoittamalla asiakkaan neuropsykiatrisia piirteitä hänen kokemansa haasteet liitetään osaksi neuropsykiatrisia häiriöitä. Tällä voidaan lievittää asiakkaan erilaisuuden ja erillisyyden kokemusta, sillä tietyssä ryhmässä hänen haasteensa ovatkin hyvin tavallisia. Valmennuksen toteuttajalla on ymmärrys siitä, että kaikki yrittävät parhaansa, niillä ominaisuuksilla ja keinoilla mitä kenelläkin on. Tämä palvelumalli tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden opetella uusia keinoja yhdessä, luottamuksellisessa valmennussuhteessa, jossa epäonnistumisesta numeron tekemisen sijaan todetaan kokeiltu keino toimimattomaksi ja pyritään löytämään juuri tälle asiakkalle sopiva keino.

Positiivinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi, sekä hyväksytyksi tulemisesta omine piirteineen, sitouttaa palveluun ja motivoi muutokseen. Valmennuksen pyrkimys tuottaa asiakkaille onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa heidän kyvykkyyden kokemustaan voi kantaa pitkälle. Asiakas ei tulevaisuudessa murru epäonnistuttuaan, vaan kykenee kokeilemaan uudelleen. Asiakkaan on helpompi sitoutua myös muihin palveluihin, ja valmennuksessa opitut keinot ohjaavat häntä muutoksessa.

 

2. Valmennukseen voi hakeutua joustavasti: itsenäisesti puhelulla, tekstiviestillä, viestillä sosiaalisessa mediassa, WhatsApp-sovelluksessa tai tulemalla paikan päälle. Mukaan voi hakeutua myös ohjattuna esimerkiksi sosiaalityöstä tai psykiatrian poliklinikalta, jolloin yhteyttä voi ottaa työntekijä yksin tai yhdessä asiakkaan kanssa, tai työntekijä voi välittää asiakkaan yhteystiedot ja toivotun yhteydenottokanavan.

Palvelumallin mukainen neuropsykiatrinen yksilövalmennus on maksutonta, helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen palvelua, johon ei vaadita lähetettä, diagnoosia tai aiempaa hoitokontaktia. Jonotusaika valmennukseen on kohtuullisen lyhyt, ja tarvittaessa asiakkaan tukemiseksi keksitään ratkaisuja myös odotusaikana.

Valmennuksen toteutustapa on joustava ja yksilöllinen, eikä kahta samanlaista valmennusta ole. Joustavuus näkyy valmennustapaamisten määrässä, kestossa, sisällöissä, muussa yhteydenpidossa, sekä aloittaessa valmentajan valikoitumisessa asiakkaan tarpeisiin sopivaksi.

Valmennuksessa tavoitteet asetetaan riittävän pieniksi sekä realistisiksi. Asiat toteutetaan aina siten, että asiakkaalla on mahdollisuus onnistua: tehtävät pilkotaan riittävän pieniksi, asioita harjoitellaan ja tehdään yhdessä, huomioidaan pienetkin positiiviset muutokset, onnistumiset, vahvuudet ja voimavarat, joita asiakkaalla on. Tämä kaikki vaikuttaa merkittävästi asiakkaan kokemukseen itsestään toimijana omassa elämässään. Valmennus on aina eteenpäin vievää ja ongelmapuhe pyritään kääntämään tavoitteiden asetteluun ja toimintasuunnitelmaan tavoiteisiin pääsemiseksi. Ei pyritä pois jostakin, vaan kohti jotain uutta ja parempaa.

Palvelumallin valmennuksessa asiakkaan arjen- ja elämänhallinnan haasteita ei eritellä. Asiakkaan kanssa työskennellään kaikkien niiden asioiden kanssa, joihin asiakas toivoo apua esimerkiksi perusterveydenhuollon eri toimipisteiden käynnit, siivous, harrastustoiminta, sosiaaliset suhteet, virasto-asioinnit, ohjaus muihin palveluihin tai niiden ajoista muistuttaminen ym. Valmennuksessa huomioidaan myös asiakkaan lähiverkosto, mikäli asiakas kokee sen tarpeelliseksi.

Yhdessä samaan suuntaan pyrkiminen tarkoittaa palvelumallin valmennuksissa yhdessä ratkaisujen etsimisen lisäksi asioiden mallintamista ja tekemistä yhdessä. Valmentajan kanssa siivotaan, laitetaan ruokaa, täytetään lomakkeita, etsitään tietoa, tutkitaan, harrastetaan ym. Opeteltavia keinoja ja toimintatapoja viedään konkreettisesti arkeen käyttöön, ja valmentaja seuraa tavoitteiden edistymistä aktiivisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa toimintaketjua: tavoitteen asettaminen - ruokalistan laatiminen - kaupasta tarvittavien aineksien hankkiminen - ruoan valmistaminen - viestillä tsemppaaminen itsenäiseen ruoanlaittoon - positiivisen palautteen antaminen.

 

3. ”Nyt mennään eikä meinata! Varmistetaan ihmislähtöiset palvelut!

Palvelumallin mukaiset ratkaisukeskeisen neuropsykiatriset yksilövalmennukset toteutetaan aina asiakas edellä. Tavoitteita ei voi määritellä kuin asiakas itse - ei ohjaava taho, perhe, yhteiskunnan normisto. Valmennus viedään sinne missä asiakas ja hänen mahdolliset haasteensa ovat, ja toiminnassa halutaan varmistaa sekä asiakkaan osallistuminen, että onnistuminen. Ei esimerkiksi järjestetä tapaamisia aikaisin aamulla henkilölle, jonka vuorokausirytmi on iltapäiväpainotteinen, sekä muistutetaan tarvittaessa tapaamisista. Valmennuksen keskiössä on asiakas asiantuntijana, omine tarpeineen ja toiveineen.

Palvelumallin mukaisen valmennuksen kesto on tällä hetkellä 5 kuukautta, mutta aika on osoittautunut liian lyhyeksi erityisesti aikuisten kanssa työskennellessä. Saman mallin mukaisesti toteutetussa valmennuksessa (Kapasiteetti Käyttöön, kts. lähtötilanne ja strategiset yhtymäkohdat) keskimääräinen valmennuksen kesto oli 8,5 kuukautta.

Tapaamisten määrä ja yhden tapaamiskerran kesto ovat valmennuksessa hyvin joustava, ja muodostuvat asiakkaan tarpeista käsin. Kahta samanlaista valmennusta ei ole olemassa. Alkutilanteessa asiakkaalla voi olla lukuisia akuutteja asioita hoidettavana, ja tämä voi vaatia useita viikkotapaamisia. Toisaalta asiakkaalla voi olla tiivis arki työn, perheen ja harrastusten kanssa, jolloin yhden viikkotapaamisen toteuttaminen on riittävää. Ajallisesti tapaamisilla esimerkiksi yhdessä tehtävä suursiivous voi viedä yhden työpäivän, ja toisaalta yhdessä toteutettu asiointi-käynti voi olla kestoltaan tunnin. Tapaamisilla pyritään kiireettömyyteen. Tapaamisten lisäksi valmentaja on tavoitettavissa puhelimitse, viestillä tai esimerkiksi WhatsApp-sovelluksella kaikkina arkipäivinä, ja sopimuksen mukaan myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Valmennustapaamiset toteutetaan joustavasti erilaisissa toimintaympäristöissä. Näitä voivat olla toimisto, asiakkaan koti, kaupat, kahvilat, harrastuspaikat, luonto, muiden toimijoiden toimipisteet, oppilaitokset ja työpaikat ym., asiakkaan tarpeista riippuen.

 

Valmennuksen toteuttamisen perustana toimivat sosiaalialan ammattieettiset ohjeet. Tästä syystä vinkit soveltajille peilaamalla niitä ammattieettisiin periaatteisiin.

Valmennus tarjoaa asiakkaille oikeuden ja mahdollisuuden tunteiden ja kielteisten kokemustensa ilmaisuun kartoittaessa nykytilannetta ja siinä ilmeneviä haasteita. Asiakkaalta pyydetään aktiivisesti palautetta valmennustapaamisista ja niiden herättämistä tunteista, ja tämäkin kannustaa asiakasta ilmaisemaan omaa tunne- ja kokemusmaailmaansa. Mahdollisuus itsensä ilmaisuun on koko valmennuksen ajan, joskin ongelmapuhetta pyritään rajaamaan ja keskittyminen suunnataan vahvuuksiin, voimavaroihin ja ratkaisuihin.

Asiakkaan ja valmentajan välinen vuorovaikutus on luottamuksellista ja kunnioittavaa, ja se näkyy muun muassa valmennussopimuksen laatimisena. Sopimuksella valmentaja sopii antavansa asiakkaalle kunnioitusta, huomiota ja aikaa, jolla mahdollistetaan asiakkaalle voimavaraisemman ja hyvinvoivemman elämän tavoittelu. Valmentajalla on vaitiolovelvollisuus ja moniammatillista yhteistyötä toteutetaan ainoastaan asiakkaan suostumuksella.

Asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus on koko neuropsykiatrisen valmennuksen perusta. Asiakas määrittelee missä ja milloin tavataan, minkä asioiden parissa työskennellään ja laatii yhteistyössä valmentajan kanssa tavoitteet työskentelylle omasta muutostarpeestaan käsin. Asiakkaalta odotetaan motivaatiota valmennukseen, joskaan heikompi motivaatio ei välttämättä kerro todellisesta motivaation puutteesta vaan siitä, ettei asiakas usko omiin mahdollisuuksiinsa selvitä haasteistaan ja saada aikaan muutosta. Asiakkaan osallisuutta omassa elämässään tuetaan koko valmennuksen ajan toteuttamalla valmennusta hänen omissa toimintaympäristöissään.  

Ammattieettisissä periaatteissa mainitaan myös ainutlaatuisen kokonaisuuden huomioon ottaminen, joka toteutuu valmennuksessa, kun jokainen asiakas kohdataan yksilönä omine vahvuuksine ja haasteineen niin sanotun tyhjän taulun periaatteella. Tyhjän taulun periaatteella valmentaja pyrkii aktiivisesti tyhjentämään mielensä ennakko-odotuksista ja – ajatuksista ennen asiakkaan ensimmäistä tapaamista. Valmennuksessa työmenetelmien kirjo on laaja, ja menetelmistä valitaan kullekin asiakkaalle sellainen, jonka ajatellaan juuri hänen kanssaan toimivan. Asiakkaan kokonaisuus huomioidaan myös moniammatillista yhteistyöverkostoa kartoittaessa, jolloin jokaiselle asiakkaalle luodaan häntä parhaiten palveleva yhteistyöverkosto.

Valmennus keskittyy löytämään asiakkaan vahvuuksia ja voimavaroja erilaisin keinoin. Asiakkaalle pyritään valmennuksen aikana löytämään elämäänsä asioita/tekemistä, josta hän voisi saada voimavaroja tulevaisuuden haasteisiin. Asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti, eikä valmentaja asetu asiakkaan yläpuolelle. Neuropsykiatrinen valmennus perustuu ajatukseen asiakkaan asiantuntijuudesta omissa asioissaan ja elämässään, sekä asiakkaan sisäisistä voimavaroista ja vahvuuksista, joiden löytämisessä ja käyttöönotossa valmentaja asiakasta auttaa.

Valmentaja jakaa moniammatillisessa yhteistyössä tietoa neuropsykiatrisista oireyhtymistä sekä keinoista niiden tuomien haasteiden ratkaisemiseksi, ja pyrkii näin vastustamaan epäoikeudenmukaista kohtelua ja syrijintää, sekä tukemaan erilaisuuden hyväksymistä. Erilaisuuden hyväksyminen toteutuu asiakkaalle hänen omasta neuropsykiatrisesta oireilusta tarjotun psykoedukaation kautta. Tietoisuuden lisääminen omasta erilaisuudesta ja yhtäältä siitä, että neuropsykiatristen häiriöiden näkökulmasta tarkasteltuna joukko on hyvinkin homogeeninen, auttaa asiakasta hyväksymään itsensä. (Huoviala 2007, Talentia 2017, Kela & Attendo s.a..)

Kansikuva
Kimppakyyti - Työikäisten maksuton neuropsykiatrinen valmennus

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis