Matalan kynnyksen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen yksilövalmennus työikäisille
Yksilöllisellä ratkaisukeskeisellä valmennuksella lisätään ymmärrystä erityispiirteistä ja luodaan uusia toimintatapoja/ratkaisuja elämänhallintaan vaikuttaviin haasteisiin omissa toimintaympäristöissä, joissa asiakas tavoitteineen on asiantuntijana.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Yksilöllisellä ratkaisukeskeisellä valmennuksella lisätään ymmärrystä erityispiirteistä ja luodaan uusia toimintatapoja/ratkaisuja elämänhallintaan vaikuttaviin haasteisiin omissa toimintaympäristöissä, joissa asiakas tavoitteineen on asiantuntijana.
Toimintamallin kuvaus
Kimppakyyti-hanke tarjoaa helposti saavutettavaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä palvelua neuropsykiatrisesti oireileville työikäisille. Palvelumallin mukaisen neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on tukea erityisesti yli 29-vuotiaiden asiakkaiden elämän- ja arjenhallintaa niin, että mahdollisimman monella olisi valmiudet kiinnittyä heille tarpeenmukaisiin palveluihin, sekä selvitä arjessa ja sen haasteissa elämänlaadun heikentymättä. Hankkeessa asiakkaille tarjotaan moniammatillisen tiimin toteuttamaa ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta. Valmennuksen keinoin pyritään löytämään ja realisoimaan asiakkaalle itselleen ne tekijät, mitkä aiheuttavat elämänhallinnan haasteita, sekä löytämään uusia toimintatapoja haitallisten tai toimimattomien keinojen tilalle. Hankkeessa ohjataan asiakkaat heille oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin, sekä tuetaan niihin motivoitumiseen ja kiinnittymiseen.
Hankkeeseen osallistumiseen ei vaadita neuropsykiatrista diagnoosia. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspalvelut ja ADHD-liiton järjestämät sopeutumisvalmennuskurssit ovat tarkoitettu joko alle 29-vuotiaille tai diagnosoiduille asiakkaille. Yli 29-vuotiaille ei juuri ole tarjolla matalan kynnyksen maksuttomia palveluita, toisin kuin nuorisolain piiriin kuuluville, joille palveluja alueella tuottaa usea eri taho. Tämä tekee palveluihin ohjautumisesta haastavaa.
Yksilövalmennuksen perustana toimii asiakkaan tarpeet ja toiveet, sekä hänen henkilökohtaiset tavoitteensa. Asiakas toimii asiantuntijana oman elämänsä haasteissa, ja valmentajan tehtävänä on tuoda yhteistyösuhteeseen neuropsykiatristen haasteiden asiantuntijuus. Valmentajan asiantuntijuus toteutuu teoriatiedon, toiminnanohjauksen ja muiden tarpeellisten työmenetelmien, sekä palveluverkosto-tuntemuksen muodossa.
Yksilövalmennuksella pyritään lisäämään asiakkaiden tietoisuutta omista neuropsykiatrisista haasteistaan, kasvattamaan asiakkaan sopeutumiskykyä erilaisissa toimintaympäristöissä, kohentamaan asiakkaiden elämänlaatua, sekä lisäämään elämän- ja arjenhallintaa.
Kehitetyn ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennus -mallin kohderyhmänä ovat työikäiset, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä tai diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö.
Aikuisilla neuropsykiatrisista häiriöistä ADHD arvellaan olevan jopa 2–4 prosentilla, joista hoidon piirissä arvioidaan olevan korkeintaan 5–10 % (Huttunen & Socada 2019; Takeda 2021). Tämä tarkoittaa ADHD-aikuisia Ylä-Savon alueella olevan noin 297–631, joista hoidon piirissä korkeintaan 10 % eli 63. Tämän tilastotiedon valossa alueella on keskimäärin 400 ADHD-aikuista, jotka tarvitsevat tukea. Häiriön tiedetään olevan alidiagnosoitu ja aiheuttavan monenlaisia haasteita niin työ- kuin henkilökohtaiseen elämään. (Meriläinen 2014; Uusitalo 2019.)
ADHD-aikuisten koettu elämänlaatu, arjen toimintakyky, ihmissuhteet ja työssä suoriutuminen ovat huomattavasti keskitasoa heikompia. ADHD aiheuttaa haittaa kaikilla ihmiselämän osa-alueilla. ADHD-aikuinen voi vältellä tilanteita, joissa tulee olla pitkään paikoillaan. Aikuisena impulsiivisuus voi näkyä esimerkiksi kärsimättömyytenä ja ärtyisyytenä, joka voi kuormittaa ihmissuhteita. Impulsiivisuus voi näkyä myös elämyshakuisuutena, riskialttiina käyttäytymisenä esim. liikenteessä, sekä harkitsemattomina ja nopeina päätöksinä esim. työhön tai asuinpaikkaan liittyen. Aikuisena ADHD liittyvä ylivilkkaus vähenee, ja tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteet lisääntyvät. Toiminnan aloittaminen itselle tylsiin tai työläämpiin aiheisiin liittyen voi olla ylivoimaisen vaikeaa ja tarkkaavuus vaihtelee huomattavasti aiheen kiinnostavuudesta riippuen. (Käypä Hoito suositus, Leppämäki & Virta 2017; Leppämäki 2017.)
ADHD-oireisella aikuisella on tavallista suurempi taipumus kehittää erilaisia riippuvuuksia (esimerkiksi päihteet ja pelit), kuin aikuisilla keskimäärin. Alisuoriutuminen opinnoissa tai työelämässä, vastoinkäymisten vuoksi alentunut itsetunto ja siitä mahdollisesti seuraava välttämiskäyttäytyminen voivat lisätä riskiä syrjäytymiseen. (ADHDtutuksi.fi.) Diagnosoimaton ADHD aiheuttaa työelämässä moninaisia haasteita. (SAK 2021.) Hoitamattomana ADHD johtaa tyypillisesti opiskelu- ja työkyvyn alenemaan, ja opintojen keskeytyminen ja työuran rikkonaisuus on tavallista. Vaikeudet tekevät työelämästä kuormittavampaa, mikä voi johtaa toistuviin uupumisiin. Työterveyshuollon erityislääkäri Armi Saaren mukaan ADHD:n diagnosointi ja oikeanlainen hoito antaa ADHD-potilaalle mahdollisuuden täysipainoiseen työelämään kiinnostavassa ja omia vahvuuksia hyödyntävässä ammatissa. Aikuisenakin todetun häiriön asianmukainen hoito ja kuntoutus voi parantaa työkykyä merkittävästi. (Saari 2018.)
Iisalmen työllisyyspalveluiden näkökulmasta päihteidenkäytön aktiivivaihe liittyy palveluihin sitoutumattomuuteen. Arviolta joka seitsemännellä (n. 15 %) ADHD-henkilöllä on samanaikainen, ajankohtainen päihdehäiriö. Koko elämän aikana päihdehäiriö on ollut jopa 20–40%:lla niistä, joilla on ADHD. Ja päinvastoin – mahdollisesti joka neljännellä päihdehäiriöisellä on ADHD. Yhteys on varsin vahva molempiin suuntiin. ADHD:n oireista erityisesti ylivilkkaus ja impulsiivisuus altistavat päihteiden käytölle ja päihdehäiriön kehittymiselle. (Luoma 2018; Leppämäki 2014.) Onnistunut ADHD:n hoito voi katkaista päihdekierteen (Ala-Ilomäki 2020) HUSin riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapelin mukaan vaikea päihdeongelma jatkuu tyypillisesti vuosia ja jäädessään pois työelämästä ja saadessaan eritasoista hoitoa ongelmaansa ihminen aiheuttaa yhteiskunnalle suuret kustannukset. Neuropsykiatrisen häiriön tunnistamisella ja asianmukaisilla hoidolla voidaan saada yllättävän moni päihteiden vuoksi syrjäytynyt ihminen palautumaan jopa niin, että hän pystyy kouluttautumaan ja kiinnittymään työelämään (Hinkula 2021).
Hankkeessa keskeisessä roolissa on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus, joka on ohjaukseen perustuva muita yhteiskunnan palveluja täydentävä kuntoutusmenetelmä. Se on suunnattu henkilöille, joilla esiintyy neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, mutta valmennuksen keinot ovat sovellettavissa ja toimivia kaikille, joilla esiintyy elämänhallinnan haasteita. Valmennuksesta hyötyvät muun muassa mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, joilla on vaikeuksia toiminnanohjauksessa, sekä arjen- ja elämänhallinnassa. (Huotari & Niiranen-Linkama & Siltanen & Tamski 2008) Valmennus perustuu asiakkaan tuen tarpeeseen ja sen ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työote edistää asiakkaan myönteistä käsitystä itsestään ja omista kyvyistään, ja tukee näin elämänmuutosta. (Huotari & Niiranen & Linkama & Siltanen & Tamski 2008)
Kimppakyyti-hankkeen palvelumallin kohderyhmänä ovat alueen työikäiset asiakkaat,
- joilla on eriasteisia elämänhallinnan haasteita
- joille ei ole tarjolla tai jotka eivät hyödy muista olemassa olevista palveluista
- joilla on vaikeuksia sitoutua heille tarpeenmukaisiin palveluihin
- joilla on neuropsykiatrisia haasteita tai muita vastaavia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä, mutta ei välttämättä diagnoosia
- jotka tarvitsevat tukea neuropsykiatrisiin tutkimuksiin hakeutumisessa tai odotusaikana
- jotka tarvitsevat tietoisuuden lisäämistä omista neuropsykiatrisista erityispiirteistään elämänhallinnan vahvistamiseksi.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen lapset ja nuoret, joiden elämänlaatua pyritään parantamaan ja ylisukupolvisuuden kierre katkaisemaan vanhempia tukemalla. Hankkeesta hyötyvät myös Iisalmen kaupunki ja toiminnassa mukana olevien palveluverkostot, eri viranomaiset ja läheiset. Asiakkaiden elämänhallinnan kohentuessa lieveilmiöt voivat vähentyä, joka tarkoittaa esimerkiksi päihteidenkäytön ja siihen liittyvien haasteiden kuten rikollisuuden vähenemistä alueella. Elämänhallinnan kohentuessa syrjäytyminen vähenee ja osallisuus alueen toimintoihin ja esimerkiksi työelämään lisääntyvät.
Toiminnan rahoittaminen ja asiakkaiden ohjautuminen palveluun. Useita vaihtoehtoja esim. sosiaalisen kuntoutuksen palveluna, Te-palveluiden ostamana ym.
Palkattuna kaksi työntekijää, joilla valmiudet ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen toteuttamiseen, esimerkiksi sosionomi tai sairaanhoitaja, jolla lisänä neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Kaksi työntekijää mahdollistaa valmennuksen joustavan toteutuksen.
Kuluina palkkakustannukset, toimitila- ja työvälinekustannukset, matkakulut, sekä vähäiset toimintakulut.
Valmennuksen onnistumisen kannalta työntekijän kohtaamis-osaaminen, sekä muutoksensietokyky merkittävässä roolissa luottamuksellisen ja kunnioittavan asiakassuhteen syntymisessä. Joustavuus ja liukuva työaika mahdollistaa asiakaslähtöisen työskentelyn.
Kuntoutussäätiö toteutti tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioinnin, joka valmistui 20.12.2023. Arviontiraportti sisältää laadullista ja määrällistä tutkimustietoa. Tilastotiedon lisäksi raportissa runsaasti asiakkaiden, sekä verkostoyhteistyössä toimivien ammattilaisten vastauksia suorina lainauksina. Arviointiraportin lisäksi kerätty suullinen ja kirjallinen palaute on ollut pääosin positiivista niin asiakkailta, kuin yhteistyökumppaneiltakin.
Google Forms-sovellukseen laaditun palautekyselyn mukaan valmennuksen kesto (5 kk) koettiin kaikkien vastaajien osalta liian lyhyeksi. Valmentaja koettiin tavoitetun tarpeiden mukaisesti, ja valmennustapaamisten määrää ja kestoa pidettiin pääosin (75% vastaajista) sopivana. Valmennuksella koettiin olleen myönteisiä vaikutuksia mielialaan ja itsensä ymmärtämiseen kaikilla vastaajilla.
Kysymykseen "Miten valmennus on mielestäsi eronnut muista käyttämistäsi palveluista?" saimme mm. seuraavanlaisia vastauksia:
- "On eronnut sillä tavalla, että missään muissa käyttämissäni palveluissa minua ei ole ymmärretty näin hyvin. Olen vasta valmennuksen ansiosta alkanut ymmärtää, että minussa on monia nepsy-piirteitä, joita en ole aikaisemmin edes mieltänyt nepsy-piirteiksi. Olen alkanut valmennuksen myötä ajattelemaan etten ehkä olekaan niin outo nepsy-piirteineni."
- "Valmennus on auttanut oppimaan ja tunnistamaan nepsy oireita itsessä ja muissa. Valmentajaan on ollut helppo olla yhteydessä."
- "Paremmin kuin moni muu. Pyrkii auttamaan hyväksymään itsensä, kun taas muilla toimijoilla on usein pyritty opettamaan miten ongelmat piilotetaan."
- "En ole käyttänyt ennen vastaavanlaisia palveluja."
Vapaassa sanassa saatua palautetta:
- "Tulin mielestäni valmennuksen valmentajan kanssa todella hyvin toimeen. Se on minulle iso juttu, koska yleensä olen tosi huono ihmisten kanssa. Valmentaja oli juuri oikea henkilö minun valmentajaksi. Minua harmittaa todella paljon, että valmennus on kohta loppumassa. Mielestäni olimme vasta pääsemässä alkuun. Tai oikeammin sanottuna minä olen vasta pääsemässä alkuun, kun esim. jonotan pääsyä nepsy-tutkimuksiin. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen tähän valmennukseen! Olen kokenut hyötyväni valmennuksesta. Onneksi lähdin siihen mukaan. Osallistuisin mielelläni samantapaiseen valmennukseen toistekin."
- "Hanke itsessään oli hyvä ja tuntui auttavan mutta kesto oli liian lyhyt. Mahdollisuus ottaa yhteyttä valmentajaan myös muina aikoina ja sitä kautta tuen saaminen auttoi paljon."
- "Kiitos. Tämä oli tärkeä asia ja ajanjakso elämässäni."