Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin. Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin.
Toimintamallin nimi
Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin. Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin.
Kehitetään ja otetaan käyttöön toimintamalleja ja työvälineitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi. Kehittämistyön myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan entistä sujuvammin kuntien ja järjestöjen monipuolisen, hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelutarjonnan piiriin.
Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten hyte-tietouden ja palveluohjauksen osaamista ja hyödyntämistä osana omaa työtään. Näin asukas saa arjen tukea ja hyvinvointia lisääviä toimintoja tai palveluja riippumatta siitä, onko hän jo palvelujen piirissä. Tärkeintä on löytää jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivat palvelut ja tuen muodot, joilla asukkaan hyvinvointi, arjen turvallisuus ja arjessa pärjääminen lisääntyvät.
Alueella on otettu vaiheittain pilotoimalla käyttöön digitaalinen palvelutarjotin, jolle on koottu tieto alueen hyvinvointia tukevista palveluista. Kanta-Hämeessä on rakennettu oma digitaalinen hyte-palvelutarjotin hyvinvointialueen verkkosivujen erillissivustoksi. Tavoitteena on, että asukas löytää joko itsenäisesti tai ammattilaisen tuella alueen eri toimijoiden ajantasaiset hyte-palvelut helposti yhdestä paikasta. Digitaalinen palvelutarjottimen nimeksi päätettiin 1/2025 Hyvinvointisi tueksi -sivusto.
Puheeksioton malli on kuvattu osana hyte-palveluohjauksen toimintamallia. Puheeksioton "Mitä kuuluu?" -kortti on suunniteltu ja se käyttöönotetaan kevään 2025 aikana.
Hyvinvointialueen ammattilaisille pilotoitiin hyte-koulutuskokonaisuutta syksyllä 2024 ja kokonaisuus julkaistaan kaikille kevään 2025 aikana.
Järjestöt ovat olleet säännöllisesti mukana toimintamallin ja hyte-palvelutarjottimen kehitystyössä mm. alueellisissa järjestöilloissa sekä järjestöjen sote-työryhmän kokouksissa. Toimintamalli on kuvattu myös osaksi Kanta-Hämeen järjestöyhteistyön asiakirjaa.
Hyvinvointilähetteen kehittäminen on aloitettu liikuntalähetemallin kehittämisestä. Liikuntalähetemallia ja ohjaamista kuntien liikuntaneuvontaan on suunniteltu osana hyte-palveluohjausta: Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä. Alueella on käytössä Kaiku-kortti.
Osana hyten asiakas- ja palveluohjausta on kehitetty myös, nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta, elintapaohjausta sekä päihdehaittojen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä:
Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden edistäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I2) | Innokylä
Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä
Pakka-toimintamallin edistäminen Kanta-Hämeessä, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien asukkaiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa. Tämä heijastuu myös alueen järjestökenttään ja yhteistyön rakentumiseen.
Hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveydestä edistämiseksi yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia tässä tehtävässään. Hyvinvointialueen on myös neuvoteltava vähintään kerran vuodessa näiden toimijoiden sekä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.
Kanta-Hämeessä on 3241 rekisteröityä yhdistystä, joista sosiaali- ja terveysyhdistyksiä 240, kulttuurialan yhdistyksiä 572 ja urheilu- ja liikuntayhdistyksiä 528 (PRH 1/2025). Yhdistyksen tarkoituksesta riippumatta ne tarjoavat väylän yleishyödylliseen, hyvinvointia parantavaan ja asukkaiden yhteisöllisyyttä ylläpitävään toimintaan. Järjestöjen asiantuntemusta ja paikallista toimintaa pidetäänkin tärkeänä osana hyvinvoinnin edistämistä.
Kehittämisessä lähdetään liikkeelle kohderyhmästä; nuoret aikuiset, nuorten aikuisten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä ensikontaktin ammattilaiset.
Nuorten aikuisten kohdalla asiakasymmärrystä on kerätty:
- Ohjaamon vaikuttajanuorten työpajassa
- Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työpajoissa
- Nuorten Suomi -työpajassa
Lisäksi olemme hyödyntäneet hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaita kehittämisessä.
Nuorilta kerrytettyä asiakasymmärrystä: Tiedon tulisi olla helposti löydettävää ja selkokielisesti. Toive, että olisi joku henkilö, joka kysyisi kuulumiset ja lähtisi mukaan hoitamaan asioita.
Nuorten aikuisten kanssa toimivia ammattilaisia on osallistettu ammatillisen oppilaitoksen työryhmissä sekä kehittämispäivässä, Ohjaamoiden ammattilaisia haastattelemalla sekä hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä. 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaiset osallistuivat THL:n koulutuspilottiin sekä ammattilaisten työpajaan.
Ensikontaktin ammattilaisille on järjestetty työpaja sekä osallistettu ensikontaktin hallinnan projektiryhmässä ammattilaisia. Digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisia on tavattu yhteistyön kehittämisen työpajoissa. Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotointiin osallistuivat digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.
Hyte-palveluohjauksen toimintamallia on pilotoitu syksyllä 2024 Digitaalisen sote-keskuksen ja 2. asteen opiskeluhuollon sekä NEET- nuorten terveysneuvonnan sote ammattilaisille,
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä näkökulma huomioidaan lisäksi sote-keskustoimintamallin (NEET-nuoret, vastuutyöntekijän tehtäväkuvaus, mipä) sekä ensikontaktinhallinnan prosesseissa.
Monialaisen hyten asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin käyttöönotosta hyvinvointialueella on tehty päätös hva:n Kehittämisen johtoryhmässä 12.11.2024.
Kehittämisen johtoryhmä hyväksyi suunnitelman, että:
-
Keväällä 2025 käyttöönotto laajenee ensilinjan palveluihin.
-
Käyttöönottoa jatketaan syksyllä 2025 kriittisistä palveluketjuista (leikkauspotilaat, masennuspotilaat, vanhemmuuden varhainen tuki, ikäihmisten kotiutuksen palvelut).
-
Vuodelle 2026 turvaamme jatkon: huomioitava vuoden 2026 koulutussuunnitelmassa ja osaksi perehdytysrunkoa.
Nimetty toimintamallin käyttöönoton juurruttamista ja edistämistä varten työryhmä: poikkihallinnollinen hyte-ohjausryhmä. Hyte-ohjausryhmä vastaa hyte-palveluohjauksen toimintamallin käyttöönottoon sitouttamisesta ja juurruttamisen varmistamisesta.
Hva:n päätöksen 2/24 mukaisesti kehitämme oman teknisen ratkaisun digitaalisesta hyte-palvelutarjottimesta (hva:n omalla resurssilla ja kustannuksella), emmekä pilotoi kansallista Tarmoa-digitarjotinta. Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen vaiheittainen käyttöönotto on aloitettu pilotoinnilla vuoden 2024 aikana ja se julkaistaan vuonna 2025 osana hva:n verkkosivuja kaikkien asukkaiden ja ammattilaisten käytettäväksi. Digitarjottimen käyttöönoton tueksi on suunniteltu viestintää ja koulutuksia. Digitarjottimen käyttöönoton valmistelussa on mukana myös sote-ammattilaisia, asukkaita ja sidosryhmiä.
Hyte-koulutus tulee osaksi kaikkien sote-ammattilaisten osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Hyte-näkökulman ymmärtäminen mahdollistaa ennaltaehkäisevän työotteen, jossa sote-ammattilainen osaa suunnata asiakkaan tarkoituksenmukaisiin palveluihin varhaisessa vaiheessa. Puheeksiotto ja kartoittaminen lisää asiakkaan ymmärrystä omasta tilanteestaan ja edesauttaa luottamuksellista asiakaskohtaamista. Tämä on edellytys muutosmotivaation herättämiselle myös silloin kun avunhakeminen on vaikeaa esimerkiksi häpeän, pelon tai syyllisyyden kokemusten vuoksi.
Hyte- palveluohjauksen toimintamalli ja puheeksioton malli liitetään kiinteäksi osaksi ammattilaisten perehdytystä. Ammattilaisten osaamisen tueksi hva:n intraan kerätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus, sisältäen puheeksioton mallin.
Jatkuva viestintä ammattilaisille, asukkaille ja sidosryhmille.
- Hyte-palveluohjauksen toimintamallin perusrakenne on kuvattu ja käyttöönottopäätös tehty. Yhteinen kehitystyö jatkuu vuoden 2025 aikana.
- Yhteistyötä tiivistetty sidosryhmien sekä ammattilaisten kanssa.
- Digitaalinen hyte-palvelutarjottimen vaiheittainen käyttöönotto aloitettu pilotoiden vuoden 2024 aikana.
- Ammattialaisten osaamista lisätty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyte-koulutuspilottiin osallistui 49 sote-ammattilaista. Koulutuskokonaisuudesta rakennetaan verkkokoulutus Moodleen ja osaksi henkilöstön perehdytystä.
- Hyte-toimijoiden ja -palveluiden tuntemus on lisääntynyt.
- Digitaaliselle palvelutarjottimelle nostetaan ne kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien alueen hyte-palvelut, jotka on kuvattu Lähellä. fi tai PTV:oon. Lähellä.fi -palveluun rekisteröityneiden kantahämäläisten järjestöjen määrä oli 11/2023 92 järjestöä ja 1/2025 156 järjestöä. Palvelutietovarantoon kuvattujen hyte-palveluiden (THL:n määrittämät vähimmäis palvelut) määrä on noussut Kanta-Hämeessä. Määrä 3/2024 oli 517 palvelua ja 11/2024 572 palvelua.
- Pidettyjen Lähellä.fi-infojen määrä vuoden 2024 loppuun: 4
- Alueellisten järjestöiltojen ja muiden järjestötapaamisten määrä vuoden 2024 loppuun: 16
Kansikuva
