Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin. Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin.
Toimintamallin nimi
Kanta-Hämeessä kehitetään toimintamallia, jonka avulla ammattilaiset ohjaavat asukkaan organisaatiorajat ylittäviin hyte-palveluihin ja toimintoihin. Palveluohjauksen työvälineeksi otetaan käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin.
Kehitetään ja otetaan käyttöön toimintamalleja ja työvälineitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi. Kehittämistyön myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan entistä sujuvammin kuntien ja järjestöjen monipuolisen, hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelutarjonnan piiriin.
Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten hyte-tietouden ja palveluohjauksen osaamista ja hyödyntämistä osana omaa työtään. Näin asukas saa arjen tukea ja hyvinvointia lisääviä toimintoja tai palveluja riippumatta siitä, onko hän jo palvelujen piirissä. Tärkeintä on löytää jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivat palvelut ja tuen muodot, joilla asukkaan hyvinvointi ja arjessa pärjääminen lisääntyvät.
Alueella otetaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin, jolle on koottu tieto alueen hyvinvointia tukevista palveluista. Kanta-Hämeessä on rakennettu oma digitaalinen hyte-palvelutarjotin hva:n verkkosivujen erillissivustoksi. Tavoitteena on, että asukas löytää joko itsenäisesti tai ammattilaisen tuella alueen eri toimijoiden ajantasaiset hyte-palvelut helposti yhdestä paikasta.
Puheeksioton malli on kuvattu osana hyte-palveluohjauksen toimintamallia. Liikuntalähetemallia ja ohjaamista kuntien liikuntaneuvontaan suunniteltu osana hyte-palveluohjausta: Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2) | Innokylä. Alueella on käytössä Kaiku-kortti.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa.
Säädöksien mukaisesti hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveydestä edistämiseksi yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia tässä tehtävässään. Hyvinvointialueen on myös neuvoteltava vähintään kerran vuodessa näiden toimijoiden sekä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.
Kehittämisen kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, nuorten aikuisten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä ensikontaktin ammattilaiset.
Nuorten aikuisten kohdalla asiakasymmärrystä on kerätty:
- Ohjaamon vaikuttajanuorilta työpajassa
- Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilta työpajassa
- Nuorten Suomi -työpajassa
Lisäksi olemme hyödyntäneet hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaita kehittämisessä.
Nuorten aikuisten kanssa toimivia ammattilaisia on osallistettu ammatillisen oppilaitoksen työryhmissä sekä kehittämispäivässä, Ohjaamoiden ammattilaisia haastattelemalla sekä hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä. 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaiset osallistuivat THL:n koulutuspilottiin sekä ammattilaisten työpajaan.
Ensikontaktin ammattilaisille on järjestetty työpaja sekä käyty ensikontaktin hallinnan projektiryhmässä osallistamassa ammattilaisia. Digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisia tavattu yhteistyön kehittämisen työpajoissa.
Monialaisen hyten asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin käyttöönotosta hyvinvointialueella on tehty päätös hva:n Kehittämisen johtoryhmässä 12.11.2024.
Hva:lla tehtiin sisäinen päätös 2/24, että emme pilotoi kansallista Tarmoa-digitarjotinta vaan lähdemme kehittämään omaa teknistä ratkaisua (hva:n omalla resurssilla ja kustannuksella). Ohjausryhmän päätöksellä digitarjotin julkaistaan vuoden 2024 aikana osana hva:n verkkosivuja kaikkien asukkaiden ja ammattilaisten käytettäväksi. Digitarjottimen käyttöönottoa on valmisteltu suunnittelemalla viestintää ja koulutuksia. Sote- ammattilaisia, asukkaita ja sidosryhmiä on osallistettu käyttöönoton valmisteluun.
Hyte-palveluohjauksen toimintamalli vakiinnutetaan osaksi hyvinvointialueen muita asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja, aloittaen ensikontaktin hallinnan prosesseista.
Hyte-koulutus tulee osaksi kaikkien sote-ammattilaisten osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Hyte- palveluohjaus liitetään kiinteäksi osaksi ammattilaisten perehdytystä.
Ammattilaisten osaamisen tueksi hva:n intraan kerätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus, jonka osaksi kuvataan puheeksioton malli.
Jatkuva viestintä ammattilaisille, asukkaille ja sidosryhmille.
Järjestöillat ja kuntakohtaiset järjestötapaamiset. Yhteistyö kuntien kanssa liikuntaneuvonnan kehittämisessä sekä PTV-työn tueksi Seudullinen PTV-verkosto.
Resurssit ja kustannukset:
• RRP2-hankkeesta koordinointi sekä RRP2-hanketyöntekijöiden ja hva:n hyte- ja osallisuusyksikön palkat (+lisäksi mahdolliset viestintäkulut) 6/2025 saakka
• 7/2025 eteenpäin koordinointi ja resurssit hva:n hyte- ja osallisuusyksikön toimesta (nykyisin henkilöstöresurssein)
• Nimetään toimintamallin käyttöönoton juurruttamista ja edistämistä varten työryhmä: Integraatiofoorumin päätöksellä 27.9.24 on päätetty perustaa poikkihallinnollinen ohjausryhmä hyte-asioiden edistämiseksi. Valtuutetaan poikkihallinnollinen hyte-ohjausryhmä vastaamaan hyte-palveluohjauksen toimintamallin käyttöönottoon sitouttamisesta ja juurruttamisen varmistamisesta.
-> Ohjausryhmän toimialojen edustajista kontaktihenkilöt toimialueittain.
Kustannukset toimialojen omista budjeteista (nykyisin henkilöresurssein)
• Sote-ammattilainen osallistuu koulutukseen ja perehdytykseen sekä tekee työssään hyte-palveluohjausta hyödyntäen työvälineitä (mm. digitaalinen hyte-palvelutarjotin, liikuntalähete, oma- ja itsehoidon välineet).
Hyte-palveluohjauksen malli on kuvattu ja käyttöönottopäätös tehty. Yhteistyötä tiivistetty sidosryhmien sekä ammattilaisten kanssa. Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on tavoite käyttöönottaa vuoden 2024 aikana.
Ammattialaisten osaamista lisätty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Järjestöjen palveluista tietämys lisääntynyt.
Kansikuva
