Osallistavalla ideakilpailulla uutta matalan kynnyksen liikuntatoimintaa
Ideakilpailulla kerätään yhdistys- ja kuntatoimijoilta uudenlaisia ratkaisuja matalan kynnyksen liikuntatoimintaan. Kilpailun pohjalta toteutetaan kokeiluprojekteja, joiden suunnitteluun ja toteutukseen kohderyhmään kuuluvat henkilöt osallistuvat.
Toimintamallin nimi
Ideakilpailulla kerätään yhdistys- ja kuntatoimijoilta uudenlaisia ratkaisuja matalan kynnyksen liikuntatoimintaan. Kilpailun pohjalta toteutetaan kokeiluprojekteja, joiden suunnitteluun ja toteutukseen kohderyhmään kuuluvat henkilöt osallistuvat.
Ideakilpailun tarkoituksena on lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia liikkua arjessa ja harrastaa liikuntaa matalalla kynnyksellä. Ideoita haetaan erityisesti työtä ja koulutusta vailla olevien tai vähän liikkuvien henkilöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Liikkumisen esteiden purkamiseksi tarvitaan toimintaa, jota osallistujan on mahdollista kokeilla helposti ja maksutta tai edullisesti turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia.
Ideakilpailussa yhdistys- ja kuntatoimijoiden muodostamat yhdistysvetoiset tiimit jättävät projektiehdotukset kilpailun järjestävälle taholle, kuten hankkeelle tai kunnan liikuntatoimelle. Asiantuntijoista, kuntatoimijoista, kohderyhmän edustajista sekä järjestäjätahon edustajista koostuva raati arvioi projektiehdotukset ja valitsee ehdotuksista kokeiluprojektit, joiden toteutus ostetaan samoilta tiimeiltä, jotka jättivät projektiehdotuksia. Toiminnan lähtökohtana ovat kohderyhmän toiveet ja tarpeet, ja kokeiluprojektien suunnittelu- ja toteutusvaiheissa tiimeissä on mahdollisuuksien mukaan hyvä olla mukana myös kohderyhmän edustajia.
Ideakilpailun avulla toimijoita kannustetaan kehittämään palveluita yhdessä. Kokeiluprojekteissa päästään kokeilemaan, miten urheiluseurojen, muiden yhdistysten ja kuntasektorin välinen yhteistyö toimii matalan kynnyksen liikuntapalvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tavoitteena on juurruttaa hyväksi havaittu toiminta osaksi sitä toteuttaneen yhdistyksen tai kunnan toimintaa.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Toimintamallia on sovellettu urheiluseurojen, yhdistysten, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien yhteisissä kokeiluprojekteissa. Toimintamallia voidaan jatkossa soveltaa myös muiden toimijoiden kuten yritysten tai neljännen sektorin toimijoiden kanssa toteutettavissa projekteissa.
Ideakilpailujen kautta haetaan ideoita erityisesti työtä ja koulutusta vailla olevien tai vähän liikkuvien henkilöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Harrastustoimintaa on mahdollista kehittää ideakilpailujen avulla eri kohde- ja ikäryhmille.
Ideakilpailut kohdennetaan urheiluseuroille, yhdistyksille ja kuntatoimijoille. Ideakilpailuun voivat jättää projektiehdotuksensa yhdistys- ja kuntatoimijoiden muodostamat tiimit, joissa on suositeltavaa olla mukana myös kohderyhmän edustajia. Tiimin vetäjätahon, joka toimii myös projektiehdotuksen jättäjänä, tulee olla 3. sektorin toimija. Tiimeissä voi olla mukana myös muita toimijoita, kuten yrityksiä, neljännen sektorin toimijoita tai seurakuntia.
IDEAKILPAILUN TOTEUTTAMINEN
Ideakilpailu lähtee konkreettisesta tarpeesta, joka on havaittu esimerkiksi matalan kynnyksen toiminnan tilannetta kartoittamalla ja eri toimijoita kuulemalla. Konkreettinen tarve voi olla esimerkiksi se, että monelle kohderyhmään kuuluvalle kynnys lähteä mukaan olemassa oleviin harrasteliikuntaryhmiin on liian suuri (esim. fyysisesti tai psyykkisesti liian kuormittavia) tai kohderyhmän tarpeista lähtevää toimintaa ei juuri ole tarjolla.
Ideakilpailun suunnittelu käynnistyy teeman ja kohderyhmän valinnalla sekä kilpailun reunaehtojen, kuten käytettävissä olevien resurssien, aikataulun ja valintakriteerien määrittelyllä. Ideakilpailun kautta haettavan ja tuettavan toiminnan tulee olla matalan kynnyksen liikuntaa tai liikunnallista tekemistä, jossa ei ole kyse suorituksista eikä siinä vaadita lajiosaamista. Osallistumisen vapaaehtoisuus ja maksuttomuus tai edullisuus mahdollistaa satunnaiset kokeilut ja kokeilut, joihin osallistujalla ei muuten olisi mahdollisuutta.
Kilpailun järjestäjätaho valmistelee projektilomakkeen, ohjeet ja markkinointimateriaalin sekä kokoaa valintaraadin. Ideakilpailun järjestäjän on hyvä varata markkinointiin reilusti aikaa ja tiedottaa kilpailusta yhdistys- ja kuntatoimijoita jo ennen kilpailun käynnistymistä. Ideakilpailua markkinoidaan mahdollisimman laajasti eri kanavissa, joiden kautta on mahdollista tavoittaa teemasta kiinnostuneita toimijoita sekä kohderyhmää.
Osallistujat kokoavat projektitiimejä, joihin kuuluu yhdistys- ja kuntatoimijoita sekä mahdollisuuksien mukaan kohderyhmän edustajia. Kohderyhmän osallisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota jo projektia suunniteltaessa. Aktiivisen osallisuuden ja vertaistoimijuuden kautta toiminta on aidosti kohderyhmän näköistä.
Projektitiimien muodostaminen vie aikaa, mikäli yhdistyksellä ei ole vakiintuneita yhteistyökumppaneita lähdössä mukaan toimintaan. Myös kilpailun järjestävä taho voi auttaa toimijoita sopivan yhteistyökumppanin löytämisessä. Projektin tavoitteesta riippuen sopivia yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi heikossa asemassa olevien kanssa työskentelevät ammattilaiset, liikuntapalveluiden tai nuorisotoimen edustajat, muut yhdistykset sekä yritykset.
Kilpailuaikana voidaan järjestää työpajoja, joissa toimijat voivat halutessaan saada ohjausta ja vertaistukea oman ideansa työstämiseen projektiehdotukseksi. Toimijoille tarjotaan myös mahdollisuutta hakijakohtaiseen neuvontaan esimerkiksi puhelimitse tai etäyhteydellä. Tiimit muotoilevat ideastaan projektiehdotuksen projektilomakkeelle ja palauttavat sen kilpailun järjestäjälle määräaikaan mennessä.
Vaihtoehtoisesti ideakilpailun voi toteuttaa myös kaksivaiheisena, jolloin ensimmäisellä kierroksella projektitiimit jättävät projekti-idean, ja osa näistä aihioista valitaan jatkotyöstöön. Projekti-ideoita voidaan työstää yhdessä toimijoiden kanssa esimerkiksi hakijakohtaisissa työpajoissa. Tarkennetuista projektiehdotuksista valitaan sen jälkeen toteutettavat kokeiluprojektit.
KOKEILUPROJEKTIEN VALINTA
Toimintamallissa toteutettavien kokeiluprojektien valinnan tekee tehtävää varten koottu raati, johon kuuluu asiantuntijoita, kuntatoimijoita, kohderyhmän edustajia sekä kilpailun järjestäjätahon edustajia. Projektiehdotukset arvioidaan esimerkiksi seuraavien kriteerien mukaisesti:
- Projektissa toteutettavan toiminnan tulee olla matalan kynnyksen liikuntatoimintaa tai liikunnallista tekemistä.
- Toiminnallisuus: konkreettista toimintaa kohderyhmälle, erityisesti vailla työtä ja koulutusta oleville tai vähän liikkuville henkilöille
- Kohderyhmän osallisuus projektin suunnittelussa ja toiminnan toteuttamisessa
- Yhteistyö ja kumppanuus projektissa. Yhdistysten välinen yhteistyö sekä kunnan osallistuminen projektin suunnitteluun ja toteutuksen katsotaan eduksi.
- Toteutettavuus: voidaanko projekti toteuttaa ehdotuksen mukaisesti ja haettavalla summalla
- Juurruttaminen: miten toiminta voisi jatkua kokeiluprojektin jälkeen
Kokeiluprojektien toteutus ostetaan projektiehdotukset tehneiltä tiimeiltä, ja toteutuksesta laaditaan sopimus projektiehdotuksen jättäneen toimijan ja kilpailun järjestäjätahon välillä. Osa toteutukseen tarvittavien hankintojen kuluista saatetaan sopia maksettavaksi vasta projektin päätyttyä, joten toteuttajalla pitää olla myös omia resursseja.
KOKEILUPROJEKTIEN TOTEUTUS JA ARVIOINTI
Kilpailun järjestäjätaho pitää kokeiluprojektin käynnistyessä kunkin tiimin kanssa aloituspalaverin, jossa suunnitellaan yhdessä toimintaa, viestintää sekä täsmennetään hankintasopimuksen sisältöä. Toteuttajatiimit toteuttavat kokeiluprojektit sovitulla aikavälillä. Kohderyhmään kuuluvilla tiimiläisillä on mahdollisuus toimia projektissa esimerkiksi ryhmän vetäjänä tai tapahtuman suunnittelijana.
Varsinkin kohderyhmään kuuluvia tiimiläisiä ajatellen projekteissa on tärkeää panostaa kannustavaan ja turvalliseen ilmapiiriin. Turvallisuuden tunnetta lisää muun muassa se, että tiimiläinen voi valita millä tavalla osallistuu (vaikka vain ensin seuraamalla toimintaa sivusta), vältetään suorittamista ja toiminnasta tehdään muutoinkin psyykkisesti ja sosiaalisesti mahdollisimman vähän kuormittavaa (esim. ryhmätoimintaa tulee vetämään tuttu ryhmänohjaaja; vältetään toimintaa, jossa huomio kohdistuu yhteen henkilöön). Myös hyvä ennakkoinformaatio on tärkeää.
Toteutuksen aikana toimintaa seurataan ja projekteista viestitään eri kanavissa sekä kokeiluprojektin toteuttajan että kilpailun järjestäjän toimesta.
Kokeiluprojektin päätyttyä tiimit raportoivat toiminnasta kilpailun järjestäjälle esimerkiksi lomakkeella. Kilpailun järjestäjä käy tiimien kanssa loppukeskustelut, jossa arvioidaan yhdessä kokeiluprojektin toteutusta, vaikuttavuutta ja jatkomahdollisuuksia. Keskustelujen avulla pyritään auttamaan kokeiluprojektien toteuttajia juurruttamaan toiminta osaksi omaa toimintaansa tai etsimään vaihtoehtoisia keinoja toiminnan jatkumiseksi. Jo kokeiluprojektin aikana on hyvä kartoittaa aktiivisesti sopivia yhteistyömalleja ja rahoitusmahdollisuuksia, jotta toiminta voisi jatkua keskeytyksettä, jos kokeilu havaitaan toimivaksi.
Projektien onnistumisista kannattaa kertoa sekä muille alueen kunta- ja yhdistystoimijoille että projektitiimien osallistujille. Varsinkin kohderyhmään kuuluvien tiimiläisten osallistumisesta kannattaa antaa julkisesti kiitosta ja raportoida heille myös myöhemmin, mikäli toiminta on juurtunut. Näin toimintaan osallistuminen tuntuu entistä merkityksellisemmältä ja voi kokea tehneensä jotakin yleisesti arvostettua. Tämä on tärkeää osallisuuden kokemuksen kannalta.
TARVITTAVAT RESURSSIT
Toimintamallissa ideakilpailun järjestäjätaho toimii taustaorganisaationa koordinoiden ideakilpailua ja rahoittamalla kokeiluprojektit. Ideakilpailun toteuttamiseksi tarvitaan henkilöstöresursseja kilpailun valmisteluun, toteuttamiseen ja markkinointiin sekä kokeiluprojektien toteutuksen aikaiseen toiminnan seurantaan ja loppuarviointiin. Rahoitus toimintaan voi tulla kilpailun järjestäjätaholta tai esimerkiksi kehittämishankkeen kautta EU:lta, valtiolta tai hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Toimintamallissa kokeiluprojektien toteutus hankitaan ostopalveluna yhdistystoimijoiden vetämiltä tiimeiltä.
Rahoituksen järjestämisessä voidaan soveltuvin osin hyödyntää kumppanuusrahoitusmallia tai osallistuvaa budjetointia.
Kumppanuusrahoitusmalli (Thl.fi)
Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön (Innokylä)
Kokeiluprojekteja toteuttavilta tiimeiltä edellytetään aikaa, kiinnostusta ja tarvetta toiminnan kehittämiseen, kokeilunhalua, mahdollisuutta tavoittaa kohderyhmää sekä kykyä osallistaa kohderyhmää mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Parhaat lähtökohdat projektin sujuvalle toteutukselle on silloin, jos projekti-idea lähtee kohderyhmältä ja kohderyhmä on myös aktiivisesti toteuttamassa toimintaa.
Projektin suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan myös henkilöstöresurssia sekä toiminnasta riippuen tiloja ja välineitä, jotka on mahdollista hankkia käyttöön kokeiluprojektin rahoituksella. Taholla, joka jättää projektiehdotuksen ja vetää tiimiä, tulee olla myös omia taloudellisia resursseja, sillä sopimuksen mukaisesti osa hankinnasta maksetaan vasta toteutuksen jälkeen.
Toiminnan jatkuminen kokeiluprojektin jälkeen on mahdollista yhdistyksen omana toimintana tai esimerkiksi yhteistyökumppanin kautta. Tässä tarvitaan henkilö- ja taloudellisia resursseja toiminnan sisällöstä riippuen.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: IDEAKILPAILUILLA JA KOKEILUPROJEKTEILLA YHTEISKEHITETÄÄN LIIKUNTATOIMINTAA JA LISÄTÄÄN OSALLISUUTTA
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Toiminta lisää osallisuutta omassa elämässä monin tavoin. Uudet kokemukset sekä turvallinen ja kannustava ilmapiiri tarjoavat osallistujille mahdollisuuden irrottautua tavanomaisesta arjesta, kokea onnistumisia ja löytää itsestään uusia voimavaroja esimerkiksi sosiaalisten kontaktien tai lisääntyneen liikkumisen kautta. Osallistumisen vapaaehtoisuus ja maksuttomuus tai edullisuus mahdollistaa satunnaiset kokeilut ja kokeilut, joihin osallistujalla ei muuten olisi mahdollisuutta. Parhaimmillaan innostetaan osallistujat lisäämään liikuntaa pysyvästi, mikä lisää omaa hyvinvointia. (1)
Toiminnan lähtökohtana ovat kohderyhmän toiveet ja tarpeet. Kokeiluprojektien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat niin yhdistys- ja kuntatoimijat kuin kohderyhmään kuuluvat. Näin kaikilla mukana olevilla toimijoilla on aito mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. (1,2) Yhteiskehittämisen prosessin kautta kohderyhmään kuuluvilla on vaikuttamisen lisäksi mahdollisuus olla osa tiimiä ja yhteisöä. Projektissa toimiminen vahvistaa samalla kansalais-, vaikuttamis- ja demokratiataitoja. (2)
Toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen. Toiminnan kautta voidaan luoda harrastusmahdollisuuksia, joita kuka tahansa voi hyödyntää ja joiden tiimoilta eri väestöryhmät voivat kohdata toisiaan. Näin voidaan edistää yhteisöllistä hyvinvointia paitsi toimintaan osallistuvien kesken myös laajemmin alueella. Toisaalta projektien kautta toimintaa voidaan suunnata rajatulle kohderyhmälle ja vahvistaa heidän yhdenvertaisuuden kokemuksiaan sekä tukea pääsemistä osalliseksi yhteisestä hyvästä ja yhteisöstä. Toiminta edistää liikkumattomuudesta aiheutuvien yhteiskunnallisten seurauksien vähentymistä. (3)
Mukana olevilla yhdistyksillä ja muilla organisaatioilla on puolestaan mahdollisuus kehittää omia verkostojaan ja testata yhteistyön toimivuutta. Ideakilpailun järjestävä taho kerää projektitiimeiltä tietoa toiminnasta ja hyvistä käytännöistä sekä arvioi yhdessä tiimien kanssa projektin toteutusta, vaikuttavuutta ja jatkomahdollisuuksia. Toiminnan tuloksia esitellään päättäjille matalan kynnyksen liikuntatoiminnan kehittämiseksi laajemmassa mittakaavassa. (Osallisuutta lisäävien rakenteiden luominen)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Osallisuutta edistävä hallintomalli (Thl.fi)
- Kumppanuusrahoitusmalli (Thl.fi)
- Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana (Thl.fi)
- Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Kansikuva
